*

antingen - eller elämästä ja maailmasta

Robotit, ilmastonmuutos ja väestönkasvu Afrikan kehityksen tiellä

  • Moody's luokituslaitoksen kartta talouksien haavoittuvuudesta ilmastonmuutoksen myötä
    Moody's luokituslaitoksen kartta talouksien haavoittuvuudesta ilmastonmuutoksen myötä
  • YK:n väestöennuste eri variantteineen Afrikalle
    YK:n väestöennuste eri variantteineen Afrikalle

Afrikan tulevaisuus heijastuu koko maailmaan, myös Suomeen, niin maahanmuuton kuin ympäristön kannalta. Kasvuoptimismin tiellä ovat robotisointi, ilmastonmuutos ja väestönkasvu.

Afrikan Unionin Agenda 2063 julistaa visiota tulevaisuuden Afrikasta teemalla “Afrikka jollaisen me haluamme”, Afrikasta joka on vauras, rauhallinen ja turvallinen ja jonka kehitys nojautuu afrikkalaisiin voimavarana. Suomessa tätä visiota esiteltiin äskettäin Suomen Kuvalehdessä Hanna Ojasen artikkelissa.

Miksipä kehitys ei olisi mahdotonta? Useat Aasian maat ovat käyneet saman tapaisen kehityskulun äärimmäisen köyhistä maista vauraiksi tai ainakin kehittyviksi maiksi. Elintaso on kohonnut huikeasti sukupolvi sukupolvelta. Viime vuosina on uutisoitu Afrikan nopeasti kasvavista kansantalouksista ja Kiinan investoinneista Afrikkaan.

Käsittelen tässä kirjoituksessa nimenomaisesti Saharan eteläpuolista Afrikkaa.

Aasian maiden kehitykseen verrattuna Afrikan mailla on kuitenkin äärimmäisen paljon vaikeampi kehityskulku edessään. Afrikan maiden kehityksellä on kolme estettä.

 

1. Robotisaatio vie työt ja kehityspolun teollisuusmaiksi...

Kehittymättömässä taloudessa on enemmän matalan osaamistason töitä jotka ovat automatisoitavissa. Maailmanpankin mukaan esimerkiksi 85% Etiopian työpaikoista on luokiteltavissa olevan riskivyöhykkeellä automatisoinnin suhteen. Matalampi palkkataso toki auttaa tässä, mutta vain rajoitetun ajan.

Vielä suurempi haaste on perinteisen teollistumisen polun katoaminen. Niin Japani, Etelä-Korea kuin Kiina ovat käyneet teollistumispolun jossa matalan koulutusasteen teollisuudenaloista on pikku hiljaa siirrytty korkeamman osaamistason teollistumiseen. Tyypillisesti ensimmäisenä teollisuuden alana kehitysmaissa on ollut tekstiiliteollisuus jossa työvoimakustannusten osuus on ollut tähän asti merkittävä. Robotisaation kehittyessä työvoimakustannusten merkitys laskee ja kuljetuskustannusten merkitys niin toimitusajassa kuin varsinaisissa kuljetuskustannuksissa nousee. Siksi useat teollisuuden toimijat, vaikkapa kenkämerkki Adidas, ovat siirtäneet tuotantoaan takaisin Eurooppaan. Kehitys tullee jatkumaan.

2.) .. samalla kun ilmastonmuutos iskee voimakkaimmin päiväntasajan ympäristöön...

Niin IPCC kuin taloudelliset toimijat ennustavat ilmastonmuutoksen iskevän voimakkaimmin päiväntasaajan ympäristöön, mihin Saharan eteläpuolinen Afrikka kuuluu. Niin meriveden pinnan nousu, lisääntyvä kuivuus kuin myös lisääntyvät myrskyt vaikuttavat voimakkaasti alueen luontoon ja elinolosuhteisiin. Ilmastonmuutos heikentää myös alueen satoja merkittävästi.

3.) … ja väestönkasvu syö elintason kasvun mahdollisuudet sekä tuhoaa luontoa

Afrikan maiden BKT:n kasvu on herättänyt paljon huomiota, mutta useissa tapauksisa bkt per capita kasvu on ollut mitätöntä nopean väestönkasvun vuoksi. Esimerkiksi Ruandan väestön ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.

Tulevaisuuden näkymät työllistymiselle eivät ole valoisat yksipuolisissa talouksissa. Väestönkasvu aiheuttaa osaltaan viljelymaan raivaamisen ja lisääntyneen laiduntamisen kautta aavikoitumista joka huonontaa elinolosuhteita entisestään.

Vaikka edesmennyt Hans Rosling vakuuttikin väestönkasvun olevan voitettu ongelma, perustui hänen hypoteesinsa resurssien rajattomaan kasvuun jossa kasvava talous aikanaan laskisi naisten hedelmällisyyslukua. Kyse on siitä, onko maapallolla Afrikasta puhumattakaan aikaa tähän kehityskulkuun vai pitäisikö kehitystä auttaa ulkopuolisella avulla?

Suhtautuminen Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan tulee olemaan meidän ja tulevankin sukupolven suurimpia eettisiä dilemnoja, mihin poliitikoilla niin EU:n kuin kansallisella tasolla, optimistisesti myös YK:n tasolla, tulisi olla pikku hiljaa oikeita ratkaisuja. Muulla tavoin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tullaan näkemään inhimillisiä murhenäytelmiä joiden rinnalla voivat kalveta jopa toinen maailmansota ja Maon Kiina.

Onko Afrikalla toivoa? Toivon, mutta en usko. Toivon taustalla on robotisaation hyödyntäminen ihmiskunnan yhteiseksi hyväksi, internetin mahdollistama koulutuksen ja terveydenhuollon levittäminen sekä mahdollisuudet hyödyntää aurinkoenergiaa laajalti energiantuotantoon. Internet tuo mobiilimaksamisen kautta myös afrikkalaiset rahatalouden piiriin ja auttaa näin hillitsemään niin korruptiota kuin liittymisen globaaleihin logistiikkaketjuihin. Afrikan mailla on myös perässähiihtäjän etu - ne voivat ottaa suoraan käyttöön tuoreimman infrastruktuurin ilman useita peräkkäisiä investointeja.

Positiivisen kehityskulun toteutuminen vaatisi kuitenkin reiluja kauppasopimuksia sekä kehitysavun lisäämistä. Kuinka realistista tämä sitten nykytilanteessa on? En tiedä, yksilö voi kuitenkin vaikuttaa omalla toiminnallaan.

Afrikan unionin suuret suunnitelmat: Vauras, turvallinen ja vaikutusvaltainen maanosa vuoteen 2063 mennessä

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mielipide-kotimaa/afrikan-union...

Afrikan Unionin Agenda 2063:

http://au.int/en2/agenda2063

YK:n UNCTAD:n raportti “Robots threaten up to two thirds of developing country jobs, but could be an opportunity too”

http://unctad.org/en/pages/newsdetails.aspx?OriginalVersionID=1369

Maailmanpankin “World Development Report 2016 - Digital Dividends”

http://www.worldbank.org/en/publication/wdr2016

“Map shows how climate change will hit the economies of the world's poorest countries hardest” - Luottolaitos Moody’sin raporttiin perustuva juttu.

http://www.independent.co.uk/environment/climate-change-poor-countries-w...

YK:n World Population prospects

https://esa.un.org/unpd/wpp/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Pidän kirjoitusta realistisena. Kiinnitti huomiota linkatuista kirjoituksista Independentin synkkää maalailua ilmastonmuutoksesta ennen Pariisin kokousta, oli selvästi oma agenda mukana. "The report’s conclusions fit with the general trend that poor countries which have done the least to cause global warming will suffer its effects the most and the nations that built their wealth on fossil fuels will fare better."

Monet köyhimmistä maista ovat nimenomaan polttopuita keräämällä hävittäneet metsänsä ja antaneet lampaiden ja vuohien köyhdyttää lopullisesti viljelysmaansa, aavikoituminen seurauksena.

Ilmastonmuutos on seurausta aavikoitumisesta ja viljelymaan köyhtymisestä (hiilestä).

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

Toki köyhien ympäristön tuhoamista ei kannata romantisoida, mutta vaihtoehdot vaikkapa etiopiolaisella ovat vähäisempiä kuin suomalaisella ilman ulkopuolista apua. Ennen kaikkea, en syyllisiä kaipaisi vaan Lahtista ja konekivääriä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

No niin, blogistilla on positiivinen ote asiaan. Niin sitä pitää!

Suomalaisilla on menestyksellistä kehitysapuun kytkeytyvää toimintaa ollut Afrikassa, joten sitä kannattaa jatkaa, osittaisesta näköalan puutteesta huolimatta.

Afrikassa naiset käyttävät kuokkaa maanviljelyksessä. Kun ensimmäisiä traktoreita vietiin kehitysapuna Afrikkaan (mahdollisesti taka-ajatuksena saada Valmet tunnetuksi) jäivät ne pian ruostumaan. Vasta myöhemmin huomattiin, että miehet eivät osallistuneet maanviljelyyn, vaan olivat sotimassa ja poissa kotoa enimmäkseen ajastaan. Naiset olivat tehneet työt, ja kuokka olisi se tarpeellisin väline.

