antingen - eller elämästä ja maailmasta

Hylätyt talot, autiot pihat - Suomen kaupunkikeskustojen tulevaisuus?

  • Hylätyt talot, autiot pihat - Suomen kaupunkikeskustojen tulevaisuus?

Kotikaupunkini Oulu on Suomen mittakaavassa voimakkaasti kasvava kaupunki jossa pohditaan ainakin yleiskaavatasolla raitioliikenteen rakentamista joukkoliikenteen välineeksi. Tampereellehan raitioliikennettä päätettiin rakentaa varsin erikoisen keskustelun päätteeksi. Kasvavan kaupungin tulevaisuuden kaavoitus on haaste - erityisesti nyt kun liikenteen ja kaupan teknologia on murrosvaiheessa.

Kun ennustetaan tulevaisuutta lähinnä menneen perusteella kahden tukipisteen teknologialla, eli otetaan piste kymmenen vuoden takaa, nykypäivästä ja jatketaan janaa viivoittimella voidaan päätyä ratkaisuihin jotka eivät välttämättä ole kovin viisaita jälkipolvien silmissä. Suomalainen klassikko lienee tästä Smith & Polvisen Helsingin liikennesuunnitelma.

Uuden Oulun yleiskaavan valmistelu on aloitettu 2011, käytännössä pohjautuen toki aiempiin kaavoihin ja niissä vallineeseen ajatusmaailmaan. Jo kuluneen viiden vuoden aikana on selkeästi tullut näkyviin kolme tulevaisuuden kaupunkikehitykseen vaikuttavaa, keskenään linkittynyttä tekijää, joita ei kaavan valmistelussa ole vielä osattu ottaa esille:

a) Automatisoitujen ajoneuvojen teknologia. 2011 arveltiin autonomisten ihmisiä kuljettavien ajoneuvojen olevan melko kaukaista tulevaisuutta. Kuluneen viiden vuoden aikana arvioidut automatisoitujen ajoneuvojen käyttöönottopäivämäärät ovat tulleet jatkuvasti lähemmäksi. Tällä on potentiaali kohottaa jo henkilöautojen kuljetuskapasiteetti moninkertaiseksi tehokkaamman käytön avulla. Tavarakuljetuksiin tarkoitetut pienemmät maa- ja ilmalennokit ovat jo koekäytössä eikä kehitys kulje taaksepäin.

b) Tietoliikenteen mahdollistama liikenteen uudelleen organisointi. Tämänhetkinen esimerkki Uber ei ollut vielä 2011 lyönyt itseään läpi. Isotkin autotehtaat varautuvat siihen, että liikkuminen on tulevaisuudessa myytävä tuote, ei auto itsessään. Erilaiset algoritmit kykenevät suunnittelemaan reitin kuluttajalle eri liikennevälineiden yhdistelmänä ja ajoneuvot itsessään voivat olla automaattisia. Vaikka käytettäisin perinteisiä ihmisten ohjaamia ajoneuvoja tehostuu liikenne aivan valtavasti yhteiskäytön tullessa helpoksi.

c) Verkkokaupan läpimurto jonka vaikutukset ovat vasta kuviteltavissa. Erikoiskauppa on siirtynyt rajusti verkkoon eikä kehitykselle ole nähtävissä vielä päätepistettä. Päivittäistavarakaupan siirtyminen verkkoon laajassa mitassa lienee ajan kysymys, varsinkin kun sen yhdistää automatisoitujen ajoneuvojen teknologiaan. Varsin pian päivittäistavarakaupan ostokset voi tehdä verkossa ja robotti- ja lähettipalvelujen yhdistelmä toimittaa ostokset kotiovelle.

Kaupunkisuunnittelulle tämä tarkoittaa sitä, että kaavoja ei kannata enää suunnitella samaan tapaan erikois- ja päivittäiskaupan ehdoilla kuten nykyään. Mikroesimerkkinä tästä voi mainita Oulun Valkean: Valkean likellä on korttelikaupalla tyhjää liiketilaa - uuden liiketilan tarve vähenee koko ajan, vanhat liikkeet siirtyvät vain uusiin tiloihin.

Kaiken kaikkiaan kaupunkisuunnittelussa vuosikymmenien päähän on nyt ehkä enemmän kuin aiemmin useita eri epävarmuustekijöitä jonka vuoksi suunnitelmien pitäisi olla erittäin joustavia. Villinä korttina voisi mainita vielä virtuaalitodellisuuden (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) teknologiat jotka voivat ratkaisevasti muuttaa liikkumisen tarvetta kun entistä enemmän töitä ja vapaa-aikaa vietetään kotisohvan äärellä.

Haasteet ovat maailmanlaajuisia. Mikä tulee olemaan kaupunkikeskustojen rooli kun ne eivät voi oikein toimia kaupan ehdoilla? Kaupunkihan on nimeltäänkin kauppapaikka. Mitä tehdään tyhjeneville liikekiinteistöille? Tuleeko niistä kouluja, vanhainkoteja, kulttuuritapahtumien areenoja, asuntoja vai mitä? Kuntosaleja ei kaupunkien keskustoihin mahdu loputtomiin. Toisaalta meillä on rohkaisevia esimerkkejä kun monilla paikkakunnilla vanhoista teollisuusrakennuksia on modifioitu uuteen käyttöön - esimerkkinä vaikkapa Tampere ja Hämeenlinna.

Yhtä kaikki, kaupunkien tulevaisuutta pohtiessa on vaarallista tuudittautua uskoon, jonka mukaan tulevaisuuden kaupungit olisivat samaa kuin nykyään, ehkä vain hieman suuremmilla taloilla, hieman erilaisilla tuotteilla kaupoissa ja hieman erilaisilla autoilla kaduilla. Raitiovaunuliikennemahdollisuudet Oulussa kannattaa ilman muuta selvittää - mutta siihen ei kannata hirttäytyä tai siitä tehdä imagokysymystä, puolin tai toisin.

Toinen tärkeä kysymys kaupunkien kannalta voisi olla, miten kaupunki voisi tukea verkkokaupan kehittymistä kuolevaan teknologiaan eli liikekiinteistöihin satsaamisen sijaan?

 

Olli Kohosen blogikirjoitus "Aika käynnistää ratikkakeskustelu Oulussa"

http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226258-aika-kaynnistaa-ratik...

"Why Aren’t Urban Planners Ready for Driverless Cars?

“We don’t know what the hell to do about it,” says one planner. “It’s like pondering the imponderable.”"

http://www.citylab.com/cityfixer/2015/12/why-arent...

"The Death of the American Mall"

https://www.theguardian.com/cities/2014/jun/19/-sp-death-of-the-american-shopping-mall

Oulun Valkean aiheuttamat tyhjät liiketilat HS:n artikkelissa

http://www.hs.fi/paivanlehti/17112016/a1479269172565

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän OlliKohonen kuva
Olli Kohonen

Keskustan tyhjillään olevat liiketilojen suhteen on tosin yhteys siihenkin, että kaupungissa on avattu paljon kauppakeskuksia kaupungin laitamillekin, eritoten Ideaparkiin. Myös Kaakkuriin on mennyt paljon kauppoja, joista osa (esim. Bauhaus) toki myy sellaista rompetta, ettei sitä keskustan putiikeista juuri hankkia helposti voisi. Entä mikä on ideaparkien tulevaisuus näin ylipäätään?

Mutta kaikkiaan hyvää ja paikallaan olevaa pohdintaa kaupankäynnin näkökulmasta. Digitalisaation mukanaan tuomia mahdollisuuksia ei ole varmasti vielä tutkittu. Itse kiinnostaa myös se, kuinka tämä kaikki vaikuttaa nykyään huomattavasti työllistäviin kaupan alaan, minne sekin työ menee?

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

Toki meillä on Zeppelin ja Ideapark, mutta mikä lienee volyymi verrattuna keskustaan? Zeppelin ja Ideapark kohtaavat samat haasteet kuin keskustakin, mutta voimakkaammin sillä siellä ei ole mitään muita vetovoimatekijöitä. Ennustan uusien kuntosaliketjujen ja sisäleikkipuistojen toimintamahdollisuuksia...

Kaupan alan työvoiman tarve tullee olemaan voimakkaasti laskeva. Nythän menossa on päivittäistavarakaupan kannalta pienempien kauppojen teurastajaiset kun aukioloaikojen vapautus vei pienten kauppojen kilpailuedun. Isot yksiköt toimivat työvoiman käytön näkökulmasta tehokkaammin. Kaikki työpaikat eivät kaupan alalta suinkaan katoa, eivätkä varsinkaan kerralla, mutta kehityksen suunta on selvä. Fyysisen asiakaspalvelun merkitys laskee jatkuvasti ja logistiikkakin hoituu entistä vähemmällä väellä.

Ennen kaikkea, mitään sellaista kehitystä joka lisäisi kaupan alan työvoiman tarvetta ei ole näkyvissä.

Kehitystä voi verrata pankkitoimintaan: 1990 jokaisella ostarilla tuntui olevan useamman pankin toimipiste - nyt lähes kaikki toiminta on verkossa ja esimerkiksi Osuuspankki visioi lähitulevaisuudesta jossa kaikki henkilöasiakkaan pankkitoiminta tapahtuisi verkossa.

Poliittisen päätöksenteon kannalta haasteena on varmasti oikea-aikaisuus: ei pitäisi reagoida liian alussa ja menettää potentiaalisia työpaikkoja, ei toisaalta liian myöhässä jolloin resurssit sidotaan vanhentuneeseen yhdyskuntarakenteeseen. Toisaalta äänestäjienkin näkökulma - puolueesta riippumatta - ulottunee lähinnä nykypäivään ja pariin seuraavan vuoteen.

Toimituksen poiminnat