*

antingen - eller elämästä ja maailmasta

Miksi nuorten yhteishaku on tärkeämpi kuin aiemmin?

Tämän kevään ysiluokkalaiset, käytännössä vuoden 2000 ikäluokka, on pian suuren valinnan edessä. Lukio vai ammatillinen koulutus? Aiempaa enemmän tämä valinta määrää myös  mahdollisuudet jatkokoulutukseen. Vaikka kyseessä on nuoren oma valinta, on kysymystä tarkasteltava myös yhteiskunnan kannalta ja tarkasteltava myös ympäristötekijöiden kannalta.

Valtakunnallinen toisen asteen yhteishaku suoritetaan perinteiseen tapaan 23.2.-15.3.2016. Valtaosa nuorista valitsee ammatillisen koulutuksen ja lukion välillä. Erityistä tukea enemmän tarvitseville on  varsinaisen yhteishaun jälkeen oma hakuprosessinsa ja lopuksi vielä loppukeväästä ja kesän aikana on haku perusopetuksen jälkeiseen valmentavaan koulutukseen, kymppiluokille ja VALMA-ryhmiin.

Lukioon meneville nuorille valinnan paikka ei varsinaisesti ole vielä ysiluokan keväällä sillä nykyisellään lukiokoulutuksen läpikäynti mahdollistaa pyrkimisen mille tahansa korkeakoulualalle, toki ainevalinnoilla on suuri vaikutus siihen mihin käytännössä on edellytyksiä. (Pelkään että tilanne muuttuu mikäli pyrkimykset lukion valinnaisuuden lisäämiseksi toteutuvat, mutta tässä blogikirjoituksessa ei käsitellä vielä sitä.) Ammatilliseen koulutukseen menijöillä kyseessä on isompi valinta sillä tarkoitus on opiskella ammatti josta toivottavasti työllistyy ja jossa vieläpä viihtyy. Vaihtoehtoja on useita ja me oppilaanohjaajat pyrimme esittelemään eri vaihtoehtoja mahdollisimman kattavasti ja tukemaan nuorta hänen etsiessää hänelle sopivaa alaa.

Viimeisen parin kymmenen vuoden aikana on kovasti korostettu sitä että kaikki toisen asteen koulutus, myös ammatillinen koulutus, tarjoaa väylän korkeakoulutukseen eli ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Tämä ei kuitenkaan täysin pidä paikkaansa. Esimerkiksi Oulun Ammattikorkeakoulussa ainoastaan sairaanhoitaja- opinnot aloittavista valtaosa oli ammatillisen tutkinnon suorittaneita, kaikilla muilla linjoilla  ylioppilastutkinnon suorittaneet muodostivat opiskelijain valtaosan. Yliopistoissa taas ammattikoulutaustaiset opiskelijat ovat käytännössä erittäin harvinaisia.

Ammattikoulutaustaisten pyrkiminen ammattikorkeakouluihin vaikeutuu tänä vuonna edelleen. Jatkossa  ammattikoulun arvosanoista ei saa pisteitä sisäänpääsyssä, ylioppilasarvosanoista taas saa. Ammattikoulun suorittaneet voivat pyrkiä sisään ammattikorkeakouluun vain pelkän pääsykokeen pohjalta. Ottaen huomioon että pääsykokeet ovat usein tekstipohjaisia tai matemaattispohjaisia on ammattikoulun suorittaneen opiskelijan huomattavasti vaikeampi suoriutua niistä kuin ylioppilaspohjaisen opiskelijan joka on treenannut edelliset kolme vuotta opiskelua. Kahvipöytäkeskusteluissa ammattikorkeakoulujen tekniikan alan väki on tuonut esille ammattikoulun käyneiden puuuttelliset matematiikan taidot jotka usein viivästyttävät opintoja tai aiheuttavat jopa niiden keskeytymisen.

Onko tämä ongelma? On luonnollista että ammattikorkeakoulut pyrkivät valikoimaan heille parhaiten sopivan opiskelijamateriaalin. Tässä ei ole suinkaan ongelmaa, vaan jo ysiluokalla tapahtuneessa valinnassa ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen välillä. Niin tutkimuksissa kuin myös omassa subjektiivisen kokemukseni mukaan kotitaustan ja lähiympäristön merkitys on valinnassa erittäin merkittävä. Karkeasti jos  kasin keskiarvon oppilas on kotoisin koulutetusta perheestä päätyy hän todennäköisemmin lukioon, jos  työntekijätaustaisesta perheestä hän päätyy ammatilliseen koulutukseen. Kyse on toki nuoren omasta valinnasta, oma halu ja taipumus ohjaa yksittäistapauksia molempiin suuntiin.

Entäpä ongelmat yhteiskunnan kannalta? Useimmmissa arvioissa koulutetun työvoiman tarve kohoaa, toisaalta myös tarve uudelleenkouluttautumiseen työuran aikana lisääntyy. Robotiikan vaikutusta logistiikan ja kaupan alaan ei vielä ole edes oikein huomioutukaan. Samalla viimeisen kymmenen vuoden aikana korkeakouluopintoja on pyrittyvauhdittamaan ja alan vaihtamista vaikeuttamaan. Viimeisimpänä tekona tällä linjalla on ollut aikuiskoulutustuen leikkaus joka vaikeuttaa käytännössä mm. useiden lähihoitajien pätevöitymistä sairaanhoitajiksi. Toisin sanoen nuoria ohjataan voimakkaasti rakenteiden kautta tekemään koulutusvalintansa ja kouluttautumaan nuorina.

Eräs, vielä sangen vähän nuorten käyttämä mahdollisuus ammatillisen koulutuksen ja lukion yhdistämiseksi on kaksoistutkinto jossa suoritetaan lukion suppea oppimäärä ammatillisen koulutuksen yhteydessä. Viime aikoina useat ammattiopistot, mm. Oulun seudun OSAO, ovat tehneet lujasti töitä tämän koulutuksen käytännön edellytysten parantamiseksi. Tilastojen perusteella vaikuttaa kuitenkin että tässä koulutusmuodossa keskeytysluvut ovat sangen suuret, eittämättä kahden opintotavan yhdistämisen vaativuuden vuoksi.

Ongelma on yhteiskunnallisen tasa-arvon lisäksi myös sukupuolten tasa-arvossa. Tytöt valitsevat useammin kaksoistutkinnon kuin pojat vaikka arvosanojen mukaan mitattu lähtötaso olisi sama. Taustalla lienevät osin paremmat peruskoulukokemukset, osin myös tyttöjen aiemmin mennyt murrosikä. Viisi-kuusitoistavuotias tyttö pohtii tulevaisuuttaan usein huomattavasti analyyttisemmin kuin vastaavan ikäinen poika. Erojen tasaannuttua valinnan paikka on jo mennyt ja koulutuspolku lukittu.

Mitä pitäisi tehdä? Itse oppilaanohjaajana olen korostanut aiempaa enemmän kaksoistutkinnon mahdollisuuksia niille oppilaille jotka ovat suuntautumassa ammatilliseen koulutukseen. 

Olen ehkä koulutusoptimisti, toisaalta ajattelen myös henkistä hyvinvointia. Jyväskylän yliopiston  tutkimuksessa 50-vuotiaat katuivat eniten koulutusvalintojaan. Säilyttämällä mahdollisuudet mahdollisimman  kauan avoinna voitaisiin tällaisia tilanteita välttää.

Lopuksi vielä Koukkuun-projektin mainio video nuorten koulutusvalintojen vaikeudesta:

https://www.youtube.com/watch?v=VgEK5ti0vks

 

"Tutkija: Näitä asioita viisikymppiset katuvat"

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/243607-tutkija-naita-asioita-viisikymppiset-katuvat

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat