Miksi eläkeikää pitää kohottaa?

Suvi-Anne Siimes varoitti tänään Suomen pahimpien päivien olevan vasta edessä. Väestön vanhentuessa merkittävä määrä eläkkeitä tulee maksuun eikä EMU-puskureita olisi syytä purkaa. Eläkeläisten määrä kasvaa lähitulevaisuudessa radikaalisti ja tulee muuttamaan yhteiskuntaamme tavoilla joita emme osaa ennakoida.

YK:n väestöennuste tarjoaa nykyisellään monenlaisia informatiivisia kuvaajia havainnollistamaan väestökehitystä. Ohessa kuva ennakoidusta väestöllisestä huoltosuhteesta vuoteen 2100 saakka. Kuvaajasta voidaan selkeästi havaita että väestöllinen huoltosuhde tulee heikentymään voimakkaasti noin vuoteen 2040 (korjattu) mistä eteenpäin luonnollisesti tilanne on epäselvempi riippuen työvoiman määrästä johon vaikutetaan tämän päivän päätöksin.

Ratkaisuksi heikentyvään väestölliseen huoltosuhteeseen ehdotetaan usein maahanmuuttoa ja nykyään yhä harvemmin erilaista perhepolitiikkaa joka kannustaisi korkeampaan syntyvyyteen. Kasvavassa syntyvyydessä ongelmana on pitkä vasteaika – nyt syntyvä lapsi on valmis astumaan työelämään 2034 mikäli hän käy ammatillisen koulutuksen, noin 2040 mikäli hän käy korkeakoulutuksen.  Tulevaisuudessa koulutus tullee pikemminkin pidentymään kuin lyhentymään. Maahanmuutossa taloudellisena ongelmana on ollut tarjolla olevien tulijoiden vaikea työllistyminen jolloin väestöllisen huoltosuhteen parantuminen on saattanut johtaa taloudellisen huoltosuhteen huonontumiseen. Maahanmuuttajakin tarvitsee usein vuosien koulutuksen ennen työllistymistään. 

Ekologisena ydinongelmana väestön kasvattamisessa joko maahanmuuton tai kasvavan syntyvyyden myötä on, että lääke auttaa samaan tapaan kuin alkoholistin viimeinen ryyppy – se vain johtaa seuraavan annoksen tarpeeseen. Suomen tai maailman väestö ei voi kasvaa jatkuvasti, mikä lienee selvää itse kullekin.

Taloudellisena ydinongelmana väestön kasvattamisessa on ihmistyövoiman tarpeen jatkuva vähentyminen mikä aiheuttaa työelämään osallistumisen kognitiivisten kriteerien jatkuvan kiristymisen. Väestöllisen huoltosuhteen parantuminen ei välttämättä konkretisoidu taloudellisen huoltosuhteen parantumisena kun nyt työvoimavaltaisena nähdyt sosiaali- ja terveysala, kuljetus ja kauppa pitkälti automatisoidaan jo nähtävissä olevassa tulevaisuudessa.

Sosiaalisena ydinongelmana syntyyvyden kasvattamisessa on, että nykyisessä yksilökeskeisessä kulttuurissa yhä harvempi nuori näkee keskeiseksi elämäntehtävänään suuren lapsikatraan kasvattamisen. Näitäkin nuoria toki löytyy, mutta ei niin paljon että se vaikuttaisi oikeastaan maamme kokonaishedelmällisyysasteeseen. Maahanmuuton sosiaalisena ydinongelmana on, että väestön jatkuva kasvattaminen maahanmuutolla johtaa tilanteeseen jota valtaosa suomalaisista ei toivo – eli väestön homogeenisuden liian nopeaan muutokseen.

Ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävänä ratkaisuna väestön ikääntymiseen on nykyistä merkittävästi korkeampi eläkeikä. Vanhan kaskun mukaan ensimmäisen eläkejärjestelmän luoja Otto von Bismarck tarjosi saksalaisille vanhuuseläkettä 70 vuodesta eteenpäin aikana jolloin keskimääräinen elinikä oli 45 vuotta ja lapsuudesta selvinneilläkin 70 vuotta. Vaikka eläkejärjestelmää ei muutettaisi aivan bismarckilaisen kyyniseksi on selvää että meidän ikäpolvellamme – olen itse syntynyt 1979 – eläkeikä tullee kohoamaan merkittävästi korkeammaksi kuin nykyään. Oma veikkaukseni on 75.

En toisaalta ole törmännyt myöskään kehenkään ikätoveriini joka uskoisi saavansa koskaan eläkettä, joten pettymys ei tule olemaan suuri. Itse pyrin kerryttämään omaisuutta sen verran että voin jatkaa omaa laihaa eläkettäni omilla tuloilla, toisaalta pyrin kehittämään itselleni sellaisen työn josta en haluaisikaan välttämättä eläkkeelle.

UN Population Projections. http://esa.un.org/unpd/wpp/

JukkaRaustia
Sitoutumaton Oulu

Kirjoitan blogia omaksi ilokseni, lukeminen kannattaa aina ja kirjoittaminen syventää lukemista. Historian ja yhteiskuntaopin opettaja ja opinto-ohjaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu