Ilmastonmuutos http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132904/all Sat, 14 Jul 2018 12:47:15 +0300 fi Hiilidioksidi Harkimo http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258216-hiilidioksidi-harkimo <p>Missikisoissa on ollut tapana valita &quot;lehdistön ihannetyttö&quot;. Miksi emme vie&nbsp;samaa tapaa myös suomipolitiikkaan siten, että&nbsp;vuoden lopussa pikkujouluaikaan&nbsp;valittaisiin aina &quot;lehdistön (poliittinen) ihannepoika tai -tyttö&quot;?</p> <p><strong>Ehdotan Harry Harkimoa ja Mikael Jungneria lehdistön ihannepojiksi vm 2018!</strong><strong>&nbsp;</strong></p> <p>Ehdotukseni perustuu siihen vakuuttavaan verkostoitumiseen ja kiipimiseen mitä nämä veljekset ovat nykysysteemin (ja vähän muunkin) syövereihin ja sisäpiireihin tunkeutuessaan esittäneet.&nbsp;</p> <p>&quot;Kapinallinen&quot; Harkimon ansiot ovat erityisesti MTV:n puolella, esittihän hän 10 miljoonan euron yritystukea MTV:lle ensitöikseen kansanedustajaksi päästyään. Diili Harkimo saa maksettua media-aikaa bisneksiinsä liittyen ja vähintäänkin ilmaista media-aikaa poliittiseen toimintaansa liittyen - kyllä luulisi kelpaavan näytöksi lehdistön ihannepojasta vm 2018?</p> <p>&quot;Kapinallinen&quot; Jungner myöskin on osannut hoitaa mediasuhteensa YLE:n toimitusjohtajuutensa jälkeen aivan verrattomasti. Kun Mikaelin SDP CV:tä vilkaisee niin ymmärtää, että sen aikana on ollut yksi jos toinenkin tilaisuus verkostoitua juuri oikein. Nyt on aika poimia tuon työn hedelmät - miten hienoa Mikaelin onkaan lukea seuraavan päivän Helsingin Sanomista mitä oma haastattelu koskikaan jos ei itse enää oikein muista...&nbsp;</p> <p><strong>Harkimon ja Jungnerin ansiot ovat kiistattomat ja media onkin palkinnut heitä siitä punaisella matolla joka ikinen kerta kun nämä ihannepojat vain suunsa avaavat!</strong></p> <p>Erityisesti mainittakoon Hyb... siis Hiilidioksidi Harkimon toiminta ilmastonmuutoksen estämisen saralla. Sehän on fundamentaali, johon Harkimon perustama Liike nyt haluaa profiloitua. Harkimo nimittäin lennättää KHL-Joukkue Jokereita pitkin Siperiaa ja kehuu vlogissaan miten kiva 300 heppaisella uudella bensapaatilla onkaan välillä poiketa vaikkapa Tallinnassa kotilaiturilta Sipoonrannasta - jos ei Suomenlahti pahasti läiky niin matkan taittaa kuulemma parissa tunnissa!</p> <p>(Ei aleta kiistelemään ilmastonmuutoksesta, siitä ei tässä yhteydessä ole kyse.)&nbsp;</p> <p>Jos et vieläkään aivan vakuuttunut Harry Harkimon kyvyistä ja motivaatiosta saati uskottavuudesta laittaa suomi-laiva juuri oikealle reitilleen tarvitset mitä ilmeisemmin asian avaamista hieman enemmän. Se onnistuu katsomalla oheinen Youtube vlogini: <u><a href="https://www.youtube.com/watch?v=vxyLJvczrRk" target="_blank">&quot;Hiilidioksidi Harkimo&quot;.</a></u></p> <p>Jos et vieläkään aivan vakuuttunut Harry Harkimon ruohonjuuritason uskottavuudesta, kannattaa ehkä vertailla Harkimon ja Hirvimäen rutkuja toisiinsa. Siitäkin on <u><a href="https://www.youtube.com/watch?v=Zy-YlNPQzxw" target="_blank">vlogit YouTubessa,</a></u> molemmilla.&nbsp;Yritä kuitenkin ehdottomasti välttää nauramista etenkään<strong>&nbsp;</strong>allekirjoittaneelle, sillä minähän se meistä olen se, joka nukkuu 40% kannatuspotentiaalin päällä, eikä Harkimo! ;-)</p> <p><strong>Olisikohan tässä maassa sankarimediaa?</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p>***</p> <p>14.7.2018</p> <p>Kalervonkatu, Jyväskylä</p> <p>Petri Hirvimäki</p> <p>&nbsp;</p> <p>***</p> <p><u><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3136" target="_blank">Lakkautetaan puoluetuki &ndash; puoluetuki on demokratian irvikuva! - kansalaisaloite</a></u></p> <p><u><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2884" target="_blank">Kansalaispalkka nyt! - kansalaisaloite</a></u></p> <p><u><a href="http://nukkuvat.fi/" target="_blank">Nukkuvien puolue - Nukkuvat (ml. kannattajakorttikeräys)</a></u></p> <p><u><a href="https://www.youtube.com/channel/UCLv_-mb8kIVDRAw-gUULvEg/videos?view_as=subscriber" target="_blank">&quot;Hirvimäki Political&quot; -videoblogini Youtubessa</a></u></p> <p><u><a href="http://www.petrihirvimaki.com/" target="_blank">petrihirvimaki.com</a></u></p> <p><u><a href="http://www.permanto.fi/web/alfatv/player/vod?assetId=4918981" target="_blank">TV-haastattelu (presidenttiehdokas)</a></u></p> <p><u><a href="http://unitaskansanliike.net/" target="_blank">Unitas kansanliike</a></u></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Missikisoissa on ollut tapana valita "lehdistön ihannetyttö". Miksi emme vie samaa tapaa myös suomipolitiikkaan siten, että vuoden lopussa pikkujouluaikaan valittaisiin aina "lehdistön (poliittinen) ihannepoika tai -tyttö"?

Ehdotan Harry Harkimoa ja Mikael Jungneria lehdistön ihannepojiksi vm 2018! 

Ehdotukseni perustuu siihen vakuuttavaan verkostoitumiseen ja kiipimiseen mitä nämä veljekset ovat nykysysteemin (ja vähän muunkin) syövereihin ja sisäpiireihin tunkeutuessaan esittäneet. 

"Kapinallinen" Harkimon ansiot ovat erityisesti MTV:n puolella, esittihän hän 10 miljoonan euron yritystukea MTV:lle ensitöikseen kansanedustajaksi päästyään. Diili Harkimo saa maksettua media-aikaa bisneksiinsä liittyen ja vähintäänkin ilmaista media-aikaa poliittiseen toimintaansa liittyen - kyllä luulisi kelpaavan näytöksi lehdistön ihannepojasta vm 2018?

"Kapinallinen" Jungner myöskin on osannut hoitaa mediasuhteensa YLE:n toimitusjohtajuutensa jälkeen aivan verrattomasti. Kun Mikaelin SDP CV:tä vilkaisee niin ymmärtää, että sen aikana on ollut yksi jos toinenkin tilaisuus verkostoitua juuri oikein. Nyt on aika poimia tuon työn hedelmät - miten hienoa Mikaelin onkaan lukea seuraavan päivän Helsingin Sanomista mitä oma haastattelu koskikaan jos ei itse enää oikein muista... 

Harkimon ja Jungnerin ansiot ovat kiistattomat ja media onkin palkinnut heitä siitä punaisella matolla joka ikinen kerta kun nämä ihannepojat vain suunsa avaavat!

Erityisesti mainittakoon Hyb... siis Hiilidioksidi Harkimon toiminta ilmastonmuutoksen estämisen saralla. Sehän on fundamentaali, johon Harkimon perustama Liike nyt haluaa profiloitua. Harkimo nimittäin lennättää KHL-Joukkue Jokereita pitkin Siperiaa ja kehuu vlogissaan miten kiva 300 heppaisella uudella bensapaatilla onkaan välillä poiketa vaikkapa Tallinnassa kotilaiturilta Sipoonrannasta - jos ei Suomenlahti pahasti läiky niin matkan taittaa kuulemma parissa tunnissa!

(Ei aleta kiistelemään ilmastonmuutoksesta, siitä ei tässä yhteydessä ole kyse.) 

Jos et vieläkään aivan vakuuttunut Harry Harkimon kyvyistä ja motivaatiosta saati uskottavuudesta laittaa suomi-laiva juuri oikealle reitilleen tarvitset mitä ilmeisemmin asian avaamista hieman enemmän. Se onnistuu katsomalla oheinen Youtube vlogini: "Hiilidioksidi Harkimo".

Jos et vieläkään aivan vakuuttunut Harry Harkimon ruohonjuuritason uskottavuudesta, kannattaa ehkä vertailla Harkimon ja Hirvimäen rutkuja toisiinsa. Siitäkin on vlogit YouTubessa, molemmilla. Yritä kuitenkin ehdottomasti välttää nauramista etenkään allekirjoittaneelle, sillä minähän se meistä olen se, joka nukkuu 40% kannatuspotentiaalin päällä, eikä Harkimo! ;-)

Olisikohan tässä maassa sankarimediaa?

 

***

14.7.2018

Kalervonkatu, Jyväskylä

Petri Hirvimäki

 

***

Lakkautetaan puoluetuki – puoluetuki on demokratian irvikuva! - kansalaisaloite

Kansalaispalkka nyt! - kansalaisaloite

Nukkuvien puolue - Nukkuvat (ml. kannattajakorttikeräys)

"Hirvimäki Political" -videoblogini Youtubessa

petrihirvimaki.com

TV-haastattelu (presidenttiehdokas)

Unitas kansanliike

]]>
7 http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258216-hiilidioksidi-harkimo#comments Harry Harkimo Ilmastonmuutos LiikeNyt Nukkuvat Valtamedia Sat, 14 Jul 2018 09:47:15 +0000 Petri Hirvimäki http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258216-hiilidioksidi-harkimo
IPCC ei siteeraa eniten referoituja ilmastonmuutostieteen tutkijoita http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258085-ipcc-ei-siteeraa-eniten-referoituja-ilmastonmuutostieteen-tutkijoita <p><strong>&nbsp;</strong>Olen saanut käsiini tai tietokoneelleni pari julkaisua, jotka antavat mielenkiintoista faktatietoa, ketkä julkaisevat eniten ilmastonmuutosalla, keitä siteerataan eniten ja miten IPCC toimii tässä asiassa. Tulokset ovat hämmentäviä.</p><p>Aluksi teen pari yhteenvetoa tiedoista, jotka löytyvät CarbonBrief-nettisivustolta, viite 1. CarbonBrief:n toimintaa rahoittaa European Climate Foundation, joka toimii lahjoitusvarojen turvin ja visiona on hiilivapaa Eurooppa. Nämä tiedot eivät tule siis ainakaan miltään skeptikkosivustolta. CarbonBrief on tehnyt vuonna 2015 analyysin ilmastonmuutosalan julkaisuista.</p><p>Ensiksi 10 maailman tuotteliainta ilmastoalan tutkijaa. Tutkimus tehtiin tietokoneavusteisesti käyttäen hyväksi Scopus-tietokantaa, jossa on kaikki akateemiset julkaisut. Hakusanoina olivat ilmastonmuutos ja globaali lämpeneminen ja joiden pitää esiintyä artikkelin nimessä, abstraktissa tai avainsanoissa (key words). Tutkimus alkaa käytännössä vuoden 1985 paikkeilta ja käsittää yhteensä n. 120&nbsp;000 julkaisua.</p><p>Tuotteliaimmat ovat olleet (julkaisumäärä nimen perässä): Philippe Ciais 120, Richard Tol 113, Josep Penuelas 110, Gerald Meehl 100, Seppo Kellomäki 92, John Smol 85, Nils Christian Stenseth 84, Filippo Giorgi 83, Pete Smith 82, Phil Jones 81. Kellomäen nimi saattaa yllättää tällä listalla. Hän on vuonna 2012 eläkkeelle jäänyt Itä-Suomen yliopiston professori pääaineenaan metsätieteet. Arvelen, että hän on laittanut merkittävään osaan julkaisujaan oikeat hakusanat.</p><p>Akateemisessa maailmassa määrää ei yleensä arvosteta, vaan tärkeintä on, kenen julkaisuja siteerataan eniten. Tällä listalla on 16 kärkinimeä ja nimen perässä on siteerattujen julkaisujen lukumäärä: Joseph Canadell 5, Philippe Ciais 5, Richard Houghton 5, Colin Prentice 5, Peter Cox 4, Pierre Friedlingstein 4, Richard Betts 3, Scott Doney 3, James Hansen 3, Isaac Held 3, Brian Huntley 3, Phil Jones 3, Mark New 3, Michael Raupach 3, Steven Running 3, Stephen Sitch 3. Vain kaksi nimeä esiintyy molemmilla listoilla eli Philippe Ciais ja Phil Jones.</p><p>Kolme unkarilaista tutkijaa on julkaissut vuonna 2017 artikkelin, jossa selvittivät IPCC:n ja sen vastavoiman NIPCC (Nongovernmental International Panel on Climate Change) tapaa referoida eli siteerata ilmastonmuutosalan tutkijoita, viite 2. Seuraavassa luettelossa on 20 IPCC:n eniten siteeraamaa tutkijaa (perässä siteerausten lukumäärä) viimeisessä raportissa AR5 vuodelta 2013: Meehl 145, Trenberth 59, Shindell 93, Gillett 90, Hansen 82, Gregory 89, Cai 27, Wang B 30, Lohmann 34, Boer 22, Rignot 50, Stott 50, Knutti 80, Archer 25, Dai 44, Rotstayn 25, Allan 21, Matthews 31, Wang X 19, Wild 39.</p><p>Seuraavat 20 nimeä löytyvät NIPCC:n raportista CCRII vuodelta 2013 ja perässä on siteerausten lukumäärä: Scafetta 25, Easterbrook 34, Idso 30, Cook 60, Esper 69, Chagnon 16, Dansgaard 13, Hansen 12, Briffa 17, Soon 18, Bergeron 23, Lamb 10, Landsea 13, Lindzen 15, Manabe 8, Mann 107, Metcalfe 14, Michaels 8.</p><p><strong>CarbonBrief:n vastaavaan listaan verrattaessa IPCC:n listalta ja NIPCC:n listalta ei löydy yhtään samaa nimeä!</strong> (Käytän huutomerkkiä harvoin, mutta nyt se on paikallaan). IPCC:n ja NIPCC:n listalta löytyy yksi sama nimi eli Hansen.</p><p>Löytyykö tähän ilmiöön mitään selittävää tekijää? Yksi seikka nousee esiin IPCC:n listasta. Nimittäin noista 20 eniten siteeratusta tutkijasta peräti 19 on ollut mukana itse tekemässä IPCC:n viimeistä raporttia AR5! (Toinen huutomerkki). Sama ilmiö oli myös raportissa AR4. On varsin inhimillistä, mutta tuskin puolueetonta, käyttää raportin perusteina omia julkaisujaan. Englanninkielisillä sivustoilla tästä ilmiöstä käytetään aika härskejä termejä. NIPCC:n raportin tekijöistä neljä löytyy eniten siteerattujen listalta.</p><p>IPCC:n tarkoitus on osoittaa, että ilmastonmuutos on lähes yksinomaan ihmisestä aiheutuva ilmiö. Se johtaa sopivien tutkijoiden ja julkaisujen käyttöön. NIPCC puolestaan pyrkii osoittamaan, että mukana on muitakin tekijöitä. Jos lukee IPCC:n raporttia AR5, niin saa sen kuvan, että ei ole olemassakaan ns. skeptisiä tutkimustuloksia, koska IPCC ei viittaa niihin koskaan. NIPCC viittaa myös tutkijoihin, jotka ovat vahvasti ihmisestä johtuvan ilmastonmuutoksen kannalla, kuten Mann, Jones ja Briffa.</p><p>On vielä selittävä tekijä, joka on syytä huomioida. Valtaosa ilmastoalan tutkimuksista on puolueettomia ilmastonmuutoksen syitä koskien. Tällaisia tutkimuksia ovat esimerkiksi lähes kaikki tutkimukset, joissa analysoidaan kertyvää mittausdataa sääasemilta, merenpinnan korkeusmittauksista ja satelliiteista.</p><p>Ehkä joku jäi ihmettelemään, miksi Suomen eniten siteerattu tutkija, professori Markku Kulmala, ei ole päässyt ollenkaan esiin näille listoille. Hän on ollut mukana yli 500 tieteellisessä julkaisussa. Ylläolevat analyysit noteerasivat vain tutkijoita, joiden nimi on ensimmäisenä julkaisussa. Tein pienen oman analyysini asiasta käyttäen hyväksi AR5:n referenssiluetteloita. Kulmalan nimi esiintyy kolme kertaa ensimmäisenä referenssilistalla osiossa &rdquo;Clouds and aerosols&rdquo; eli &rdquo;Pilvet ja aerosolit&rdquo;, joka on Kulmalan erikoisalaa. Tutkijaan nimeltä Lohmann on ylivoimaisesti eniten siteerauksia eli 15. Sen jälkeen löytyy vielä suuri joukko tutkijoita, joihin on merkittävä määrä siteerauksia: 6 julkaisua 6 tutkijaa, 5 julkaisua 16 tutkijaa, 4 julkaisua 19 tutkijaa ja 3 julkaisun siteerauksia on yhteensä 15.</p><p>Miksi Kulmalaa ei ole noteerattu paremmin IPCC:n toimesta? Syytä en tiedä. Yksi syy voi olla, että Kulmala ei ole käyttänyt julkaisujen nimessä, abstraktissa tai hakusanoissa noita kahta avainsanaa climate change ja global warming. Mahdollisesti Kulmala on mieltänyt takavuosina itsensä enemmän yleisen ilmastoalan tutkijaksi ja vasta myöhemmin huomannut, että on syytä tulla mukaan ilmastonmuutosbuumiin. Miksi pyrkiä sinne? Siellä on rahaa.</p><p>Viitteet:</p><ol><li>Analysis: The most cited climate change papers: <a href="https://www.carbonbrief.org/analysis-the-most-cited-climate-change-papers">https://www.carbonbrief.org/analysis-the-most-cited-climate-change-papers</a></li><li>Is climate change controversy good for science? IPCC and contrarian reports in the light of bibliometrics: <a href="https://link.springer.com/article/10.1007/s11192-017-2440-9">https://link.springer.com/article/10.1007/s11192-017-2440-9</a> (ei ole ilmaisessa jakelussa)</li></ol><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++</p><p>Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa ja se on ollut tutkimuksieni painopiste. Olen julkaissut ilmastonmuutoksesta 14 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuuden vuoden aikana.</p><p>Olen julkaissut useita ilmastonmuutosta käsitteleviä blogeja Uudessa Suomessa ja ne löytyvät minun blogi-luettelosta. Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta, on <a href="http://www.climatexam.com/">www.climatexam.com</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Olen saanut käsiini tai tietokoneelleni pari julkaisua, jotka antavat mielenkiintoista faktatietoa, ketkä julkaisevat eniten ilmastonmuutosalla, keitä siteerataan eniten ja miten IPCC toimii tässä asiassa. Tulokset ovat hämmentäviä.

Aluksi teen pari yhteenvetoa tiedoista, jotka löytyvät CarbonBrief-nettisivustolta, viite 1. CarbonBrief:n toimintaa rahoittaa European Climate Foundation, joka toimii lahjoitusvarojen turvin ja visiona on hiilivapaa Eurooppa. Nämä tiedot eivät tule siis ainakaan miltään skeptikkosivustolta. CarbonBrief on tehnyt vuonna 2015 analyysin ilmastonmuutosalan julkaisuista.

Ensiksi 10 maailman tuotteliainta ilmastoalan tutkijaa. Tutkimus tehtiin tietokoneavusteisesti käyttäen hyväksi Scopus-tietokantaa, jossa on kaikki akateemiset julkaisut. Hakusanoina olivat ilmastonmuutos ja globaali lämpeneminen ja joiden pitää esiintyä artikkelin nimessä, abstraktissa tai avainsanoissa (key words). Tutkimus alkaa käytännössä vuoden 1985 paikkeilta ja käsittää yhteensä n. 120 000 julkaisua.

Tuotteliaimmat ovat olleet (julkaisumäärä nimen perässä): Philippe Ciais 120, Richard Tol 113, Josep Penuelas 110, Gerald Meehl 100, Seppo Kellomäki 92, John Smol 85, Nils Christian Stenseth 84, Filippo Giorgi 83, Pete Smith 82, Phil Jones 81. Kellomäen nimi saattaa yllättää tällä listalla. Hän on vuonna 2012 eläkkeelle jäänyt Itä-Suomen yliopiston professori pääaineenaan metsätieteet. Arvelen, että hän on laittanut merkittävään osaan julkaisujaan oikeat hakusanat.

Akateemisessa maailmassa määrää ei yleensä arvosteta, vaan tärkeintä on, kenen julkaisuja siteerataan eniten. Tällä listalla on 16 kärkinimeä ja nimen perässä on siteerattujen julkaisujen lukumäärä: Joseph Canadell 5, Philippe Ciais 5, Richard Houghton 5, Colin Prentice 5, Peter Cox 4, Pierre Friedlingstein 4, Richard Betts 3, Scott Doney 3, James Hansen 3, Isaac Held 3, Brian Huntley 3, Phil Jones 3, Mark New 3, Michael Raupach 3, Steven Running 3, Stephen Sitch 3. Vain kaksi nimeä esiintyy molemmilla listoilla eli Philippe Ciais ja Phil Jones.

Kolme unkarilaista tutkijaa on julkaissut vuonna 2017 artikkelin, jossa selvittivät IPCC:n ja sen vastavoiman NIPCC (Nongovernmental International Panel on Climate Change) tapaa referoida eli siteerata ilmastonmuutosalan tutkijoita, viite 2. Seuraavassa luettelossa on 20 IPCC:n eniten siteeraamaa tutkijaa (perässä siteerausten lukumäärä) viimeisessä raportissa AR5 vuodelta 2013: Meehl 145, Trenberth 59, Shindell 93, Gillett 90, Hansen 82, Gregory 89, Cai 27, Wang B 30, Lohmann 34, Boer 22, Rignot 50, Stott 50, Knutti 80, Archer 25, Dai 44, Rotstayn 25, Allan 21, Matthews 31, Wang X 19, Wild 39.

Seuraavat 20 nimeä löytyvät NIPCC:n raportista CCRII vuodelta 2013 ja perässä on siteerausten lukumäärä: Scafetta 25, Easterbrook 34, Idso 30, Cook 60, Esper 69, Chagnon 16, Dansgaard 13, Hansen 12, Briffa 17, Soon 18, Bergeron 23, Lamb 10, Landsea 13, Lindzen 15, Manabe 8, Mann 107, Metcalfe 14, Michaels 8.

CarbonBrief:n vastaavaan listaan verrattaessa IPCC:n listalta ja NIPCC:n listalta ei löydy yhtään samaa nimeä! (Käytän huutomerkkiä harvoin, mutta nyt se on paikallaan). IPCC:n ja NIPCC:n listalta löytyy yksi sama nimi eli Hansen.

Löytyykö tähän ilmiöön mitään selittävää tekijää? Yksi seikka nousee esiin IPCC:n listasta. Nimittäin noista 20 eniten siteeratusta tutkijasta peräti 19 on ollut mukana itse tekemässä IPCC:n viimeistä raporttia AR5! (Toinen huutomerkki). Sama ilmiö oli myös raportissa AR4. On varsin inhimillistä, mutta tuskin puolueetonta, käyttää raportin perusteina omia julkaisujaan. Englanninkielisillä sivustoilla tästä ilmiöstä käytetään aika härskejä termejä. NIPCC:n raportin tekijöistä neljä löytyy eniten siteerattujen listalta.

IPCC:n tarkoitus on osoittaa, että ilmastonmuutos on lähes yksinomaan ihmisestä aiheutuva ilmiö. Se johtaa sopivien tutkijoiden ja julkaisujen käyttöön. NIPCC puolestaan pyrkii osoittamaan, että mukana on muitakin tekijöitä. Jos lukee IPCC:n raporttia AR5, niin saa sen kuvan, että ei ole olemassakaan ns. skeptisiä tutkimustuloksia, koska IPCC ei viittaa niihin koskaan. NIPCC viittaa myös tutkijoihin, jotka ovat vahvasti ihmisestä johtuvan ilmastonmuutoksen kannalla, kuten Mann, Jones ja Briffa.

On vielä selittävä tekijä, joka on syytä huomioida. Valtaosa ilmastoalan tutkimuksista on puolueettomia ilmastonmuutoksen syitä koskien. Tällaisia tutkimuksia ovat esimerkiksi lähes kaikki tutkimukset, joissa analysoidaan kertyvää mittausdataa sääasemilta, merenpinnan korkeusmittauksista ja satelliiteista.

Ehkä joku jäi ihmettelemään, miksi Suomen eniten siteerattu tutkija, professori Markku Kulmala, ei ole päässyt ollenkaan esiin näille listoille. Hän on ollut mukana yli 500 tieteellisessä julkaisussa. Ylläolevat analyysit noteerasivat vain tutkijoita, joiden nimi on ensimmäisenä julkaisussa. Tein pienen oman analyysini asiasta käyttäen hyväksi AR5:n referenssiluetteloita. Kulmalan nimi esiintyy kolme kertaa ensimmäisenä referenssilistalla osiossa ”Clouds and aerosols” eli ”Pilvet ja aerosolit”, joka on Kulmalan erikoisalaa. Tutkijaan nimeltä Lohmann on ylivoimaisesti eniten siteerauksia eli 15. Sen jälkeen löytyy vielä suuri joukko tutkijoita, joihin on merkittävä määrä siteerauksia: 6 julkaisua 6 tutkijaa, 5 julkaisua 16 tutkijaa, 4 julkaisua 19 tutkijaa ja 3 julkaisun siteerauksia on yhteensä 15.

Miksi Kulmalaa ei ole noteerattu paremmin IPCC:n toimesta? Syytä en tiedä. Yksi syy voi olla, että Kulmala ei ole käyttänyt julkaisujen nimessä, abstraktissa tai hakusanoissa noita kahta avainsanaa climate change ja global warming. Mahdollisesti Kulmala on mieltänyt takavuosina itsensä enemmän yleisen ilmastoalan tutkijaksi ja vasta myöhemmin huomannut, että on syytä tulla mukaan ilmastonmuutosbuumiin. Miksi pyrkiä sinne? Siellä on rahaa.

Viitteet:

  1. Analysis: The most cited climate change papers: https://www.carbonbrief.org/analysis-the-most-cited-climate-change-papers
  2. Is climate change controversy good for science? IPCC and contrarian reports in the light of bibliometrics: https://link.springer.com/article/10.1007/s11192-017-2440-9 (ei ole ilmaisessa jakelussa)

        ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa ja se on ollut tutkimuksieni painopiste. Olen julkaissut ilmastonmuutoksesta 14 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuuden vuoden aikana.

Olen julkaissut useita ilmastonmuutosta käsitteleviä blogeja Uudessa Suomessa ja ne löytyvät minun blogi-luettelosta. Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta, on www.climatexam.com

]]>
68 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258085-ipcc-ei-siteeraa-eniten-referoituja-ilmastonmuutostieteen-tutkijoita#comments Ilmastonmuutos IPCC Wed, 11 Jul 2018 07:20:05 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258085-ipcc-ei-siteeraa-eniten-referoituja-ilmastonmuutostieteen-tutkijoita
Ihmisperäisen ilmastonmuutoksen epäuskottavuus http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258008-ihmisperaisen-ilmastonmuutoksen-epauskottavuus <p>Viittaan kommenttiini <a href="https://judithcurry.com/2017/03/20/discussion-thread-improving-the-interface-between-climate-science-and-policy/#comment-842716" title="https://judithcurry.com/2017/03/20/discussion-thread-improving-the-interface-between-climate-science-and-policy/#comment-842716">https://judithcurry.com/2017/03/20/discussion-thread-improving-the-inter...</a> . Olen siellä mm. todennut Judith Curry&#39;n sanoneen: <em>&rdquo;I&rsquo;m looking for ideas and discussion on ways to improve what I regard to be a broken interface between climate science and policy.&rdquo;</em> Eli suomennettuna tämä tarkoittaa sitä, että hän tarkastelee ideoita ja keskustelua tieteen ja politiikan välisen epäselvän tilan parantamiseksi.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Edelleen olen jatkanut: <em>&rdquo; As I see, earlier or later, the present institutional, blind belief in threatening anthropogenic warming will be replaced by the truth according to which the emissions from fossile fuels have so minimal influence on climate warming that it can not be distinguished from zero.The sooner even majorities of institutional scientists and politicians can be made understand this, the better it is. Judith Curry, the activity of yours on &#39;a broken interface between climate science and policy&#39; shall be regarded as one of key measures.&rdquo;</em> Eli suomeksi tulkittuna tarkoitan, että ennemmin tai myöhemmin nykyinen institutionaalinen usko uhkaavaan ihmisperäiseen lämpenemiseen tullaan korvaamaan totuudella, minkä mukaan fossiilisista polttoaineista aiheutuvilla hiilidioksidipäästöillä on niin vähäinen vaikutus ilmaston lämpötilaan, ettei sitä pystytä erottamaan nollasta. Mitä pikemmin myös enemmistö institutionaalisista tieteellisistä tukijoista ja poliitikoista voidaan saada tämä ymmärtämään, sitä parempi se on. Judith Curry&#39;n aktiivisuutta tieteen ja politiikan välisessä selvittelyssä pidän yhtenä avainasioista.</p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Judith Curry, you say that &rdquo;we don&rsquo;t know how much of recent warming can be attributed to humans&rdquo;.</em> JC:n toteamus suomennettuna: &rdquo;emme tiedä, paljonko viimeaikaisesta lämpenemisestä voidaan lukea ihmisten aiheuttamaksi&rdquo;.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ja sen myötä ministerimme Kimmo Tiilikainen näyttävät uskonvaraisesti pitävän ihmisperäisiä hiilidiksidipäästöjä katastrofaalisena ilmaston lämpenemisuhkana:</p> <p>- Ollikainen: Politiikkaradio <a href="https://areena.yle.fi/1-4457373" title="https://areena.yle.fi/1-4457373">https://areena.yle.fi/1-4457373</a> :</p> <p>&rdquo;Johtaako Pariisin ilmastosopimus jopa sadan prosentin päästövähennyksiin Suomessa?&rdquo;</p> <p>- Tiilikainen: &quot;Toimitaan siis yhdessä ja pidetään ilmaston lämpeneminen alle 2 asteessa, &hellip;&quot; <a href="http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257378-saimaannorppa-on-suomen-jaakarhu#comment-3890599" title="http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257378-saimaannorppa-on-suomen-jaakarhu#comment-3890599">http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257378-saimaannorppa-on...</a> .</p> <p>Näkemykseni mukaan uskonvaraisuus Ollikaisen ja Tiililikaisen osalta johtuu siitä, että he ovat &#39;institutionaalisesti&#39; eli &#39;laitosmaisesti&#39; omaksuneet ne perusteet, millä Pariisin sopimus on tehty, eli ovat hyväksyneet hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n omaksuman, hypoteettisen käsityksen ilmaston herkkyydestä, millä tarkoitetaan ilmaston lämpötilan nousua ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa. Hypoteettisuus tässä merkitsee sitä, että ihmisperäiseksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle ei todellisuudestä ole näyttöä. Sensijaan meillä on lisääntyvää näyttöä siitä, että ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt eivät ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua hallitse, ja että luonnollisten ja ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen yhteisvaikutuskin ilmaston lämpötilaan on niin vähäinen, ettei sitä ole todellisuudessa voitu edes todeta:</p> <p>&nbsp;- Viimeisen 100 miljoonan vuoden aikana, geologisten havaintojen mukaan, ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendit ovat seuranneet ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin. Asia selittyy mannerliikuntojen perusteella, kun ne ovat muuttaneet valtamerien virtauksia niin, että maapallon ilmasto on jäähtynyt, nykyisen päiväntasaajaseudun ilmaston lämpötilan ollessa muutaman asteen silloista viileämpi, vastaavasti tapahtuneen polaaristen alueiden ilmaston jäähtymisen ollessa jopa luokkkaa 20-40 astetta.Tämä on sitten saanut aikaan sen, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on silloisesta Liitukaudesta tähän päivään pudonnut luokkaa 1600 ppm olevasta arvosta luokkaa 400 ppm olevaan arvoon. Asia selittyy sillä, että valtameret jäähtyessään liuottavat enemmän hiilidioksidia, toimien siten tehostuneina hiilidioksidinieluina.</p> <p>&nbsp;- Viimeisen 800 000 vuoden aikana todetut jääkaudet ja niiden väliset lämpimät kaudet myös osoittavat, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendit seuraavat ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin.</p> <p>&nbsp;- Viimeaikainenkaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousutrendi ei osoita, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousulla olisi näkyvää vaikutusta ilmaston lämpenemisessä. Esimerkiksi, vaikka viimeisen noin parinkymmenen vuoden aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nousuaan jatkanut, sen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen ei todellisuudesta ole asianmukaisesti havaittavissa.</p> <p>&nbsp;- IPCC:n edustajat ovat täysin väärässä, kun he olettavat teollisena aikana tapahtuneen ilmakehän hiilidioksipitoisuuden nousun kokonaan ihmisperäiseksi. He sivuuttavat sen, että luonnonlakien mukaan kaikki hiilidioksidipäästöt lähteistä ilmakehään ja kaikki hiilidioksidiabsorptiot ilmakehästä nieluihin yhdessä, dynaamiseen tasapainoon hakeutuessaan määräävät, mille tasolle ilmakehän hiilidioksidipitoisuus asettuu. Jos nuo kokonaispäästöt ilmakehään ovat suuremmat kuin nuo kokonaisabsorptiot ilmakehästä nieluihin, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee. Tuossa hiilidioksidipitoisuuden nousussa ihmisperäisen hiilidioksidipitoisuuden osuus hakeutuu prosentuaalisesti samalle tasolle, mitä se prosentuaalisesti oli hiilidioksidin kokonaispäästöissäkin. Todellisuudessa tämä tarkoittaa sitä, että kun viimeaikoina hiilidioksidin kokonaispäästöissä fossiilisista polttoaineista peräisin olevan hiilidioksidin osuus on ollut luokkaa 4 %, viimeaikaisessa ilmakehän hiiildioksidipitoisuuden kokonaisnousussakin tuo fossiilisista polttoaineista peräisin olevan hiilidioksidin osuus on korkeintaan luokkaa 4% oleva osuus. Tämä myös tarkoittaa sitä että vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousu ilmastoa uhkaavasti lämmittäisikin, siinä ihmisperäisistä, fossiilisista polttoaneista johtuva osuus olisi mitättömän pieni.</p> <p>&nbsp;- Kun IPCC on ilmaston herkkyydelle varsin epätarkasti omaksunut luokkaa 3 C-astetta olevan arvon, asiaan perusteellisesti paneutuneet tutkijat pitävät tätä harhaanjohtavana. Esim. Judith Curry ja kumppanit, mukaan luettuna vielä Nir Shaviv, pitävät tätä epätarkkana ja liioiteltuna. David Wojick vuodesta 1979 alkaen olevia sateliittimittauksia tutkiessaan on todennut, että tältä ajalta ei ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun aiheuttamaksi osoitettavaa ilmaston lämpenemistä ole todettavissa, vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nousuaan jatkanutkin. Samalta ajalta todettujen ilmaston ajoittaisten lämpenemisten on todettu olevan seurauksia voimistuneista El Niño-ilmiöistä. Lisäksi on lukuisa joukko tutkijoita, jotka omin laskelmin ovat tulleet tulokseen, jonka mukaan IPCC:n omaksuma ilmaston herkkyys on niin liioiteltu - ollen jopa nollaa lähestyvä - ettei siihen perustuva Pariisin sopimus ole asianmukainen.</p> <p>&nbsp;- Todellisuuden sääilmiöistä on myös todettavissa, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousulla on huomaamaton vaikutus ilmaston lämpötilaan. Esim. viimeisen yli 40 vuoden aikana kesäkuiset hallanvaaravaroitukset ova säilyneet samoina, vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on huomattavasti noussut. Esim. kun kesäkurpitsoja on sinä aikana varoitettu hallanvaaran takia istuttamasta avoimelle maalle ennen kesäkuun 10. päivää, tänä kesänä samoilla alueilla hallanvaara oli vielä kesäkuun 15. päivänä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Yhteenvetona olen alussa viittaamassani kommentissa kirjoittanut:</p> <p><em>&rdquo;You see that already influence of the CO2 emissions from fossile fuels on the recent increase of CO2 content in atmosphere is minimal. Even though the total increase of CO2 content in atmosphere would dominate the present climate warming, the share of CO2 content from fossile fuels would there be too minimal in order to cause any threat of climate warming. In addition, according to geological and recent observations, trends of CO2 content in atmosphere follow trends of climate temperature and not vice versa. There are no observations in reality, according to which cutting of anthropogenic CO2 emissions could have prevented or lessened climate warming. As, for instance, CO2 cuttings according to the Kyoto protocol have caused only losses, the same kind of failures can be expected concerning cuttings based on the Paris agreement.&rdquo;</em> Sama suomeksi tulkattuna: Nähdään, että jo fossiilisista polttoaineista peräisin olevien CO2-päästöjen vaikutus nykyisessä ilmakehän hiilidioksididipitoisuuden lisäyksessä merkityksettömän pieni. Vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaislisäys nykyistä ilmaston lämpenemistä hallitsisikin, CO2-pitoisuuden osuus fossiilisista polttoaineista olisi siinä liian pieni aiheuttaakseen mitään ilmaston lämpenemisuhkaa. Lisäksi, geologisten ja viimeaikaisten havaintojen mukaan CO2-pitoisuuden trendit ilmakehässä seuraavat ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin. Ei ole mitään havaintoja todellisuudesta, joiden mukaan ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkaus olisi voinut estää tai vähentää ilmaston lämpenemistä. Kun esim. Kioto-protokollan mukaiset leikkaukset ovat aiheuttaneet vain menetyksiä, samanlaisia epäonnistumisia voidaan odottaa koskien myös CO2-leikkauksia, joihin Pariisin sopimus perustuu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viittaan kommenttiini https://judithcurry.com/2017/03/20/discussion-thread-improving-the-interface-between-climate-science-and-policy/#comment-842716 . Olen siellä mm. todennut Judith Curry'n sanoneen: ”I’m looking for ideas and discussion on ways to improve what I regard to be a broken interface between climate science and policy.” Eli suomennettuna tämä tarkoittaa sitä, että hän tarkastelee ideoita ja keskustelua tieteen ja politiikan välisen epäselvän tilan parantamiseksi.

 

Edelleen olen jatkanut: ” As I see, earlier or later, the present institutional, blind belief in threatening anthropogenic warming will be replaced by the truth according to which the emissions from fossile fuels have so minimal influence on climate warming that it can not be distinguished from zero.The sooner even majorities of institutional scientists and politicians can be made understand this, the better it is. Judith Curry, the activity of yours on 'a broken interface between climate science and policy' shall be regarded as one of key measures.” Eli suomeksi tulkittuna tarkoitan, että ennemmin tai myöhemmin nykyinen institutionaalinen usko uhkaavaan ihmisperäiseen lämpenemiseen tullaan korvaamaan totuudella, minkä mukaan fossiilisista polttoaineista aiheutuvilla hiilidioksidipäästöillä on niin vähäinen vaikutus ilmaston lämpötilaan, ettei sitä pystytä erottamaan nollasta. Mitä pikemmin myös enemmistö institutionaalisista tieteellisistä tukijoista ja poliitikoista voidaan saada tämä ymmärtämään, sitä parempi se on. Judith Curry'n aktiivisuutta tieteen ja politiikan välisessä selvittelyssä pidän yhtenä avainasioista.

 

Judith Curry, you say that ”we don’t know how much of recent warming can be attributed to humans”. JC:n toteamus suomennettuna: ”emme tiedä, paljonko viimeaikaisesta lämpenemisestä voidaan lukea ihmisten aiheuttamaksi”.

 

Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ja sen myötä ministerimme Kimmo Tiilikainen näyttävät uskonvaraisesti pitävän ihmisperäisiä hiilidiksidipäästöjä katastrofaalisena ilmaston lämpenemisuhkana:

- Ollikainen: Politiikkaradio https://areena.yle.fi/1-4457373 :

”Johtaako Pariisin ilmastosopimus jopa sadan prosentin päästövähennyksiin Suomessa?”

- Tiilikainen: "Toimitaan siis yhdessä ja pidetään ilmaston lämpeneminen alle 2 asteessa, …" http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257378-saimaannorppa-on-suomen-jaakarhu#comment-3890599 .

Näkemykseni mukaan uskonvaraisuus Ollikaisen ja Tiililikaisen osalta johtuu siitä, että he ovat 'institutionaalisesti' eli 'laitosmaisesti' omaksuneet ne perusteet, millä Pariisin sopimus on tehty, eli ovat hyväksyneet hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n omaksuman, hypoteettisen käsityksen ilmaston herkkyydestä, millä tarkoitetaan ilmaston lämpötilan nousua ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa. Hypoteettisuus tässä merkitsee sitä, että ihmisperäiseksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle ei todellisuudestä ole näyttöä. Sensijaan meillä on lisääntyvää näyttöä siitä, että ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt eivät ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua hallitse, ja että luonnollisten ja ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen yhteisvaikutuskin ilmaston lämpötilaan on niin vähäinen, ettei sitä ole todellisuudessa voitu edes todeta:

 - Viimeisen 100 miljoonan vuoden aikana, geologisten havaintojen mukaan, ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendit ovat seuranneet ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin. Asia selittyy mannerliikuntojen perusteella, kun ne ovat muuttaneet valtamerien virtauksia niin, että maapallon ilmasto on jäähtynyt, nykyisen päiväntasaajaseudun ilmaston lämpötilan ollessa muutaman asteen silloista viileämpi, vastaavasti tapahtuneen polaaristen alueiden ilmaston jäähtymisen ollessa jopa luokkkaa 20-40 astetta.Tämä on sitten saanut aikaan sen, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on silloisesta Liitukaudesta tähän päivään pudonnut luokkaa 1600 ppm olevasta arvosta luokkaa 400 ppm olevaan arvoon. Asia selittyy sillä, että valtameret jäähtyessään liuottavat enemmän hiilidioksidia, toimien siten tehostuneina hiilidioksidinieluina.

 - Viimeisen 800 000 vuoden aikana todetut jääkaudet ja niiden väliset lämpimät kaudet myös osoittavat, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendit seuraavat ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin.

 - Viimeaikainenkaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousutrendi ei osoita, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousulla olisi näkyvää vaikutusta ilmaston lämpenemisessä. Esimerkiksi, vaikka viimeisen noin parinkymmenen vuoden aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nousuaan jatkanut, sen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen ei todellisuudesta ole asianmukaisesti havaittavissa.

 - IPCC:n edustajat ovat täysin väärässä, kun he olettavat teollisena aikana tapahtuneen ilmakehän hiilidioksipitoisuuden nousun kokonaan ihmisperäiseksi. He sivuuttavat sen, että luonnonlakien mukaan kaikki hiilidioksidipäästöt lähteistä ilmakehään ja kaikki hiilidioksidiabsorptiot ilmakehästä nieluihin yhdessä, dynaamiseen tasapainoon hakeutuessaan määräävät, mille tasolle ilmakehän hiilidioksidipitoisuus asettuu. Jos nuo kokonaispäästöt ilmakehään ovat suuremmat kuin nuo kokonaisabsorptiot ilmakehästä nieluihin, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee. Tuossa hiilidioksidipitoisuuden nousussa ihmisperäisen hiilidioksidipitoisuuden osuus hakeutuu prosentuaalisesti samalle tasolle, mitä se prosentuaalisesti oli hiilidioksidin kokonaispäästöissäkin. Todellisuudessa tämä tarkoittaa sitä, että kun viimeaikoina hiilidioksidin kokonaispäästöissä fossiilisista polttoaineista peräisin olevan hiilidioksidin osuus on ollut luokkaa 4 %, viimeaikaisessa ilmakehän hiiildioksidipitoisuuden kokonaisnousussakin tuo fossiilisista polttoaineista peräisin olevan hiilidioksidin osuus on korkeintaan luokkaa 4% oleva osuus. Tämä myös tarkoittaa sitä että vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousu ilmastoa uhkaavasti lämmittäisikin, siinä ihmisperäisistä, fossiilisista polttoaneista johtuva osuus olisi mitättömän pieni.