Kuokkaa voidaan tarvita puiden istuttamisen yhteydessä vielä. Puita istuttamalla ja viljelemällä viljelykasveja välissä on ollut tuloksellista toimintaa, ja kun saadaan sinne aurinkokennoja ja tarvitaan akku, jotta voidaan pimeän tullen käyttää lukulamppua.

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia Vastaus kommenttiin #5

Metsittäminen olisi lisäksi, ainakin vielä, aika työvoimaintensiivistä ja matalan koulutuksen työvoimaa vaativaa toimintaa, samoin kuin mainitsemasi metsissä viljely.

Tuossa tulee esille myös naisiin panostamisen tärkeys.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #7

Noissa Afrikan maissa lähellä päiväntasaajaa on hyvin vähän humusta maassa. Ja kun metsä hakataan päältä pois jää vähähiilinen, humukseton maaperä, joka ei kasva kuin ruohoa niukasti.

Puut ja pensaat kerryttävät humusta, mutta ilmeisesti lämpimämmän ilmanalan takia mikrobitoiminta on niin vilkasta, että maaperään ei kerry liiemmälti humusta, joka olisi tarpeen maanviljelyn kannalta.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Suurin este Afrikan maiden kehitykselle on vastikkeeton kehitysapu. Ei tehdä itse kun muutenkin eletään.

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

Sittenhän kehitysapu on hämmästyttävän tehokasta!

https://www.oecd.org/dac/stats/documentupload/2%20...

Vuonna 2013 Afrikkaan meni 56 miljardia USD kehitysapua. Vuonna 2013 Afrikan mantereen väkiluku oli arviolta 1,1 miljardia. Toisin sanoen jokainen afrikkalainen sai kehitysapua 50,9 USD per pää, eli rapiat dollari per viikko ja ilmeisesti eli sillä täysin tyytyväisenä...

Vakavammin ottaen, apusummat ovat hyvin pieniä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Mistä johtuu, että Afrikassa opitaan niin hanakasti näpläämään älykännykkää ja tietokonetta, mutta ehkäisytabletin ottaminen säännöllisesti tai ehkäisykierukan antaminen olla paikallaan on sikäläisille aivan ylivoimaisen vaikeaa?

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

Miksi ihmiset haluavat tehdä suuria määriä lapsia, aivan kuten Suomessa taannoin? Status, perinteet, ehkäisyn puute, terveydenhuollon puute (lapsikuolleisuus), eläkejärjestelmän puute, terveystiedon puute.

Alan Weismanin Maailma täynnä meitä avaa aika hyvin tuota logiikkaa.

Moni kehitysmaa, esimerkiksi Bangladesh, on onnistunut vastaamaan ongelmaan.
Moneen noista voi tarttua kehitysavulla, sillä monen Afrikan maan hallinto on haluton tai kyvytön tarttumaan ongelmakenttään. Kustannukset olisivat globaalisti melko pienet, muutamia miljardeja vuodessa.

https://www.guttmacher.org/fact-sheet/costs-and-be...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kuten kirjoitat, väestönkasvu syö elintason kasvun mahdollisuudet sekä tuhoaa luontoa. Afrikka pilaa tulevaisuutensa (ja kenties Euroopankin tulevaisuuden) ellei se saa kuriin hallitsematonta väestönkasvuaan – haluamalla asioita, joita se ei itse kykene maksamaan.

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia Vastaus kommenttiin #11

Niin, toki länsimaidenkin nykyinen elintaso perustuu velanottoon niin fiskaalisessa kuin ekologisessa mielessä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Afrikassakin tulee vastaan yllättäviä ennalta arvaamattomia tekijöitä. Suomalaiset ovat siellä pärjänneet ehkäpä omasta taustastaan johtuen, joka on vielä muistissa, sotimiset, köyhyys ja nälänhätä. Ja sitten nopea nousu teollisuusmaaksi.

Afrikassa sademetsiä ei kannata hakata, maanviljely onnistuu puiden lomassa, miehet ovat tottuneet sotimaan ja naiset tekevät välttämättömät työt.

Naisiin kannattaa panostaa, kirjoitit.

Mikä olisi se teollistumisen polku Afrikassa? Suomalaisilla se oli ensin metsäteollisuus ja sitten metalliteollisuus. Metalliteollisuustuotteita tarvittiin mm. maataloudessa ja sittemmin metsässä.

Afrikassa se kuokka on edelleen tärkein. Kuokasta luopuminenkaan ei voi olla se tärkein tavoite, kun se on niin tarpeellinen.

Kasvihuoneviljely olisi perusteltua, kun aurinkokennoja voidaan käyttää kasvihuoneen viilentämiseen.

Toimituksen poiminnat