antingen - eller elämästä ja maailmasta

Kaikki blogit puheenaiheesta Historia

Puolan ja Saksan rajamaita

Puolan rajat ovat vaihdelleet historian saatossa radikaalisti ja toisen maailmansodan jälkeen puolalaisia siirrettiin peräti 200 kilometriä länteen.

Vaatimattoman Veikon meininkejä

Harvoin kirjan julkaissut vähättelee teostaan niin kuin Veikko Leväniemi, joka kirjoittaa uuden julkaisunsa esipuheessa: ”Tiedän hyvin tällaisen kirjan markkina-arvon lähentelevän nollaa” (Tulipahan sanotuksi - Puumerkkejä lappajärveläisten ja vimpeliläisten meininkeihin).

Venäjän Itä-Preussi, osa IV

Kaipasin Norjan-matkani jälkeen taas pientä taukoa pohjoismaisesta hintatasosta ja suuntasin Gdanskista käsin Kaliningradiin venäläisen kaverini vieraaksi. Ylitin nyt ensi kertaa rajan Puolasta Venäjälle ja matkustin koko matkan paikallisella Zelenogradsk Transin kasaribussilla vain 700 ruplan eli noin 9 euron hintaan. Suuntasimme tällä kertaa Königsbergistä käsin Baltijskin eli Pillaun satamakaupunkiin valokuvaamaan, kalastusreissulle Pionerskin eli Neukuhrenin rannikoille ja vapunviettoon kaupungin paraatikaduille.

Kevään koittoa Puolassa

Kevät Puolassa on lähtenyt vihdoin käyntiin ja työharjoitteluni Gdańskissa on saavuttanut puolivälinsä. Vieraita Suomesta on saapunut luokseni jo lähes viikoittain ja vieläpä lukuisista eri yliopistoista ja tiedekunnista. On ollut kauppatieteilijää, historioitsijaa, valtiotieteilijää ja kielitieteilijää, ja ehdinpä itsekin vierailemaan tšekkiläisen maantieteilijän vieraana Łódżissa maaliskuun ainoana vapaana viikonloppunani. Tyttöystävänikin löysi vihdoin tiensä Puolaan, yllättyäkseen myös aurinkoisesta säästä, halvoista hinnoista ja upeasta arkkitehtuurista.

Halsuan pappilasta punaisten ministeriksi

Lyseolainen Kyösti Kallio, myöhemmin tasavallan presidentti, kirjoitti Oulussa muistikirjaansa Hilja Pärssisestä (Lindgren), joka myös kävi koulua Oulussa: ”Vartalo paksu. Muodoltaan lihava. Rusakat silmät, musta tukka. Luonne peräti iloinen. Aina ensimmäisenä ryhtymässä johonkin uuteen puuhaan. Sangen tunteellinen ja kuumaverinen.”

Nämä Kyösti Kallion tarkat havainnot on kirjattu laajaan elämäkertaan, joka on juuri julkaistu Hilja Pärssisestä (Marjaliisa Hentilä-Matti Kalliokoski-Armi Viita: Uuden ajan nainen - Hilja Pärssisen elämä, Siltala 2018).

Villit Vaasat ja Suomi

Kustaa Vaasa (1496-1560) vietti Suomessa lähes vuoden, 11 kuukautta, vuonna 1555. Yksikään Ruotsin kuningas ei ole oleskellut Suomessa yhtä kauan kuin hän. Kustaan asiantuntemusta ei siis ole syytä epäillä, kun hän kirjoitti, että suomalaiset ovat ”juoppouteen sortunutta ja järjetöntä väkeä, jolle oluttuoppi on omaa henkeä, omaisuutta, hyvinvointia ja kunniallisuutta rakkaampi”.

Charles Mann: “The Wizard and the Prophet” - ympäristöajattelun juurilla

Pian maapallolla on kymmenen miljardia ihmistä. Pitäisikö ihmiskunnan resurssien käyttöä supistaa kestävälle tasolle kuten ympäristönsuojelun profeetat kertovat? Vai tulisiko kantokyvyn rajoja venyttää uusilla teknologisilla ratkaisuilla kuten teknologiauskovaiset velhot kertovat? Mannin teos esittelee näiden kahden lähestymistavan juuria kasvinjalostaja Norman Borlaugin ja ekologi Willaim Vogtin elämäntyön esittelyn kautta.

Sitkeän sukututkijan työvoitto

Sukututkimuksen suosio on jatkuvasti lisääntynyt. Esimerkiksi Sukututkimusseura sai viime vuonna lähes 500 uutta jäsentä. Itsekin oikein innostuin, kun tutustuin muutamaan hyvään sukukirjaan, joissa on hienoja tarinoita.

Nainen kirjojen takana on Lappajärvellä syntynyt, nykyinen espoolainen Marjatta Yli-Olli, Aholan Juhon Kallen Urhon tytär. Hän on tutkinut sekä isänsä että äitinsä sukuja, ja hänen viime jouluksi ilmestynyt kuudes kirjansa (Muistojen sillalla - Helmi & Nikolai ja Amerikan-siirtolaisuuden pitkät varjot) on todellinen työvoitto.

Puolan Itä-Preussi

Kirjoitin pari vuotta sitten seikkailuistani Venäjän Kaliningradin alueella, joka tunnettiin aikoinaan historiallisen Itä-Preussin pohjoisosana.

Pohjalaisten mediakahakka?

Jaksaako joku vielä kiivailla vuoden 1918 tapahtumien, sisällissodan, nimestä? Jos jaksaa, aineksia kiistelylle tarjoaa professori Seppo Hentilä uudessa kirjassaan (Pitkät varjot - muistamisen historia ja politiikka, Siltala 2018).

Hentilän kirja on yhteenveto sisällissodan aiheuttamista jälkijäristyksistä, ja sen tilasi alun perin Kalevi Sorsa -säätiö. Tilaajalla saattaa olla jonkin verran vaikutusta kirjan painotuksiin ja näkökulmiin.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä