antingen - eller elämästä ja maailmasta

Ilmastonmuutos turvallisuusuhkana Suomelle - katsaus tulevaisuuteen

  • Erilaisia EPA:n ilmastonmuutosskenaarioita.
    Erilaisia EPA:n ilmastonmuutosskenaarioita.

Ilmastonmuutokseen varautuminen on ja tullee olemaan tiukasti taka-alalla vaalipaneeleissa vaaleista riippumatta. Turvallisuuspolitiikassa näkyy uhkana vain karhu.  Ilmastonmuutos järisyttää kuitenkin kansainvälistä politiikkaa, siinä sivussa myös Venäjää. Pikku hiljaa on aika pohtia Suomen osalta ilmastonmuutoksen torjumisen ohella myös ilmastonmuutokseen sopeutumista ja varautumista.

Etenkin Yhdysvaltain asevoimat ovat globaalina toimijoina tuoneet vahvasti esille ilmastonmuutoksen vaikutuksen kansainväliseen vakauteen. Fokus on näissä pohdinnoissa erilaisissa kehitysmaissa ja kehittyvissä maissa mistä voi tulla tunne että pohjoinen kehittynyt maa, kuten Suomi, olisi immuuni ilmastonmuutoksen turvallisuuspolittisille vaikutuksille. 

Kaukaisetkin konfliktit heijastuvat Suomeen, kuten vaikkapa vuoden 2015 pakolaiskriisi muistutti. Konfliktit eivät ole vähentymässä vaan lisääntymässä ja ilmastonmuutoksen on arveltu olevan taustatekijänä jo nykyiselle Syyrian sodalle.

Millaisia johtopäätöksiä tämä voisi tarkoittaa Suomen turvallisuuspolitiikalle? Ohitan tässä yhteydessä mittavat toimet joita ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii taloudelta ja siihen sopeutuminen esimerkiksi infrastruktuurilta.

1.) Huoltovarmuudesta kannattaa pitää huolta

Äärimmäisten sääilmiöiden, mm. kuivuuden, ja ruoan kulutuksen lisääntyessä kansainvälinen ruoantuotantojärjestelmä on jatkossa yhä alttiimpi häiriöille. Elintarvikkeiden varastointi ja kotimainen tuotanto tulisi pitää kunnossa eikä rampauttaa. Varmuusvarastointia ja varautumista ei tule ylikansallistaa vaan myös kansallisia resursseja on oltava olemassa.

Toinen kysymys toki on, onko Suomen nykyinen tehomaatalous pienine tuotantoyksikköineen paras mahdollinen vastaus huoltovarmuuden turvaamiseen? Mutta onko realistisia vaihtoehtojakaan olemassa?

2.) Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen kansainväliset tehtävät lisääntyvät

Puolustusvoimien kansainväliset tehtävät suuntautuvat jo nyt alueille, joiden kriisejä kärjistävät niin raju väestönkasvu kuin ilmastonmuutos. Tämä suuntaus tullee jatkumaan. Rajavartiolaitos on FRONTEX-yhteistyössä avustamassa Välimeren alueen rajavalvonnassa eikä ole mitään viitteitä siitä etteikö tämä toiminta tulisi jatkumaan.

3.) Maanpuolustuksesta tulee pitää huoltaa

Ilmastonmuutoksen ennakoidaan tuovan epävakautta etenkin Intian niemimaalle, alueelle jonka kolmesta valtiosta kolme on ydinasevaltoja. Pitkällä tähtäimellä epävakaus voi lisääntyä myös Välimeren Euroopan puolella ja Venäjän eteläpuolisissa naapurimaissa. Tämä saattaa aiheuttaa arvaamatonta kansainvälistä turbulenssia kansainvälisiin suhteisiin.

Johtopäätöksenä edes tilanteessa, jossa Venäjän nykyinen kleptokratia romahtaisi, ei Suomen osalta voi tehdä täydellistä aseistariisuntaa.

4.) Maahanmuuttopolitiikan tulee olla pitkäjänteistä - apua paikan päälle

Pakolais- ja siirtolaisvirrat tulevat kaiken todennäköisyyden mukaan kasvamaan Lähi-Idän ja Afrikan väestömäärien kasvaessa samaan aikaan kun alueiden elinolosuhteet huonontuvat ja konfliktit kärjistyvät. Mikä on pitkäjänteinen linja maahanmuuttopolitiikkaan heikkenevien resurssien maailmassa? Avoimet rajat? Suljetut rajat? Määrällisesti hallinnoitu maahanmuutto? Kasvavan väestön tavoite? Supistuvan väestön tavoite?

Omasta mielestäni kansainvälistä vastuuta tulisi kannattaa pitkäjänteiselle kehitysyhteistyöllä ja paikan päällä auttamalla. Se on kustannustehokkainta ja realistisinta tulevaisuuden massapakolaisuustilanteissa. Ja ei, paikan päällä auttaminen ei toimi jos avustusrahat leikataan minimiin, se on vastuunpakoilua.

5.) Yhteiskunnan resilienssistä tulee pitää huolta

USA:n National Intelligence Councilin “Global Trends 2030” -raportti muistuttaa, miten vahvankin oloinen valtio voi olla heikko, kuten Neuvostoliitto hajotessaan tai arabimaat arabikevään aikoihin. Tämä huolimatta maan voimakkaista asevoimista ja suuresta sortokoneistosta.

Raportissa resilientin valtion kriteeriksi asetetaan mm. tehokas ja kansalaisten tukema hallinto, monipuolinen talousrakenne, infrastruktuuri jossa on monipuolinen energiantuotanto, turvatut ja monipuoliset viestintäkanavat ja toimiva terveydenhuolto. Sivumennen sanottuna asioita, jotka ovat tuttuja lähes kaikista vaaliohjelmista.

Maantieteen osalta maan suuri pinta ala, suuri biodiversiteetti sekä ilman, maan ja veden laatu lisäävät valtion resilienssiä luonnonkatastrofeja vastaan. Nämä kriteerit pätevät Suomeen - toivottavasti tulevaisuudessakin.

Resilienssistä huolenpito ja sen lisääminen ovat sellaisen yhteiskunnan rakentamista jossa ihmisten on hyvä elää joka tapauksessa.

 

Yhdysvaltain National Intelligence Councilin Global Trends 2030 -raportti:

https://www.dni.gov/index.php/global-trends-home

Yhdysvaltalaisen Wilson Centerin Environmental Change and Security -hankkeen blogi

https://www.newsecuritybeat.org/

Global Military Advisory Council On Climate Change - raportteja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Intian, Pakistanin ja Bangladeshin vakauteen sekä Afrikan tilanteeseen

http://gmaccc.org/

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Toteutunut käyrä keskilämpötilasta näyttää, että lämpeneminen on ollut vuosisadankin aikana varsin hidasta. Monien ilmastonmuutoskaavioiden kuten myös yllä esitetyn oikeaan laitaan on kuitenkin usein piirretty oletus lämpötilan kasvun kiihtymisestä eksponentiaaliseksi myöhemmin, mikä vaatisi ilmastonmuutoksella olevan jonkinlaisen positiivisen takaisinkytkennän niin, että jo tapahtuneet muutokset kiihdyttäisivät uusia muutoksia. Tällaista mekanismia ei kuitenkaan ole näytetty. Sen sijaan ilmastonmuutokseen voi liittyä myös negatiivisia takaisinkytkentämekanismeja, koska korkeamman lämpötilan myötä maapallon viherhiukkasia sisältävä biomassa on todetusti kasvanut, mikä poistaa hiilidioksidia ilmakehästä.

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

Toivotaan parasta, pelätään pahinta. Hieman samaan tapaan minusta kannattaa ylläpitää esim. maanpuolustusta tai maksaa vakuutusmaksuja.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Pitää muistaa, että osa hiilipäästöjen vähentämistoimista ei ole halpoja ja niistä voi olla suuria markkinataloutta häiritseviä ja siten välillisesti kansalaisten elintasoa alentavia seuraamuksia. Yhteiskunta menee nopeasti sekaisin, jos energiansaanti vaarantuu lyhyeksikään aikaa.

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia Vastaus kommenttiin #3

Niin, potentiaaliset seuraukset ilmastonmuutoksesta ovat sen verran suuret, että hinta pitää maksaa. Toki koko palettia, ydinvoima mukaan lukien, tulee käyttää. Turvallisuuspoliittisesti jokainen käyttämättä jätetty öljytynnyri tarkoittaa Venäjän heikentämistä.

Käyttäjän NiiloValtuustoonKrki kuva
Niilo Kärki

Hei !
Olipa mielenkiintoinen kirjoitus. Allekirjoitan nuo kaikki johtopäätökset.
Erikoista on, että pidän niitä tärkeinä myös täysin ilman argumenttia ilmastonmuutoksesta.
Ilmastonmuutokseen olen aina uskonut. Sitä on kaikenlaisten tilastojen ja tutkimusten mukaan tapahtunut aina ja kaikkina aikakausina; ihmisten aikaan ja ilman ihmistä.
CO2-merkitystä ei ole mielestäni uskottavasti selvitetty, miksi ilmasto on lämmennyt viimeisten noin 18 v. aikana vain noin 0,0x astetta, vaikka co2-pitoisuus on samaan aikaan kasvanut noin 10-11%.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Maapallon lämpötila ei ole noussut sitten vuoden 2000, jonka johdosta IPCC:n ja tietokonemallien virhe toteutuneeseen lämpötilaan oli vuoden 2016 lopussa n. 50 %. Tästä voi vilkaista tilannetta ja sen jälkeen voi nukkua yönsä rauhallisemmin:

http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232267-...

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Minulla ainakin hälytyskellot soivat, kun väitetään, että muutamien mittausten perusteella on pystytty todentamaan merien lämpötilakehitys jopa 50-luvun alusta lähtien. Olen selvittänyt maapallon pintalämpötilamittauksia ja niissäkin on jopa 0,3 asteen eroavuuksia 30-luvun mittauksissa.

Käyttäjän TapioRantanen kuva
Tapio Rantanen

Suurvaltajohtajat näyttävät olevan melko yksimielisiä ilmastonmuutoksesta
http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/putin...

Itse asiassa lienevät samalla linjalla, kuin ne yli 300 tieteentekijää, jotka jokin aika sitten allekirjoittivat perustellun vetoomuksen Trumpille YK:n ilmastosopimuksesta (UNFCC) vetäytymisestä, suositellen samaa muillekin maille.
https://wattsupwiththat.com/2017/02/25/richard-lin...

Kiistämättä ja onneksi ilmasto on lämmennyt ns. pikku jääkauden jälkeen. Blogisti on historiaa tuntevana varmasti tietoinen, että tuolloin suurina kuolonvuosina 1695-97 maamme väestöstä neljännes tai kolmannes menehtyi, ja vielä suurina nälkävuosina 1866-68 vajaat 10 % väestöstä. Vieläkin lisälämpenemisestä ja hiilidioksidin lisäyksestä koituva maapallon kasvava vihertyminen on eduksi niin meille kuin koko maapallolle.

Toistaiseksi maailmassa ei tietääkseni ole virallisesti todettu ensimmäistäkään ilmastopakolaista, eikä sellaisen uhkaa ole näköpiirissä. Suuremmat uhat Suomelle koituvat virheellisistä ilmastopoliittisista päätöksistä johtuen hiilidioksidiuskonnosta, sekä tietysti kyvyttömyydestä torjua laitonta siirtolaisvirtaa.

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

Minä olen kyllä niin tylsä, että uskon mieluummin valtavirran tiedemiehiä kuin Putinia ja Trumpia.

Käyttäjän TapioRantanen kuva
Tapio Rantanen

Suosittelen kuitenkin kritiikkiä suhtautumisessa näiden "valtavirran tiedemiesten" sanomisiin, varsinkin kun nämä ovat jo parikymmentä vuotta ennustaneet jäätöntä arktikumia ym., jatkuvasti maalitolppia siirrellen. Follow the money! Rahoituksestaan ja asemastaan pyrkivät pitämään kiinni.

IPCC:n ilmastoennusteet tälle vuosituhannelle ovat osoittautuneet virheellisiksi, ero lämpötilan objektiivisiin mittaustuloksiin (satelliitit, havaintopallot) kasvaa jatkuvasti. Käytännössä IPCC:n mallinnukset käyvät aivan liian kuumina. Ainoa lähellä mittaustuloksia kulkeva käyrä on venäläisten mallinnus.

Pelottelut sään ääri-ilmiöiden lisääntymisestä eivät ole käyneet toteen, tilastojen mukaan hirmumyrskyt ovat lieventyneet ja harventuneet, samoin kuivuudet ja tulvat. Maataloustuotanto on jatkuvasti lisääntynyt, maapallo vihertynyt. Meriveden pintojen nousu on pysynyt viime vuosisadat tasaisena, lämpötilan nousu sitä hiukan nostaa, mutta mitään todellista uhkaa siitä ei objektiivisesti arvioiden ole olemassa. Toki tulevien vuosikymmenten suunnitelmissa tietyillä maailman alueilla siihen on varauduttava, mutta meillähän merenpinta vain laskee.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Putin ja Trump ovat täysin neuvonantajiensa varassa tässä asiassa niin kuin oli Obamakin.

Käyttäjän TapioRantanen kuva
Tapio Rantanen

Totta kai, mutta nyt tähän liittyy muutoksen mahdollisuus. Nyt on jo tärvätty biljoonittain rahaa melko joutavaan hiilidioksidin torjuntaan ilman olennaisia tuloksia. Jos rahat olisi käytetty viisaammin,
a) voisimme olla paremmin selvillä maapallon ilmaston luonnolliseen vaihteluun vaikuttavista tekijöistä, ja
b) meillä voisi olla käytössä uusia tehokkaita ja turvallisia energian lähteitä/tuotantomuotoja ongelmallisten sattumatuotantotapojen (esim. tuulivoima) sijaan (, kun fossiiliset polttoaineet kuitenkin uhkaavat käydä vähiin).

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Nyt ne Trumpin neuvonantajat ovat päättäneet leikata turhan kalliiksi käyvältä ilmastotutkija joukolta ylimääräiset määrärahat pois, ehkä pelottelut ym. oheisbisnekset tämän varjolla loppuvat.

http://dailycaller.com/2017/03/30/trump-to-announc...

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Kaikkea sitä näkeekin: fiksu puheenvuoro ilmastonmuutoksesta! Kiitos!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kun aina puhutaan siitä, että arktisilla alueilla ilmastonmuutos on nopeampaa kuin muualla, niin miksi sitä ei huomaa esimerkiksi Suomen tilastoissa lainkaan?

Oheisen linkin takaa löytyy lämpötilakäyrät niin Helsingistä kuin Sodankylästäkin aina vuodesta 1900 tähän päivään saakka. Nimenomaan Sodankylässsä keskilämpötila on vuoden 1980 tienoilta näihin päiviin asti ollut hiukan alhaisempi kuin koko jaksolla. Helsingissä jonkin verran korkeampi, mutta siihen voi vaikuttaa luonnollisen vaihtelun vuoksi myös kaupungistuminen sinänsä.
Muutoin voidaan todeta, että vuosisadan alusta lämpötiloissa näkyi kohoava trendi aina 30-luvulle asti ja sittten mentiin alaspäin aina 80-luvulle asti. Sen jälkeinen "elpyminen" ei näytä merkitttävämmältä lämpötilan nousulta kuin vuosisadan alunkaan vastaava.

http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot

Toimituksen poiminnat