antingen - eller elämästä ja maailmasta

Suomen väkiluvun lasku on mahdollisuus, ei uhka

  • YK:n eri ennusteita Suomen tulevaisuuden väkiluvusta.
    YK:n eri ennusteita Suomen tulevaisuuden väkiluvusta.

Suomen väkiluvun lasku on mahdollisuus ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille, ei uhka. Emme voi kuitenkaan kasvattaa väestöämme loputtomiin. Työvoiman tarpeen supistuessa ja ekokatastrofin uhatessa supistuva väestö on kansallinen etu, ei haitta.

Viime vuosina useilta eri tahoilta on huolestuneeseen sävyyn tuotu esille Suomessa syntyneiden lasten määrän lasku, viimeksi eilen Uudessa Suomessa MLL:n Esa Iivosen toimesta. Iivonen tuo esille useita eri uhkakuvia asiaan liittyen, muun muassa eläkemaksukyvyn sekä työvoiman riittävyyden tulevaisuudessa. Ratkaisuksi esitetään maahanmuuton lisäämistä jos väestöä ei muuten saada kasvuun.

Suomen syntyvyyden lasku on osa yleistä eurooppalaista trendiä jossa elintason noustessa myös syntyvyys laskee, ennen pitkää tasolle jolla väestö ei enää kasva vaan supistuu. Pitäisi katsoa asian positiivisia puolia, jotka ovat suuremmat kuin negatiiviset. Ensinnäkin, työvoiman tarve tippuu jatkuvasti. Suurimmat Suomessakin työllistävät ammatit, ajoneuvojen kuljettajat ja kauppojen myyjät, ovat lähitulevaisuudessa rajun rationalisoinnin kohteena ja myös erilaisten asiantuntija- ja erityisasiantuntija-ammattien työvoimatarve vähenee rajusti.

Pienentyvä väestö takaa, että työpaikoista kilpailee pienempi väkimäärä jolloin työtunteja riittää useammalle eivätkä palkat tipu. Historiallisena, joskin karuna, esimerkkinä tästä on Mustan Surman jälkeinen aikakausi Euroopassa.

Toisekseen, väkiluvun lasku on helpoin ja tuskattomin tapa pienentää Suomen ekologista jalanjälkeä. Jokainen suomalainen kuluttaa valtavasti luonnonvaroja vaikka pyrkisi elämään ekologisesti jo maamme karujen luonnonolojen vuoksi. Aktiiviväestö, jonka osuus supistuu koko väestöä nopeammin, kuluttaa luonnonvaroja erityisen paljon.

Kolmanneksi, jos ja kun ilmastonmuutos ja muut ekologiset katastrofit, mm. massasukupuuttoaalto ja maaperän köyhtyminen etenevät pienentyvä väestö suhteessa maamme luonnonvaroihin on valtti, ei haittatekijä. Se tekee yhteiskunnastamme paljon joustavamman kun ilmastonmuutoksen etenemiseen tulee reagoida ja mm. ruoan tuottaminen tulee vaikeammaksi.

Neljänneksi, pienentyvä väestö on vaurastuva väestö. 2015 Suomeen syntyi 55 500 lasta. Vuonna 1984, jolloin keskimääräinen vuoden 2015 synnyttäjä syntyi, Suomeen syntyi 65000 lasta. Toisin sanoen perillisiä on aikanaan vähemmän kuin perinnön jättäjiä. Vaikka tämä varallisuus ei missään nimessä jakaudu tasaisesti on kokonaisvaikutus kansantalouteen kuitenkin huomattava.

Lopuksi kysyisin, että voimmeko rehellisesti haikailla jatkuvaa väestönkasvua tilanteessa, jossa kehitysmaiden väestönkasvusta ollaan huolissaan ja meidän pitäisi kasvattaa väestöä jotta olisi lisää väestöä elättämään edellinen sukupolvi? Talouselämässä tätä kutsutaan Ponzi-huijaukseksi. Yksilötasolla tätä voitaisiin verrata tilanteeseen, jossa tupakointi pitäisi lopettaa tai laihdutus aloittaa - tietenkin vasta huomenna. Miksi meidän sukupolvemme ei voisi olla se vastuullinen sukupolvi?

