Laivue 2020 on väärinymmärretty ja tarpeellinen hanke
Merivoimien Laivue 2020 -hanke on nostanut monenlaista kritiikkiä ei vain pasifistien vaan myös maanpuolustuksen sinänsä myönteisesti suhtautuvien taholta. Meri on suomalaisille vieras elementti ja myös Merivoimien viestintä on ollut taitamattomampaa kuin Ilmavoimien HX-hankkeen yhteydessä.
Ohitan tässä yhteydessä suomalaisen panssarilaivavirren, vuonna 1927 tehty hankintapäätös on yhtä relevantti tätä vuotta tarkastellessa kuin Krimin sodan opetukset vuodelta 1854 tarkasteltaessa jatkosodan kesää 1944.
Tarkastelen tässä yhteydessä alueellisen koskemattomuuden turvaamista, meriliikenteen suojaamista sekä alusten tuomaa mahdollisuutta tukea ilmapuolustusta. Miksi Laivue 2020 on tarpeellinen ja miksi – ainakaan teknologisen kehityksen tässä vaiheessa – toimintaa ei voi hoitaa pienemmin aluksin tai maista käsin? Turvaudun tässä yhteydessä Suomen toimintamahdollisuuksiin Venäjän uhan huomioon ottaen mitä Merivoimat ei luonnollisesti voi liittoutumattoman maan toimijana viestinnässään voi täysimääräisesti tehdä. Kyseessä on onneksi arvuuttelu, mutta valistunut sellainen.
1.) Korvetit luovat Ahvenanmaalle läsnäoloa jota ei voi muuten saada aikaiseksi
Demilitarisoidulle Ahvenanmaalle ei voi rauhan aikana viedä ilmatorjunta- tai meritorjuntaohjuksia jotka voisivat estää alueen haltuunoton mahdollisen kriisin alkuvaiheissa.
Merivoimien korvetit voivat Ahvenanmaalla alueella toimien tuoda alukselle ilmatorjunta- ja meritorjuntakykyä joka estää alueen yllättävän haltuunoton. Merivoimien alusten läsnäolo Ahvenanmaalla voidaan hoitaa rikkomatta alueen demilitarisointia, toisin kuin maavoimien ilmatorjunnan tai merivoimien rannikkojoukkojen.
Merivoimien nykyisestä aluskalustosta ainoastaan Hämeenmaa -luokan miinalaivat kykenevät toimimaan pitkäaikaisesti, talvella ja kovassa merenkäynnissä. Niillä ei ole juuri kykyä omasuojan ylittävään ilmatorjuntaan eikä niillä ole pintatorjuntaohjuksia.
Hamina-luokka ei puolestaan kykene toimimaan pitkäaikaisesti, kovassa merenkäynnissä tai talvella. Ympärivuotinen, riittävän pitkäkestoinen ja monipuolinen toimintakyky vaatii riittävän ison aluksen.
2.) Korvetit mahdollistavat kauppamerenkulun turvaamisen – rajoitetusti
Hankkeen kriitikot, kuten Olli Ainola, muistuttavat siitä miten Kaliningradiin (ilmeisesti myös Pietariin) sijoitetut pitkän kantaman merimaaliohjukset estävät kauppamerenkulun Itämerellä ja toki myös upottavat suomalaiset sota-alukset.
Valistuneena arvauksena voi odottaa aseellisen konfliktin aikana kauppamerenkulun Suomenlahdella olevan mahdotonta Venäjän läheisyyden vuoksi. On turha odottaa tankkereita Porvooseen tai konttilaivoja Vuosaareen. Suomen resurssein on myös turha odottaa, että kauppamerenkulkua pystyttäisiin saattamaan aktiivisten sotatoimien aikana Tanskaan asti. Saattokyvyn Itämeren eteläosiin saati Itämeren ulkopuolelle pitää tulla liittolaisten toimesta, olipa kyse sitten muodollisesta liittoutumisesta tai puolueettomuusvartioinnista. Sen sijaan Pohjanlahti on suljettavissa vihollisen sukellusveneiltä miinoittein ja suomalaisalusten toimesta.
Lisäksi vihollisen ilma- ja ohjusiskujen alueelle pitäisi lentää joko Suomen manneralueen tai ainakin Ahvenanmaan saariston yli mikä antaa reagointiaikaa torjua iskuja aluksi hävittäjin ja lopuksi alusten omalla ilmatorjunnalla. Merimaaliohjusten maalittaminen kaukaisiin kohteisiin on lisäksi ongelmallista. Lentomatkaa vaikkapa Suursaaresta Porin edustalle on 500km. Merimaaliohjukselle, kuten Venäjän Kalibr-ohjukselle, tuo tarkoittaa puolen tunnin lentomatkaa jonka aikana maalina oleva alus ehtii liikkua jo noin 20 kilometriä. Maalin etsimiseksi merimaaliohjuksen pitää kaukaiseen maaliin suunnatessaan lentää melko korkealla mikä tarkoittaa että se on helpompi ampua alas joko hävittäjän tai ilmatorjunnan toimesta.
Pohjanlahden yli voi harjoittaa Ruotsiin rajoitettua kauppamerenkulkua joka on kuitenkin volyymiltään suunnattoman paljon suurempi kuin rekkaliikenne Tornionjoen yli.
Korvetit kykenevät myös turvaamaan alusten purkamisen ja lastaamisen risteilyohjusten uhalta kauppa-alusten ollessa satamissa. Sen sijaan ballistisia ohjuksia hankittavalla ohjuskalustolla ei voi torjua.
Pienet alukset eivät kykene kantamaan riittävän tehokasta ilmatorjunta-aseistusta, ne eivät voi toimia ympäri vuoden Pohjanlahdella kaikissa sääolosuhteissa eivätkä ne kykene toimimaan riittävän pitkäkestoisesti riittävän kovalla vauhdilla modernien, nopeiden kauppa-alusten saattamisessa.
3.) Korvetit voivat toimia ilmatorjunnan tukea jos merellistä uhkaa ei olekaan
Puolustusvoimat ovat vuosia uutisoineet näkyvästi Hamina-luokan osallistumisesta Helsingin ilmapuolustusharjoituksiin. Hamina -luokallakin on tehokas tutka- ja tulenjohtojärjestelmä sekä 20km mainostetulla kantamalla varustettu infrapunaohjusjärjestelmä Umkhonto.
Hankittavissa korveteissa tullee olemaan kauaskantoisempi ilmatorjuntajärjestelmä. Potentiaalisten ehdokkaiden mainostettu maksimikantama (ESSM, CAMM, MICA, Barak 8) ulottuu 20-90km välille.
Mikäli liittolaisjärjestelyin tai muista syistä merellistä uhkaa ei ole, voivat korvetit toimia rannikkokaupunkien, kuten esimerkiksi Helsingin, ilmatorjunnan vahvistuksena. Hamina-luokasta ja muista pienistä ohjusveneistä poiketen tätä tehtävää ne voivat hoitaa kaikkina vuodenaikoina.
Entäpä tulevaisuudessa? Vuonna 2040 maalta ylettyvä ilmatorjunta saattaa riittää ilmapuolustukseen Ahvenanmaalle ja yli Pohjanlahden. Miehittämättömät helikopterit ja alukset saattavat hoitaa tiedustelun ja sukellusveneentorjunnan. Hankintapäätöksiä pitää tehdä kuitenkin nyt, ei toiveissa oleviin järjestelmiin nojautuen.
Puolustusministeriön Laivue 2020 -julkaisu
http://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet/laivue_2020_-julkaisu.8250…
Laivue 2020 – puolustusvoimien strateginen hanke, artikkeli Rannikon Puolustaja 1/2017 -lehdessä
http://merivoimat.fi/documents/1951215/3884593/Rannikon+Puolustaja+I_201…
Hyvin pitkälti samaa mieltä ja hyvä että tästä keskustellaan.
Itsekkin kirjoittelin aiemmin aiheesta:
http://petrimkel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/211116-m…
Ilmoita asiaton viesti
1.) Korvetit luovat Ahvenanmaalle läsnäoloa jota ei voi muuten saada aikaiseksi
Yhtäläisyyttä panssarilaivoihin.
Suunniteltu koko luokka on suomen oloihin suuren oloinen. Satametriä pitkä ja uppoumaltaan 2500-2500 tn väliin. Aluksella pitäisi korvata useita alus tyyppejä, Suomalaistittain suureen alukseen mahtuu tietenkin järjestelmiä, jos rahaa on. Tärkeimmät ovat omasuja ja ohjustorjunta, jos laivat haluavat toimia.
Onko parempaa tietoa alusten kokoluokasta?
Ruotasalaisten häivealukset korvetti luokan visby on 700tn.
No ei koko enää estä osumaa. Pitää olla tuota omasuojaa, joka tapauksessa.
Meritorjuntaohjuksia on sijoitettu maalle jo pitkään suomessa. RBS 15 järjestelmä ja eikös styxkin ollut maalavetilla.
Ilmapuolustuksen ohjuksin on mahdollista suojata myös merikuljetuksia. Maalta toimivin helikopterein on mahdollista toimia aluksia ja sukellusveneitä vastaan. Liikkuvuutta saataisiin edelleen pienemmin aluksin.
Vaikea nähdä miten noin suuret alukset vastaivat tarpeisiin. No alukset itsessään ole kovin kalliita. Niiden aseet ja järjestelmät ovat. Jos niistä tehdään häive aluksia nekin alkavat maksaa.
Olisi mukava löytää sotilaiden perusteluja fregatin kokoisten alusten hankintoihin. Tietenkin, jos rahaa on pohjattomasti.
Meritorjuntaohjuksia Venäjä on sijoittanut paitsi maalle, myös lentokoneisiin, sukellusveneisiin ja laivoihin. Niitä voidaan jo ohjata maaliinsa ainakin helikoptereihin sijoitetuilla tulenjohto tutkilla. Tähän vasta Venäjän ilmatorjunnassa pyritään. Vaikka usa on ehkä onnistunut jo auttamaan omia ilmatorjuntaohjuksiaan tutkavalvontakonein.
Ilmoita asiaton viesti
Meritorjuntaohjuksia on jo maalla ja on varmasti jatkossakin. Sen sijaan miinoitus, sukellusveneentorjunta ja ilmatorjunta ei onnistu maalta. Jotta nämä toimintakyvyt mahtuvat samaan runkoon tulee aluksesta pakostakin iso. Tai sitten jouduttaisiin hankkimaan useita erillisiä aluksia jolloin hankintahinta nousisi kalliimmaksi ja ympärivuotinen toimintakyky puuttuisi.
Helikopterit sukellusveneentorjunnassa ovat erittäin kalliita – hinnaltaan lähemmäs 100 miljoonaa euroa – niiden käyttötunnit ovat myös kalliita – 16 000 euroa tunti.
Niillä on vaikea toteuttaa myöskään meriliikenteen suojaamisen vaatimaa jatkuvaa läsnäoloa. Sinänsä kyseessä olisi hyvä lisätoimintakyky jos rahaa olisi ja tulevaisuudessa miehittämättömät helikopterit lienevät halvempia ja pidempään toiminta-aikaan kykeneviä.
Länsimaissa ei ole niin pitkän kantaman ilmatorjuntaa joka kykenisi meriliikennettä suojaamaan – ainakaan maalle sijoitettuna. Kaukana tulevaisuudessa voi olla toisin.
Ulkopuolista maalinosoitusta on toki olemassa, mutta se on Pohjanlahdelle haastavaa. Toki merimaaliohjuksia on myös lentokoneissa, pinta-aluksissa ja sukellusveneissä.
Ilmoita asiaton viesti
Julkisista lähteistä on vaikea varmistaa nykyajan sotateknologiaa koskevia argumentteja.
”Merimaaliohjukselle, kuten Venäjän Kalibr-ohjukselle, tuo tarkoittaa puolen tunnin lentomatkaa jonka aikana maalina oleva alus ehtii liikkua jo noin 20 kilometriä. Maalin etsimiseksi merimaaliohjuksen pitää kaukaiseen maaliin suunnatessaan lentää melko korkealla mikä tarkoittaa että se on helpompi ampua alas joko hävittäjän tai ilmatorjunnan toimesta.”
Onko varmaa, että Kalibr -ohjuksen oma tutka on ainoa, millä sille voi osoittaa maalin? Jos se voi tukeutua esim. satelliittitiedusteluun, lentokorkeus voidaan ohjelmoida vaikka puiden latvoja viistämään ja ehkä vasta maalin lähestymisvaiheessa nousemaan niin ylös, että se voi lukita tutkansa ja hakeutua siihen.
Onko ”helppoa” ampua alas reitillään pitkän kantaman merimaaliohjus, riippuu varmaankin mm. sen antamasta tutkakaiusta ja toisaalta ilmavalvonnan tehosta, sekä torjuntajärjestelmien kulloisestakin valmiudesta.
”Korvetit kykenevät myös turvaamaan alusten purkamisen ja lastaamisen risteilyohjusten uhalta kauppa-alusten ollessa satamissa.”
– Aika paljon luvattu. Esim. Iskander-K lienee vaikeasti torjuttava.
”Sen sijaan ballistisia ohjuksia hankittavalla ohjuskalustolla ei voi torjua.”
– Eikä ilmeisesti millään muullakaan tällä hetkellä Suomen käytössä olevalla asejärjestelmällä?
Varsinaisia meritaisteluita ei ole juuri taidettu käydä sitten Falklandin sodan päivien 1982. Modernienkin sota-alusten haavoittuvuudesta kertoo silloin suhteellisen uuden, 1971 käyttöön otetun HMS Sheffieldin upotus. Teknologia on toki edennyt vuosikymmenien aikana, mutta maallikon on vaikea tietää, sotalaivojen omasuojanko vai meritorjunta-asejärjestelmien eduksi.
Kauppayhteyksien turvaaminen Itämeren oloissa on nykytekniikalla käytävän sodan aikana varmasti vaikea haaste. Tottakai onnistumisen mahdollisuudet ovat paremmat Laivue 2020:n turvin kuin ilman sitä, mutta kauppalaivojen miehistöillä ei ole kadehdittava osa. Parhaat asiantuntijamme ovat varmaankin eri vaihtoehtoja selvittäneet ja tähän päätyneet, nykyisten alusten elinkaari päättyy aikanaan ja jotain tarvitaan tilalle.
Jälleen kerran vaikuttaa taas siltä, ettei olisi pahitteeksi vaikka meillä olisi pahan päivän varalle itseämme vahvempia liittolaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Ei helppo, vaan helpompi. Ulkopuolinen maalinosoitus kauas toki onnistuu, kenties jopa satelliitein, jolloin maalin viimeisin sijainti voidaan välittää datalinkillä ohjukselle. Tässä ei ole sinänsä mitään uutta, jo 1960-luvulla meritorjuntaohjuksia ohjattiin näin.
Kuitenkin vaikkapa Pohjanlahdella ulkopuolisen maalinosoittajan, vaikkapa lentokoneen, pitää aluksi suoriutua läpi Suomen muusta ilmapuolustuksesta. Satelliittien maalinosoitus taas on kiinni niiden saatavuudesta, eli määrästä ja kiertoradoista.
Iskander-K on risteilyohjus siinä missä muutkin, ei ballistinen ohjus, ei ole tietoja että se olisi erityisen hankala torjuttava.
”Kauppayhteyksien turvaaminen Itämeren oloissa on nykytekniikalla käytävän sodan aikana varmasti vaikea haaste. Tottakai onnistumisen mahdollisuudet ovat paremmat Laivue 2020:n turvin kuin ilman sitä, mutta kauppalaivojen miehistöillä ei ole kadehdittava osa.”
Ei toki, mutta ilman kauppayhteyksien turvaamista Suomi on altis jo pelkän merisaarron uhalle. Tätä ei oikein osata suomalaisessa populäärissä puolustuskeskustelussa nähdä.
Ilmoita asiaton viesti
Merisaarto onkin mielenkiintoinen pointti. Enpä edes muista, milloin sellaista olisi viimeksi käytetty missään päin maailmaa.
Kansainvälisten meriliikenneväylien käytön kieltäminen upottamisten uhalla on varmaankin jo sotatoimeksi luokiteltava, kansainvälisen oikeuden vastainen teko? Millä asejärjestelmällä sellainen kielto pantaisiin toimeen, tietenkin ratkaisee, olisiko se sotilaallisin voimakeinoin murrettavissa. Mutta aivan sodanjulistus se ei vielä olisi, kuitenkin suvereniteetin loukkaus ja painostuskeino. Mitähän vaatimuksia Suomea kohtaan merisaarrolla voitaisiin edistää?
Länsivallat muistaakseni asettivat 1941 Japanin merisaartoon, joka uhkasi maata öljyn loppumisella; se johti sittemmin Pearl Harborin hyökkäykseen 7.12.1941.
Ilmoita asiaton viesti
Merisaartoja on käytetty tunnetusti vaikkapa 1962 Kuuban kriisin yhteydessä, 1982 Falklandin sodan yhteydessä, rajoitetummin esimerkiksi Libanonia, Palestiinaa, ex-Jugoslaviaa ja Irakia vastaan.
Merisaarto tuhoaisi Suomen talouden jolla voitaisiin edistää vaatimusten läpimenoa, mitä tahansa ne olisivat.
Ilman kykyä meriliikenteen suojaamiseen Venäjä voisi teoriassa koittaa asettaa Suomen meri- ja ilmasaartoon ilman, että loukkaisi Suomen maa-aluetta tai aiheuttaisi kuolonuhreja käyttämällä meri- ja ilmavoimien yksiköitä, pitkän kantaman ilmatorjuntaa sekä miinoituksia. Käytännössä tässä olisi toki huikeasti teknisiä ongelmia.
Suomen pitäisi ottaa väkivallan käytön aloite murtaakseen saarron.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmasaarto edellyttäisi ilmatilan hallintaa, oikeastaan ilmaherruutta (jota olisi mahdotonta saavuttaa taistelutta Suomen ilmatilassa).
Merisaarron repertuaariin kuuluisivat kai myöskin pitkän kantaman merimaaliohjukset,
ks. http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231491…
Suomi voisi joko uhmata merisaartoa, raivata mahdolliset miinat ja ottaa riskin, tai sitten koettaa organisoida huoltovarmuuttaan Ruotsin kautta tulevan maa-, meri- ja ilmaliikenteen varaan. Väkivallan käytön aloite tuskin johtaisi mihinkään hyödylliseen.
Liittoutuminen ajoissa muuttaisi asetelman olennaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Järjetelmiä on. Mutta onko niihin todella varaa. Olisivatko patriot tyyppiset ohjukset ilmapuolustuksen kannalta parempi ratkaisu? Jonkinlaista aluskalustoa tarvitaan varmasti.
Muistaakseni ruotsalaisista viby aluksista todettiin, että ne ovat liian kalliita. Mikä niiden ilmatorjuntajärjestelmäksi hankitaan. Niissä on oma suojaa ja boforsin ohjustorjutakykyiset tykit. Pidemmän kantaman aseet puuttuvat.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä on neljän korvetin odotettavissa oleva elinikä sotilaallisessa kriisissä, jossa käytetään yllätysiskua?
Täysin turha ja kallis hanke merivoimilta ja kannattaisikin laittaa puolustusajattelu aivan uusiksi näiltä osin. Evp prikaatikenraali Kiianlinna on esittänyt huomattavasti järkevämpiä vaihtoehtoja hankkeelle.
Suomi ei pysty yksin turvaamaan sota-ajan kauppamerenkulkua vaikka sillä olisi 50 korvettia ja asia tiedostetaan hyvin valtiojohdossa. Silti Suomi ei katso tarvitsevan liittolaisia turvaamaan meriyhteyttä. Idiotismia kerrakseen. Media voisi kysellä valtiojohdolta vaikeita eikä ihmetellä turhien hankkeiden hintoja.
Ilmoita asiaton viesti
Itsekin toivoisin NATO-jäsenyyttä mutta kun se on poliitikkojen mielestä mahdotonta pitää pärjätä sillä mitä on. En näkisi jokaisen turvallisuuspoliittisen keskustelun päättymistä NATO-jankutukseen järkevänä.
Pienen maan aiheuttama pidäke on aina suhteellinen. Logiikka pätee myös maa-ja ilmapuolustukseen. Mitäpä se hyövää kun naapurissa on suurvalta?
Idän ihmeohjukset ja vihreät miehet tuhoavat hetkessä luoliin Hornetit, varikoille panssarivaunut ja tykit tuhansien Iskanderien vyöryllä samallakun vihreät miehet käyvät katkaisemassa kaikki Suomen sähköjohdot.
Voimme ainoastaan nostaa kynnystä, potentiaalisia kustannuksia voiman käytölle. Jos jätämme merellisen painostuksen mahdollisuuden avoimeksi, on se houkutteleva hyödyntäväksi Venäjän anti access area denial -järjestelmille.
Kiianlinnan argumentointi on ollut melko yksisilmäistä lukuun ottamatta merimaaliohjusten sijoittamista rannikolle. Näin voi toki tehdä, mutta kun aluksilla tilaa on ja näin saa enemmän lähestymisvektoreita ei niistä haittaakaan ole, ohjukset maksavat maallakin. Kiianlinnahan on muun muassa väittänyt alusten vaativan ilmatorjuntasuojaa kun ne de facto lisäävät ilmatorjunnan määrää, samoin etteivät ne kykenisi toimimaan talvella vaikka talvitoimintakyky on nimenomaisesti yksi peruste koon kasvattamiselle.
Joka tapauksessa, tarve meriliikenteen suojaukseen nimenomaisesti suomalaisissa oloissa säilyy myös, vaikka Suomi olisi NATO:n jäsen.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdysvaltain laivaston alusten lähisuojaus on toteutettu Gatling-tyyppisillä konetykeillä, joita ohjataan tulenjohtotutkilla. Lähestyvän ohjuksen lentoradalle ohjataan usean konetykin, joiden tulinopeus on luokkaa 6000 laukausta/min, keskitetty tuli. Ne luovat maalina olevan laivan eteen luodeista punotun teräsverkon, joka silppuaa ohjuksen jo hyvissä ajoin ennen sen osumista kohteeseen.
Tämä on kustannustehokasta jos mikä. Yksi IT-ohjus maksaa satoja tuhansia. Samalla summalla saadaan sata tuhatta konetykin ammusta.
Ohjuksia tarvitaan lähinnä keskipitkän matkan etäisyyksille kohdistuvaan torjuntaan.
En ole nähnyt Gatlingeja Suomessa muualla kuin NH helikoptereissa sivulavettiin kiinnitettynä.
Laivasto ei tarvitse korvetteja sen enempää kuin se tarvitsi panssarilaivoja vuonna 1939-44.
Sen sijaan olemassaoleva kalusto tulisi aseistaa ajanmukaisemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Phalanx CIWS on aluksen omasuoja-ase, sillä alus ei voi suojata kuin itseään. Se on ase, jolla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Suomen Haminoilla ja Hämeenmaa -luokan aluksilla on jo sinänsä tehokkaat omasuoja-aseet, Umkhonto -infrapunaohjukset sekä MASS harhamaaliheittimet.
Olemassa oleva kalusto vanhentuu, kuten tuossa mainitussa julkaisussa tulee hyvin esille. Hämeenmaa, Uusimaa ja Rauma-luokka poistuvat käytöstä ensi vuosikymmenen alkupuolella. Haminat noin 2030-luvun alussa. Suomen pienet alukset on jo tähän mennessä lastattu ääriään myöten asein mikä on johtanut siihen, että alusten käyttökelpoisuus on kärsinyt osin. Esimerkiksi merikelpoisuus ei ole kovin hyvä, jäissäkulkukyky kevyin aluksin on heikko ja pitkäaikaista toimintakykyä ei ole. Pieniä aluksia on myös vaikea modernisoida aseistuksen kehittyessä ja tehtävien muuttuessa.
