antingen - eller elämästä ja maailmasta

EU:n puolustusrahasto on hyvä idea - Suomella ei ole yksin varaa satelliitteihin

Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen kävi markkinoimassa ideaa EU:n yhteisestä puolustusrahastosta. Rahasto on hyvä idea, etenkin satelliitit tarjoaisivat kapasiteettia josta Suomi on riippuvainen jo nyt ja joita Suomella ei ole varaa yksin hankkia. Kansainvälinen yhteistyö on tällä sektorilla ainoa vaihtoehto. Avaruuden sotilaallinen käyttö ei ole pienellekään maalle scifiä vaan elinehto.

EU:n puolustusrahaston ideana olisi toteuttaa yhdessä isoja tutkimushankkeita ja mahdollisesti suuria hankintoja, kuten satelliitti-, lennokki-, kuljetuskone- ja sotalaivaostoja. Käsittelen tässä kirjoituksessani suurelle yleisölle tuntemattominta avaruussektoria.

Yleisin mielikuva avaruudesta tapahtuvasta sotilastoiminnasta liittynee kylmän sodan aikaisiin vakoilusatellitteihin - satelliitti ottamassa kuvaa uudesta ohjustukikohdasta ja lukemassa rekisterinumeron kirjaimia. Avaruusjärjestelmät vaikuttavat ehkä etäisiltä supervaltojen leluilta.

Satelliitit ovat keskeisessä roolissa nykyaikaisessa sodankäynnissä. Avaruusjärjestelmät tuottavat paikkatietoa (GPS, GLONASS, Beidou, Galileo…), toimivat viestijärjestelmien tukena, tuottavat tietoa vihollisen ajoneuvojen, lentokoneiden ja alusten sijainnista kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina (tutkasatelliitit, kuvaussatelliitit), kykenevät havaitsemaan ohjuslaukaisut ym. Avaruus on paras paikka harjoittaa myös useimpien taajuusalueiden elektronista tiedustelua, toisin sanoen sillä voidaan havaita esimerkiksi tutkien ja eri viestiasemien sijainteja.

Tulevaisuudessa satelliitit kykenevät tuottamaan myös ilmatilannekuvaa kun uutispätkistä tutut AWACS-koneiden tutkat siirtyvät kiertoradalle ja yhdistyvät eri spektreillä kuvaavien satelliittien tuottamaan tietomassaan.

Avaruustoiminnan johtavat toimijat ovat USA, Kiina ja Venäjä, mutta myös monet muut toimijat, kuten Israel, Italia, Saksa, Ranska, Iso-Britannia ja Etelä-Korea ovat 1990-2010 -luvuilla käynnistelleet sotilaallista avaruustoimintaansa. EU:lla on ollut oma satellititiedon käsittelykeskuksensa jo vuodesta 1992 ja unionilla on käynnissä Galileo -paikannussatelliitti- ja Copernicus -kuvaussatelliittihankkeensa.

Suomella ei ole rahaa hankkia tai ylläpitää tiedustelukykyä jolla kykenisi tunkeutumaan vihollisen hallussaan pitämälle alueelle. Avaruudesta käsin voimme saada esimerkiksi tykistörakettien, risteilyohjusten ja merimaaliohjusten vaatimia aikakriittisiä ja tarkkoja maalitietoja. Avaruustiedustelu paljastaa yllättävät koukkaukset ja joukkojen siirrot.

Mitä parasta, satelliittien käyttö on mahdollista jatkuvasti, myös ennen kriisiä eikä niiden käyttö aiheuta eskaloitumista samaan tapaan kuin lennokkien tai lentokoneiden käyttö rajan toisella puolella olevien alueiden tiedustelussa. Isompien sotilasoperaatioiden valmistelu kyetään havaitsemaan avaruudesta käsin.

Avaruuskapasiteeteille on runsaasti myös rauhan ajan käyttöä: heikomman resoluution kuvamateriaalia voidaan hyödyntää niin tieteellisessä tutkimuksessa kuin taloudellisessa käytössä, olipa kyse sitten arkeologiasta tai vaikkapa tehokkaammista metsätalousmenetelmistä. Tai vaikkapa luonnonkatastrofin aiheuttamien tuhojen tarkastelussa.

Mutta mikä tärkeintä, Suomi on riippuvainen avaruuskapasiteeteista jo nyt. Jos kriisitilanteessa haluamme ennakkovaroituksen esimerkiksi tulevasta Venäjän ilmaoperaatiosta on varoitus täysin riippuvainen USA:n hallinnon meille antamasta tiedustelutiedosta: kuvaussatellittien antamasta tiedosta lentokoneista kentillä, viestitiedustelusatellittien antamasta ennakkotiedosta ilmavoimien yksiköiden viestiliikenteestä, infrapunasatelliittien havaitsemasta ohjuslaukaisuista ja lentokoneiden nousukiidoista. Omat valvontatutkamme kykenevät tutkahorisontin takia antamaan vaan muutaman minuutin ennakkovaroituksen matalalla lentävistä koneista. Kömpelösti liikkuvan tutkaverkoston taistelukestävyys voi olla myös heikko.

Jos olemme mukana omistamassa kapasiteetteja pystymme itse paremmin määräämään niiden käytön painopisteistä emmekä ole niin alttiita vaikkapa valtameren toiselta puolelta tuleville poliittisille yllätyksille.

Isolla toimijalla, EU:lla, on myös mahdollisuuksia vaurioiden korjaamiseen kriisitilanteessa sekä mahdollisuudet suunnitella satelliitteja jotka ovat hankalasti havaittavia ja väistelykykyisiä. Avaruussodankäynnin mielikuvat liittynevät edelleen Reaganin “Tähtien sota” mielikuviin jossa laserit torjuvat mannertenvälisiä ohjuksia. Satelliittien tuhoamiseen ja lamauttamiseen kykeneviä järjestelmiä on kehitetty ja ollut käytössä vuosikymmeniä. Neuvostoliitto otti käyttöön ensimmäiset IS-tappajasatellitit jo 1970-luvulla.

Samalla tulee muistaa myös taloudelliset ulottuvuudet. Suomi on avaruusteknologiassa kokoaan isompi toimija, yhteiset avaruusjärjestelmät tuovat tilauksia myös suomalaiselle teollisuudelle ja auttavat saamaan entistä vankempaa jalansijaa kasvavalla avaruusteollisuuden alalla.

 

Space Security for Europe - EUISS:n raportti heinäkuulta 2016

http://www.iss.europa.eu/publications/detail/article/space-security-for-europe/

EU Satellite Center

https://www.satcen.europa.eu/

“Unprecedented: Space-Based Information in Operation Iraqi Freedom” -esimerkki avaruuden sotilaallisesta käytöstä isossa sotilasoperaatiossa

https://www.researchgate.net/publication/261473191_Unprecedented_Space-Based_Information_in_Operation_Iraqi_Freedom

Lisäys 20.11.2016:

Jyrki Kataisen haastattelu Helsingin Sanomissa 18.11.2016 jossa esitellään puolustusrahaston ideaa

http://www.hs.fi/kotimaa/a1479363126413

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Marko Parkkola

Ei yhtään enää rahaa EU:lle. Jos puolustusta halutaan, sitä löytyy Natosta. EU ei ole luotettava rahan käsittelijä.

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

Natolla ei ole omia satelliitteja vaan se nojaa jäsenvaltioidensa (ennen kaikkea USA:n) avaruustoimintoihin. EU:lla on ollut oma avaruusorganisaationsa jo vuosikymmeniä ja jo olemassa olevia satellittiohjelmia joissa Suomi on jo mukana. Ymmärrän EU-kriittisyyden, mutta miksi ihmeessä toimivia, hyväksi havaittuja järjestelyjä pitäisi vastustaa?

Jopa Natossa Suomella olisi intressi vahvistaa USA:n ulkopuolisia avaruuskykyjä kansainvälisen yhteistyön kautta. Vaikka USA:n avaruustoimintakyvyt ovat vaikuttavat, ne eivät kuitenkaan ole kaikkivoivat. Omistamalla osuuksia avaruustoiminnoista pystymme vaikuttamaan siihen, minne satelliittien tiedustelykyky suuntautuu emmekä ole riippuvaisia toisten meille antamista tiedonmuruista.

http://futurenato.org/articles/above-the-moon-nato...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Tarpeellista, hankittiinpa se mitä kautta tahansa. Ehdotuksen ainoa ongelma on, että se on liian järkevä Suomen oloihin -siispä poliittinen vastustus on takuuvarmaa.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Tässä Kataisen markkinoimassa EU:n puolustusrahastossa ei ole takana sen kummempaa ajatusta kuin yksi side lisää liittovaltion suuntaan. Tästä tulee mieleen vanha kansanviisaus ”sen lauluja laulat, kenen leipää syöt”. Maanpuolustukseen suunnattuja rahoja vietäisiin siis maan rajojen ulkopuolelle pois omasta päätäntävallasta. Toivottavasti valtiovallalla on riittävästi itsenäisyydensuojeluvaistoa, jotta se ei lähde tähän mukaan.
Vuonna 2008 Katainen totesi haastattelussa, että Suomi tarvitsee 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa vuoteen 2025 mennessä, mikäli työvoimapula pyrittäisiin ratkaisemaan ainoastaan korvaavalla työvoimalla. Minusta tällainen maahanmuuttajamäärä toteutuessaan saattaisi heikentää jopa maan itsenäisyyttä. Näillä tulijoilla ei ole samaa maanpuolustushenkeä kuin suomalaisella kantaväestöllä. Suuri osa on tullut paremman sosiaaliturvan perässä.
Marraskuussa 2011 Kokoomus oli Kataisen johdolla äänestämässä jalkaväkimiinojen poistamisesta Eduskunnassa. Tässä oli kysymys Puolustusvoimien ja puolustuskyvyn alasajosta, johon sisältyi erittäin tärkeän Kontiolahden varuskunnan lakkauttaminen. Siinä samalla pokattiin ja kumarrettiin Halosen suuntaan.
Katainen toimi valtiovarainministerinä neljä vuotta ja pääministerinä kolme vuotta. Tänä aikana Suomen valtionvelka kasvoi 47 miljardia euroa. Tähän on hyvä lisätä myös ERVV- ja EVM-miljardisitoumukset. Käsitykseni mukaan velkainen maa on haavoittuvampi kuin velaton maa ulkoapäin tulevalle tunkeilijalle.

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

Kaikella kunnioituksella, Suomi on riippuvainen toisten maiden (käytännössä Saksan, Ranskan ja USA:n) sekä kaupallisista satelliiteista hankittavista tiedustelutiedoista jo nyt. Monikansallinen yhteistyö on Suomen kaltaiselle pienelle maalle ainoa realistinen keino hankkia omaa tiedustelilykyä jolla voi hankkia myös vaihtovaluuttaa kansainvälisille tiedustelumarkkinoille. Miten tilanne olisi huonompi, jos rahaa käytettäisiin ylikansalliseen hankkeeseen? Vai onko parempi luottaa muiden maiden hyvään tahtoon?

Jyrki Kataisen henkilöhistoria ei nähdäkseni liity tähän, vaikka toki hänen vvm ja pm ajoistaan löytyy aika paljon kritisoitavaa.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Eipä hätiköidä. Kyllä nykyisilläkin toistaiseksi pärjäillään.

Suurin maailmantilan ongelma on YK:n kyvyttömyys. YK pitää keksiä uudelleen meidän aikoihimme sopivaksi.

Sosiaali YK jotenkin toimii, joten se jääköönjokseenkin nykyiselleen.

Sapeli YK rukataan tyystin.
Veto-oikeus poistetaan, tai muutetaan sanktiolliseksi.
Nato lopetetaan, kuten myös hillitään aatokset EU armeijasta.
YK joukoissa tulee aina olemaan kaikissa kriisikohteissa kaikkien jäsenmaiden sotilaita ja materiaalia. Ollaan varovaisia, ettei ammuta omia.

Kun YK:lla on kyky pätkäistä nousevat kriisit, pakottaa rauhaan ja turvata rauha, voivat kaikki "poliisivaltiot" vähitellen muuntaa kanuunat auroiksi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Mitä Suomi tiedustelutiedoilla tekisi, eihän meillä ole omaa ulkopolitiikkaakaan, kaikki määrätään Brysselistä? Kyllä ne kertovat meille mitä mieltä pitää olla.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Tämä avaruustiedusteluyhteistyö ( ATYT ) on oiva esimerkki siitä, miten meidän EU:ssa tulee puolustusasioissa yhdistää voimamme.

EU:n yhteiset puolustusvoimat eivät ole vaihtoehto tai päällekkäisyys Natolle. EU:n yhteinen puolustusjärjestelmä voidaan hyvin liittää osaksi Nato:n organisaatiota ja on huomattavasti helpompi johdettava, kuin nykyiset 22 EU-Nato-maan erilliset kansalliset puolustuvoimat. Yhteisillä EU:n puolustusvoimilla voidaan poistaa osittain myös materiaalihankintojen ja materiaalin kunnossapidon päällekkäisyyksiä.

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

Aseet eivät taida tuoda turvaa maailmaan. Jos näin olisi maailmahan olisi jo turvallinen paikka jos tarkastelemme kuinka paljon ihmiskunnalla niitä hallussaan on.

Musta ongelmat alkavat siitä kun rupeamme puhumaan vihollisissta. Eli korvien välistä.

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

Ja kun puhutaan vihollisista niin kenen vihollisista silloin puhutaan. Kirjoittaja yleensä tarjoaa omia viholliskuviaan lukijalle. Minä kehoittaisin lukijoita torjumaan moisen ajatuksen ja kieltäytyä ajatuksesta että minulla on vihollisia. Siitähän sodat syntyvät. Me olemme kaikki niihin yhtä syyllisiä jos pidämme yllä viholliskuviamme.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Maailma vaan on sellainen, että vaikka minä, sinä, hän, me..... ja kaikki muut pers.pronominit kyettäisiin olemaan rauhanpuoltajia, niin aina vaan meillä on ne toiset..... Syyn ne toiset vetävät mistä tahansa. On siis pakko olla varautunut.

Toimituksen poiminnat