Ai niin, henkilökohtaisesti olen perheenisä ja työskentelen kasvatusalalla. Näen päivittäin työssäni hyvinvoivia ja pahoinvoivia nuoria monesta eri perhemuodoista ja monista eri taustoista, en halua puoltaa tai moittia mitään perhemuotoa tai taustaa. Toivon heille kaikille mahdollisimman hyvää tulevaisuutta, tulevaisuutta jossa heillä on töitä, mahdollisuus nauttia luonnosta ja kohtuullisesta elintasosta.

Mielestäni nykytilanne, jossa sallimme suomalaisille niin pienet lapsimäärät, suuret lapsimäärät kuin lapsettomuuden on optimaalinen. Kenenkään ei tarvitse tuntea syyllisyyttä liian pienestä tai suuresta lapsimäärästä kun kokonaismäärä on kuitenkin laskeva.

 

US 4.1.2017 "Äkkipudotus syntyvien vauvojen määrässä huolettaa – ”Pienten lasten perheet ovat todella kovilla”

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/211633-akkipudotus-syntyvien-vauvojen-m...

World Economic Forum: “There will be much less work in the future. We need to rethink our societies”

https://www.weforum.org/agenda/2016/12/talk-less-about-disruption-to-firms-and-more-about-disruption-to-society/

Global Footprint Network:

http://www.footprintnetwork.org/pt/index.php/GFN/page/footprint_for_nations/

YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO: “How to Feed the World in 2050”

http://www.fao.org/fileadmin/templates/wsfs/docs/expert_paper/How_to_Fee...

Tilastokeskus: “Syntyneet 2015”
http://www.stat.fi/til/synt/2015/synt_2015_2016-04-14_tie_001_fi.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Hyvä aihe. Kirjoitin siitä blogin vuonna 2010: "Kutistuvat kansakunnat".

"Maailman väestö kasvaa kasvamistaan ja vähän ajan kuluttua meitä (torakoita) on jo 10 miljardia.... Siksi on piristävää, että on olemassa kansoja, jotka toden teolla kutistuvat: shrinking societies. Toisin kuin yleisesti ajatellaan, niin juuri nämä maat ovat edelläkävijöitä ja on jo korkea aika, että YK nostaisi heidät jalustalle."

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/08/28/...

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

Kyllä! Yhteiskunnallinen keskustelu liittyy nykyään siihen, miten saisimme kansantaloutemme kasvamaan - nimenomaisesti bruttokansantuotteen, ei edes henkeä kohden lasketun bruttokansantuotteen. Tätä kautta väestönkasvu on yleishyvä, sillä väestönkasvu kasvattaa automaattisesti bkt:ta vaikka bkt per capita laskisi. Tulevaisuutta ei ajatella nokkaa pidemmälle.

Tarvitsemme joka tapauksessa tulevaisuudessa uusia ajatuksia siitä, miten voimme pärjätä vähemmällä. Jos porukkaa on vähemmän, se on helpompaa.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

On melko lailla vastuutonta tutkijan heittää kommenttina, että maahanmuuttoa pitäisi lisätä, jotta väestön määrä ei laskisi.

En ole nähnyt tilastoa siitä, missä määrin jo nyt Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset ylläpitävät syntyvyyttä.

Esimerkiksi keskimääräisessä somaliperheessä lapsia on neljä tai enemmän, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kantasuomalaisten syntyvyys on vähäisempää, kuin mitä luvuista voisi päätellä.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Siitäkin olen pitkälti samaa mieltä. Tavoitteena pitäisi olla maailmanlaajuisen väestökasvun pysäyttäminen. Ei ole järkevää sekään, että kutistuvien kansakuntien "synnyinseuduille" siirtyisi jatkuvasti uusia tulokkaita, joilla edelleen on ylisuuret syntyvyysluvut.

http://www.worldometers.info/world-population/

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

Sinänsä maahanmuuttajien syntyvyys laskee melko nopeasti kantaväestön tasolle, enkä näe tässä yhteydessä mitään väliä sillä onko vuoden 2045 työelämässä oleva suomalainen aikuinen Abdul vai Anna.

Suuremmaksi ongelmaksi näen muualla esille tuomani jatkuvan kansantalouden koon kasvun ideologian lisäksi ajatuksen, jossa siirtolaisuus nähdään ratkaisuksi lähtömaiden ongelmiin. Nähdäkseni meillä on vauraana länsimaana moraalinen velvollisuus auttaa maailman hädäalaisia - tehokkaimmalla mahdollisella tavalla eli investoimalla kehitysapuun eri tavoin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Perusviestisi ei pidä paikkaansa. Tässä ajatellaan, että työpaikkojen määrä on jonkinlainen (supistuva) vakio, jota sitten jaetaan tarjolla olevan työvoiman kesken.

Työn tarve vähenee sitä mukaa kun väestö vähenee. Kun väestö kasvaa, myös työn tarve kasvaa. Kuinka muuten olisi mahdollista, että 80 miljoonaisen Saksan työttömyysprosentti on pienempi kuin 5,5 miljoonaisen Suomen? Työttömyys pahenee eniten aina muuttotappioalueilla ja työllisyys kasvaa eniten muuttovoittoalueilla.

Tässä on käyrä, josta ilmenee, että työpaikkojen määrä on kasvanut selvästi 90-luvun alusta lähtien Suomessa. Työllisyysaste on ollut nousujohtoinen ja väkimäärä on samaan aikaan kasvanut.
http://www.findikaattori.fi/fi/41

Mikään yhteiskunta ei pysy pystyssä, jos sen väestö vähenee ja ikääntyy, varsinkin, jos se yhteiskunta on niin mitättömän pieni kuin Suomessa.

On totta, että globaalisti olisi syytä löytyä tapa rajoittaa liikakansoitusta, joskin on käynyt ilmi, että 50-60 -luvuilla oli monien suurten kehitysmaiden (esim. Intia) nälänhätä pahempaa kuin nykyään, vaikka väestömäärä oli alle puolet. Se mikä pätee globaalisti ei todellakaan koske Suomea ja meidän etuamme, mitä tulee demograafiseen kehitykseen.

Suomen olemattoman vähäisellä väestömäärällä ei käytännössä ole edes marginaalista vaikutusta maailman väestöongelmien pahenemiseen.

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

Työpaikkojen määrä on kasvanut ehkä 1990-luvulta, mutta työtuntien määrä on pudonnut. Suomessa tehtiin eniten työtunteja ennen 1990-luvun lamaa, nykyään vähemmän kuin 1960-luvulla jolloin väestö oli roimasti pienempi.

https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=ANHRS#

Työttömyys on lisääntynyt Suomessa juurikin muuttovoittoalueilla, kuten vaikkapa VM:n Hetemäki tuo esille. Työvoiman tarjonta loi kysyntää Say'n aikoihin.

http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyollisyy...

"Suomen olemattoman vähäisellä väestömäärällä ei käytännössä ole edes marginaalista vaikutusta maailman väestöongelmien pahenemiseen."

Nähdäkseni tuo näkökulma on eettisesti täysin vastuuton, mutta toki nykyaikainen, yksilölläkään ei ole mitään vastuuta mistään läheisilleen tai tuleville sukupolville koska yksilön vaikutus on pieni. Après nous le déluge! Muutos lähtee kuitenkin yksilöistä, paikallisyhteisöistä, valtioista.

Ennen kaikkea, pienenevä mutta koulutettu, työllistetty ja hyvinvoiva väestö on paras pelimerkki tulevaisuuden riskejä vastaan. Suuri, huonosti koulutettu, alityöllistetty ja pahoinvoiva väestö ei tätä ole. Stalinille määrä oli laatua, minulle ei.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Suomessa tehtiin eniten työtunteja ennen 1990-luvun lamaa, nykyään vähemmän kuin 1960-luvulla jolloin väestö oli roimasti pienempi."

Viittauksesi 60-lukuun oli siinä mielessä hyvä, että silloin noin 80% työikäisistä naisista oli työvoiman ulkopuolella. Jos käytettävissä olisi tilastot työllisten määrästä silloiseen aikaan verrattuna, niin kasvu olisi ollut huima.

Näkemykseni Suomesta globaalia maailmaa vasten peilaten ei ole epäeettinen, koska puhumme niin käsittämättömän suuresta epäsuhdasta Suomen väkiluvun ja maailman liikakansoituksen yhteydessä. Maailmaa ei nimittäin väestökehityksen kannalta auttaisi pätkääkään, vaikka kaikki suomalaiset tapettaisiin pois. Jo parissa viikossa olisi vastaava väestön lisäys tullut tilalle.

Ja totean edelleen, että jos näillä ikääntyvillä arktisilla pohjan perillä korpien kätköissä haahuileva olemattoman pieni kansa alkaisi edelleen pienetä, niin siitä ei seuraisi koulutustason nousua tai työllisyyden paranemista, vaan varojen riittämättömyyttä ylläpitämään koulutusta ja työmahdollisuuksien karsiutumista. Se ei olisi tie hyvinvointiin, vaan näivettymiseen.

Mitä tulee Staliniin, niin hän kyllä hoiti väestömäärän karsimisen tehokkaasti, siinä mielessä määrällä oli hänelle merkitystä.

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

En tarkoittanut pelkästään työtunteja henkeä kohden (mikä määrä oli toki suurempi aiemmin) vaan kansantalouden kokoaistyötuntimäärää. 1960 Suomessa oli OECD:n tilastojen mukaan 1,4 miljoonaa 15-64 vuotiasta naista joista työllisiä oli 945 000, eli noin 65%. 2014 Suomessa oli 1,72 miljoonaa 15-64 vuotiasta naista, joista työllisiä oli 1,193 miljoonaa, eli 69%.

Tiedot löytyvät samaisesta OECD:n tilastolinkistä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Noin 350.000 tuosta naistyövoimasta vuonna 1960 työskenteli omalla pienmaatilalla. Ei heitä toki aivan "kotirouvina" voi pitää, mutta selittää kuitenkin ristiriidan edellisen kommenttini kanssa. Nykyään maatilalla työskenteleviä naisia on noin 15.000 tuon tilaston mukaan.

Varsinaiset kodin ulkopuolella työssä käyvät naiset ovat siis määrältään tuplaantuneet tuona aikana Suomessa. Käydessäni kansakoulua Helsingissä 60-luvun ensimmäisellä puoliskolla en muista, että juuri kenenkään äiti olisi käynyt töissä. 30 oppilaan luokasta ehkä oli pari poikkeusta.

Mutta palataksemme takaisin asiaan. Kuinka pieneksi haluat Suomen kansan näivettää? Onko tuo onni ja auvo lineaarisesti nouseva sen väkimäärän vähenemisen kanssa vai onko siinä mielestäsi jokin optimi? Ja ota huomioon myös samaan aikaan tapahtuva ikärakenteen muutos. Mitä tapahtuisi jos täällä asuisi kaksi miljoonaa ihmistä ja heistä 1,5 miljoonaa olisi hoivakodeissa? Ratkaise siinä sitten ongelmat korkealla koulutuksella.

Kyllä Suomeen pitää työvoimaa saada, siitä ei päästä mihinkään.

Jaakko Häkkinen

Juha hyvä, vain sellaista työvoimaa tarvitaan, joka myös työllistyy. Tähän liittyy taloudellinen huoltosuhde. Väkiluvun kasvattaminen heikosti työllistyvillä (humanitaariset maahanmuuttajat) johtaa pelkästään taloudellisen huoltosuhteen heikkenemiseen entisestään: joudutaan elättämään sekä vanhuksia että lisää työttömiä.

Väkiluvun väheneminen on hyvä silloin, jos työllisten osuus koko väestöstä kasvaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #30

Työikäisten huminitäärisistä syistä maahan muuttaneiden työllistymisen suurin hidaste on suomalaiset itse. Niin asenteen kuin lainsäädännöllisen byrokratiankin vuoksi. Jo viime syksynä tuli julki irakilaisten ihmettelyjä siitä, että miksi he joutuvat viettämään aikaa kursseilla, joilla opetetaan tukien hakemista ja tukiviidakossa pärjäämistä sen sijaan, että heitä autettaisiin töihin tienaamaan rahaa.

"Väkiluvun väheneminen on hyvä silloin, jos työllisten osuus koko väestöstä kasvaa."

Eli työkyvyttömät saunan taakse!

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Koko ekologinen dilemma syntyy juurikin talousjärjestelmämme pakottamana ja maahanmuuton taustaltakin löytyy paljolti syitä, jotka ovat seurausta länsimaisesta kerskakulutuksesta, sekä riiston kohdistumisesta muuttotappioalueille.

Järjestelmäämme liittyy myös paha ajatusharha, eli "vajaatuottoisista" henkilöistä tehdään ekologista jätettä. Ikääntyvän väestön vuoksi yhä useampi työikäinenkin työllistyy siten "jätehuollon" parissa, mikä on täysin järjetöntä tuhlausta puolin ja toisin.

Meidän tulisi miettiä asiaa siltä kantilta, että mahdollisimman suuri osa väestöstä voisi toimia ekologisesti aktiivisesti. Oman hyötysuhteen parantamiseksi tarvitaan järjestelmäremonttia, joka automaattisesti palkitsee tekijänsä. Yksilöitä on turha syyllistää, jos järjestelmä on vino.

Kirjoitan tuota pikaa tästä näkökulmasta enemmän ja linkitän tähän, jos sopii.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Koko ekologinen dilemma syntyy juurikin talousjärjestelmämme pakottamana ja maahanmuuton taustaltakin löytyy paljolti syitä, jotka ovat seurausta länsimaisesta kerskakulutuksesta, sekä riiston kohdistumisesta muuttotappioalueille."

En tiedä mitä tarkoitat "talousjärjestelmällä" ja mikä sellainen ei tuottaisi sitä "ekologista dilemmaa". Ainakin entiset sosialistimaat olivat todella saastuneita ja piittaamattomia ympäristöpolitiikasta.

En myöskään oikein allekirjota nykyään tuota ajatusta "länsimaisesta kerskakulutuksesta". Länsimaissa on kansat aika tasapäistettyjä ja kerskakuluttajat ovat todella harvassa. Varsinaista kerskakulutusta näkee pikemminkin Venäjällä ja Kiinassa. Maissa, joissa halutaan näyttää kuinka rikkaita ollaan, ei maissa, joissa se halutaan salata.

Tuo vajaatuottoisten henkiöiden jätehuoltotyö on seurausta yhteiskuntarakenteen muutoksesta. Agraariyhteiskunnassa vanhukset ja yksittäiset "kylähullut" asustelivat kotosalla ja ainakin naisväki oli pääosin arjessa hyvin likellä, kun tarvittiin apua. Nyt aikuisen ihmisen pitää "käydä töissä" ja siksi ei voi hoitaa lähimmäisiään, joita toiset "työssä käyvät" sitten hoitavat lastentarhoissa, psykiatrisissa sairaaloissa ja vanhainkodeissa. Tilastoilla voidaan ylpeillä kuinka paljon odotettavissa oleva elinikä on pidentynyt. Ei kuitenkaan kerrota, että siitä eliniästä on viimeiset viisi vuotta hoitajien toimesta käännelty kylkeä sängyllä ja tuupattu letkulla ravintoa.

Mutta toivottavasti kirjoitat lisää mitä tarkoitit, viitaten tuohon viimeiseen kappaleeseen kommentissasi.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Kerskakulutus on ehkä väärä sana, koska kaikesta ympäristötietoisuudestamme huolimatta, osuutemme resurssien ja energian kulutuksesta on poikkeuksellisen suurta.

Kirjoitin jo lisää: http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228960-elak...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Emme me Suomeen tarvitse yhtään ihmistä varastoon odottelemaan jos joskus olisi työtä. Automatisaatio huolehtii että työntekijöittä tarvitaan tulevaisuudessa vähemmän ja tarvittaessa saamme aina työperäistä maahanmuuttoa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mitä enemmän ihmisiä, sitä enemmän työtä ja työpaikkoja. Maahanmuuttajat siis tuovat työtä tullessaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kuikalta taas aivan naurettava ja tyypiliisesti täysin perustelematon väite.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #15

Mitä työpaikkoja uskot ensimmäisillä Uuden Englannin uudisraivaajilla olleen vastassa rantautuessaan vuonna 1620 Massachussetsin satamaan?
Paljonko USA:ssa on työpaikkoja tänään, siis maahanmuuton seurauksena?

"Tutkimus: Maahanmuuttajat perustavat yrityksiä ja työllistävät"
http://www.ksml.fi/ulkomaat/Tutkimus-Maahanmuuttaj...

"Näiden maahanmuuttajien yritys työllistää jo yli sata ihmistä"
https://www.yrittajat.fi/yrittajat/a/uutiset/54380...

Maahanmuuttajat ja pakolaiset työllistävät valtavat määrät byrokraatteja.
https://suomimedia.wordpress.com/2015/01/12/maahan...

"Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n selvityksen mukaan bruttokansantuote Pohjoismassa on maahanmuuton seurauksena vuonna 2020 keskimäärin 2,5 prosenttia ja vuonna 2030 seitsemän prosenttia korkeampi, mitä se olisi ilman maahanmuuttoa."
http://app.kauppalehti.fi/uutiset/pakolaiset-paisu...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #16

Täysin väritettyä tekstiä, vertaat aikoja ennen kattavaa sosiaaliturvaa ja pistät tuloiksi maahanmuuttajista aiheutuneet menot.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #20

Toisen tulot ovat aina toisen menoja. Nyt puhuttiin työpaikoista.

Jokainen vähänkin omilla aivoillaan ajatteleva pystyy ymmärtämään, että työpaikkojen määrällä ja väestön määrällä on lineaarinen positiivinen korrelaatio. Englannissa on yli kymmenen kertaa enemmän työpaikkoja kuin Suomessa eikä sitä tuolla karulla saarella selitä mikään muu kuin väestömäärä. Vastaavasti Kiinassa on noin 200 kertaa enemmän työpaikkoja kuin Suomessa.

Jokainen ihminen aiheuttaa kustannuksia eli synnyttää työn tarvetta. Koska hän pyrkii usein myös kohottamaan omaa hyvinvointiaan, hän alkaa itse tienata rahaa. Suomessa ei juurikaan näe kantasuomalaisen perustamaa kebabkioskia tai yksinyrittäjän pizzeriaa, mutta maahanmuuttajien perustamia etnisiä ravintoloita on kaikkialla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #21

Velkaantumalla olemme hoitaneet maahanmuuton kustannukset.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #22

Tulevaisuuden tuotto-odotukset edellyttävät aina tiettyjä investointeja.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Älä välitä tuosta. Kunhan Suomessa vähennetään väkeä, niin kyllä se yhden Afrikan kompensoi!

(Mielenkiintoista muuten tuossa artikkelissa oli myös maininta, että Euroopan odotettavissa oleva väkimäärä on vuonna 2050 nykyistä pienempi. Eurooppalaisethan kauhistelevat päivät pääksytysten ihmisten massainvaasiota näille kolkille.)

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Kyllä olisin Kuikan kannalla tässä keskustelussa. Itse uskon, että jos verotus, sekä asiakkaan, että työntekijän kohdalla on ok. Eli on varaa kuluttaa ja palkan ostovoima kannustava. Uskon, että työtä syntyy paljon. Ihmisen tarpeet ovat lähinnä rajattomat. Halua ostaa erilaisia palveluksia on suuri, kun nuo asiat saadaan kuntoon.

Tekniikan kehitys tietenkin vähentää joitakin töitä. Mutta näin on käynyt jo moneen kertaan esim kehruu jennyt, metsäkoneet jne... Uusia tarpeita kuitenkin syntyy, jos perusasiat pidetään kunnossa.

Väestön kasvu on valtava onelma. Se syö aivan kaiken kehityksen jossain vaiheessa lunnolta loppuu tila. Tästä nämä kansainvaellukset johtuvat. Maailman asiat eivät parane yhtään, vaikka suomalaisia heteromiehiä ( vaikka lienevät pahinta maailmassa) ei olisi lainkaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kyllä olisin Kuikan kannalla tässä keskustelussa."

Jaa että Afrikasta kannattaa raijata porukkaa Suomeen odottelemaan työvoimapulaa? Ruotsista voi kysellä kuinka heidän työvoimavarastoisaan jaksellaan, onko pommeja jäljellä.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Ruotsissa vaikuttaa olevan lähes täystyöllisyys.

Jaakko Häkkinen

Suomessa maahanmuuttajat työllistyvät pääosin heikosti, ja humanitaariset maahanmuuttajat erittäin heikosti, ks. sivu 22-23:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/1...

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

Laitetaanpa yleiskommenttina pari asiaa:

Ensinnäkin, Suomen väkiluku ei ole suinkaan nykynäkymin romahtamassa vaikka väkiluvun kehitys (teoreettisesti) perustuisi lähinnä omaan syntyvyyteen joka on pian alhaisempi kuin kuolleisuus. Erilaisia kehitysskenaarioita näkyy vaikkapa tuossa liitteenä olevassa UN World Population Prospects -kuvasta. Eurostatin teoreettinen "No migration" skenaario olettaa Suomen väkiluvuksi ilman muuttoa vuonna 2080 4,8 miljoonaa asukasta.

Toisekseen, on totta että vaikkapa Suomen väestönkehitys on pikkuriikkinen verrattuna Afrikan potentiaaliseen väestöräjähdykseen - joka on mahdollisuus, ei välttämättä edes todennäköisyys ruoan loppuessa kesken. Tästä huolimatta en oikein näe järkeä kasvattaa väestöä tilanteessa, jossa työvoimapulaa ei näytä tulevan ja toisaalta haluttaessa globaalit työmarkkinat ovat rekrytointia varten avoinna. Työvoima ei itsessään luo työpaikkoja, kuten tunnettua, paitsi toki J.Vartiaisen mielestä. Toki ihmiset tekevät aina jotain henkensä pitimiksi, esimerkiksi Nigeriassa yritteliäisyys on ilahduttavan korkealla tasolla.

Kolmanneksi, Suomen vertaaminen vaikkapa Iso-Britanniaan verrokkina työpaikkojen määrästä on hiukan absurdia maiden eri lähtötilanteen vuoksi. Samat haasteet, kenties jopa suurempina, ovat edessä myös Iso-Britanniassa ison osan sinikaulusammattien automatisoituessa ja automatisoinnin tullessa nopeasti myös mm. hyväpalkkaisiin rahoitusalan ammattiryhmiin.

Neljänneksi, edelleen se ekologinen näkökulma. Suomen luonnon ja ruoantuotantomahdollisuuksien kannalta voi olla hyvinkin keskeistä asuttaako maatamme 2100 lähemmäs 5 vai lähemmäs 8 miljoonaa asukasta. Koko maailmaa Suomi ei voi pelastaa, mutta edes omaa luontoamme voimme yrittää pelastaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Työvoima ei itsessään luo työpaikkoja, kuten tunnettua, paitsi toki J.Vartiaisen mielestä."

Niin minunkin mielestäni.

"Toki ihmiset tekevät aina jotain henkensä pitimiksi, esimerkiksi Nigeriassa yritteliäisyys on ilahduttavan korkealla tasolla."

Niin siis sinunkin mielestäsi!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Luulisi jo Kuikankin ymmärtävän mikä ero on Nigerialla ja Suomella. Ei USA:n maahanmuuttajille mitään almuja jaella, saavat etsiä kolon mihin majoittua ja työtä millä ostavat ruokaa, siinä on pieni mutta oleellinen ero Suomeen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Almujen jakeleminen onkin eri asia kuin työvoimatarpeeen tiedostaminen.

Almujen jakelemisessa on kyse päätöksistä koskien Suomen sosiaalipolitiikkaa ylipäätään, niin kotimaan kansalaisten kuin maahanmuuttajienkin osalta.

Siihen en tässä ketjussa ole ottanut kantaa. Tarkastelukulmani on ollut paljon fundamentaalisempi.

Toimituksen poiminnat