Ilmoita asiaton viesti
Omasuoja järjestelmiä on. Boforsin tykit nykyisine 3d ammuksineen kykenevät ohjustentorjuntaan. Näitä tykkeihin perustuvia omasuoja järjestelmiä on useita muitakin. Venäläisiä, Sveitsiläisiä, italialaisia ja tietenkin tuo phalanx.
Harhamaaliheittimet ja muuta häirintävälineistöä.
https://www.youtube.com/watch?v=HXs3xDHDA-Q
https://www.youtube.com/watch?v=BP6wyDNHCFY
Isomissa sotalaivoissa esim usa on monentasoinen ohjustorjunta. Pidemmän kantaman ohjukset, lähitorjuntaan ohjukset, tykit, harhamaalit, elso.
Lieneekö suomella rahaa sellaisiin ja kannattaako ne sijoittaa muutamaan alukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Raumaluokan uppouma on noin 210tn. Ruotsalaisten Visby 700tn. Nyt suunniteltujen laivue 2020 koko on ilmeisesti 2500-3500 tn välissä. Ainakaan saariston suojaan näitä paatteja ei juuri saada. Toi koko kyllä ihmetyttää. Tietenkin miinat ja helikopteri hangaarit vievät tilaa. Mutta pitäisikö ne hoitaa muilla aluksilla ja hekot maalle.
Suomen kannattaisi liittoutua. Se on selvä. Silloinkin kyllä kannattaisi rakennella puolustuslaitosta, joka sopii omiin oloihin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuohon ongelmakenttään pureudutaan tuossa Rannikon Puolustaja -lehden jutussa. Juttu on toki Merivoimien tiedotusta, mutta argumentointi on ihan älyllisesti pätevää. Tähän kaikkeen voisi lisätä, että aluksen iso koko mahdollistaa aikanaan modernisoinnin uusiin tehtäviin. 2040-luvulla alukseen voi sijoittaa rahoituksen ja tarpeen mukaan esimerkiksi miehittämättömiä aluksia ja ilma-aluksia, raskaampia ohjuksia tai esimerkiksi raidetykin.
”Miksi neljä nopeaa isompaa eikä useaa pienempää?
Tutkimuksessa on otettu huomioon samanaikaiset, monipuoliset tehtävät Suomen merialueella, alusten huolto- ja kunnossapidon rytmittäminen sekä elinkaarikustannukset. Näiden perusteella on päädytty neljään alukseen. Vähemmällä emme selviä tehtävistä ja useampaan ei ole kokonaisresursseja.
Eri aluskokojen yhdistelmä on todettu elinkaarikustannuksiltaan suuremmaksi, joten on päädytty neljään samanlaiseen alukseen.
Vaatimukset miinojen kantokyvystä ja jäissäkulkukyvystä yhdistettynä nopeusvaatimukseen edellyttävät alukselta aikaisempaa hieman suurempaa kokoa. Alusten on kyettävä operoimaan merenkäynnissä pitkäkestoisesti ja aluksen nopeuden on oltava nopeissa tilannekehityksissä riittävä siirryttäessä operatiiviseen tehtävään, esimerkiksi miinoittamiseen.
Toisaalta nopeuden on oltava suurempi kuin nykyaikaisen kauppa-aluksen. Miinoitustoiminta avomerellä silloin, kun peräportit ovat avoinna (vrt. Estonia), ei ole turvallista nykyisiä miinalaivoja pienemmillä aluksilla. Merellä ja kovassa merenkäynnissä on kyettävä operoimaan pitkäkestoisesti. Aluksen nopeuden on oltava riittävä siirryttäessä miinanlastauksista miinanlaskuun ja operaatioalueelta toiselle. Nopeutta tarvitaan myös aluevalvontaan liittyvissä tunnistustehtävissä ja kauppa-alusten
suojaamistehtävissä.
Laivue 2020- taistelujärjestelmä; aseet, sensorit, viestilaitteet ja taistelunjohtojärjestelmä.miinoitus, pintatorjunta, ilmatorjunta ja sukellusveneen torjunta edellyttää laitetiloja asejärjestelmien sijoittamiseksi alukseen. Aluksen koko tullaan optimoimaan siten, että se kykenee hyödyntämään saariston infrastruktuuria (väylästö, ankkuripaikat, suoja-alueet, laiturit ja sota-satamat). AKV/AKT-tehtävätvoidaan hoitaa osin ohjusveneillä, mutta rajoitetusti ilman riittävää toimintakykyä ympärivuotisesti ja vaativissa sääolosuhteissa.
Ilmoita asiaton viesti
https://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Pohjanmeri
Laivue 2020 kokoluokka olisi noin puolitoistakertainen verrattuna miinalaiva Pohjanmaan kokoon. Mihin ihmeeseen tarvitsisimme niin suuria aluksia?
Taistelualusten nopeudenkin tulisi olla vähintään kaksinkertainen Pohjanmaan suoritusarvoihin verrattuna. Tämä tarkoittaisi myös konetehon moninkertaistamista. Taistelujärjestelmien keskittäminen neljään suureen alukseen olisi munien laittamista samaan koriin.
Tämän kokoluokan alukset eivät enää kykene hyödyntämään saariston infrastruktuuria täysimääräisesti Suomenlahden mataluudesta johtuen, vaan ne joutuisivat tukeutumaan jossain määrin valmiisiin väyliin. Miinalaiva Pohjanmaankin syväys oli 3.3 metriä, joka ei salli enää kovin lähellä rantoja purjehtimista.
Suomi ei tarvitse mahtipontista laivastoa pönötystehtäviin ulkomaille, vaan rannikko-olosuhteisiin soveltuvia nopeita aluksia. Kannattaa muistaa myös se, ettei ns. jäätalvina liiku vihollisenkaan laivoja, jos ei omia.
Itse satsaisin myös monitoimimurtajien tapaisiin aluksiin, joita voidaan aseistaa tarvittaessa erilaisin järjestelmin, mutta joista on enemmän hyötyä rauhan aikana kuin kalliista taistelulaivoista.
Ilmoita asiaton viesti
Useampi pienempi alus tulisi hankinta- ja toimintamenoiltaan kalliimmaksi eikä niillä myöskään saisi ympärivuotista ja pitkäaikaista toimintakykyä. Saaren kylkeen naamioitujen kiinnityspaikkojen aika on ollutta ja mennyttä sensorien kehityksen vuoksi. Turva tulee liikkeestä.
Lisäksi meriliikenteen suojaamista ei voi hoitaa saaristoon tukeutuen, se vaatii avovesille menoa.
Jäätalvina liikkuvat niin sukellusveneet kuin myös ennen kaikkea vihollisen merimaaliohjukset ja lentokoneet.
Todellinen valinta on, halutaanko nykyinen suorituskykytaso vai parempi suorituskykytaso?
Ilmoita asiaton viesti
Saaristo on vähäisten laivojemme ainoa turva. Avomerellä ne olisivat haavoittuvimmillaan ja täysin suojattomia ohjus- ja ilmaiskuilta. Tämä on valitettava tosiasia.
Vihollisen laivat pidetään etäällä rannikosta liikkuvan rannikkotykistön (vaikkapa Etelä-Koreasta ostettavat telatykit) ja merimaaliohjusten avulla. Omaa ilmatilaa kyetään hallitsemaan, mikäli siihen tarvittavia varoja ei hukata sellaiseen sotilasteknologiaan, jolla ei tosipaikan tullen olekaan käyttöarvoa, kuten vaikka suurikokoisiin taistelualuksiin.
Laivoja tarvitaan, mutta ne on suunniteltava täysin uusiksi, modulaarisesti muunneltaviksi monitoimialuksiksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Sen sijaan ballistisia ohjuksia hankittavalla ohjuskalustolla ei voi torjua” Voidaanpas jos ”korvetteihin” hankitaan Thales APAR tutkat ja SM-6 ohjukset
Ilmoita asiaton viesti