 - Kun IPCC on ilmaston herkkyydelle varsin epätarkasti omaksunut luokkaa 3 C-astetta olevan arvon, asiaan perusteellisesti paneutuneet tutkijat pitävät tätä harhaanjohtavana. Esim. Judith Curry ja kumppanit, mukaan luettuna vielä Nir Shaviv, pitävät tätä epätarkkana ja liioiteltuna. David Wojick vuodesta 1979 alkaen olevia sateliittimittauksia tutkiessaan on todennut, että tältä ajalta ei ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun aiheuttamaksi osoitettavaa ilmaston lämpenemistä ole todettavissa, vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nousuaan jatkanutkin. Samalta ajalta todettujen ilmaston ajoittaisten lämpenemisten on todettu olevan seurauksia voimistuneista El Niño-ilmiöistä. Lisäksi on lukuisa joukko tutkijoita, jotka omin laskelmin ovat tulleet tulokseen, jonka mukaan IPCC:n omaksuma ilmaston herkkyys on niin liioiteltu - ollen jopa nollaa lähestyvä - ettei siihen perustuva Pariisin sopimus ole asianmukainen.

 - Todellisuuden sääilmiöistä on myös todettavissa, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousulla on huomaamaton vaikutus ilmaston lämpötilaan. Esim. viimeisen yli 40 vuoden aikana kesäkuiset hallanvaaravaroitukset ova säilyneet samoina, vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on huomattavasti noussut. Esim. kun kesäkurpitsoja on sinä aikana varoitettu hallanvaaran takia istuttamasta avoimelle maalle ennen kesäkuun 10. päivää, tänä kesänä samoilla alueilla hallanvaara oli vielä kesäkuun 15. päivänä.

 

Yhteenvetona olen alussa viittaamassani kommentissa kirjoittanut:

”You see that already influence of the CO2 emissions from fossile fuels on the recent increase of CO2 content in atmosphere is minimal. Even though the total increase of CO2 content in atmosphere would dominate the present climate warming, the share of CO2 content from fossile fuels would there be too minimal in order to cause any threat of climate warming. In addition, according to geological and recent observations, trends of CO2 content in atmosphere follow trends of climate temperature and not vice versa. There are no observations in reality, according to which cutting of anthropogenic CO2 emissions could have prevented or lessened climate warming. As, for instance, CO2 cuttings according to the Kyoto protocol have caused only losses, the same kind of failures can be expected concerning cuttings based on the Paris agreement.” Sama suomeksi tulkattuna: Nähdään, että jo fossiilisista polttoaineista peräisin olevien CO2-päästöjen vaikutus nykyisessä ilmakehän hiilidioksididipitoisuuden lisäyksessä merkityksettömän pieni. Vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaislisäys nykyistä ilmaston lämpenemistä hallitsisikin, CO2-pitoisuuden osuus fossiilisista polttoaineista olisi siinä liian pieni aiheuttaakseen mitään ilmaston lämpenemisuhkaa. Lisäksi, geologisten ja viimeaikaisten havaintojen mukaan CO2-pitoisuuden trendit ilmakehässä seuraavat ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin. Ei ole mitään havaintoja todellisuudesta, joiden mukaan ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkaus olisi voinut estää tai vähentää ilmaston lämpenemistä. Kun esim. Kioto-protokollan mukaiset leikkaukset ovat aiheuttaneet vain menetyksiä, samanlaisia epäonnistumisia voidaan odottaa koskien myös CO2-leikkauksia, joihin Pariisin sopimus perustuu.

]]>
43 http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258008-ihmisperaisen-ilmastonmuutoksen-epauskottavuus#comments Ihmisperäinen ilmastonmuutos Ilmastonmuutos Mon, 09 Jul 2018 07:55:40 +0000 Lauri Heimonen http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258008-ihmisperaisen-ilmastonmuutoksen-epauskottavuus
Kiertotalouskonsultit meillä ja muualla http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257977-kiertotalouskonsultit-meilla-ja-muualla <p>Kun Kirkko ja Kaupunki lehden <strong>Samuli Suonpään</strong> johdolla (<a href="https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/suonpaa-valeuutinen-muovinkierratyksesta" title="https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/suonpaa-valeuutinen-muovinkierratyksesta">https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/suonpaa-valeuutinen-muovinkierratyksesta</a>) oli minun raportistani Lännen Median tekemä uutinen paljastettu valeuutiseksi, alkoi punavihreä twitterälämölökuoro laulaa ja minut tuomittiin huijariksi.</p><p>Eipä tämä paljoa lynkkausta kummempaa ollut.</p><p>Eräs suomalaisista twiittajista oli Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori<strong> Tapio Sirpa pH Pietikäisen aviomies Määttä</strong>. Hän oli nokkelana miehenä löytänyt brittiläisen kiertotalouskonsulentin <strong>Peter Jones&#39;n</strong> asiantuntevan oloisen arvion (<a href="http://www.isonomia.co.uk/?p=5384" title="http://www.isonomia.co.uk/?p=5384">http://www.isonomia.co.uk/?p=5384</a>) raportistani, joka alkoi sanoilla:</p><p><strong><em>&quot;huonoin raportti, jonka olen ikinä lukenut&quot;.</em></strong></p><p>Eikun siltä istumalta twiittaamaan ja Paunio leimaamaan huijariksi. Jonesin raportti sai kummallisesti pontensa kuvitelmasta, että olisin Brexit-salaliittolainen.</p><p>Myös<strong> Leo Hickman</strong> niminen entinen the Guardian lehden toimittaja ja WWF:ssäkin työskennellyt vihreä aktivisti vetosi Jonesiin (<a href="https://twitter.com/LeoHickman/status/1014844755287642112" id="LPlnk730505" rel="noopener noreferrer" target="_blank">https://twitter.com/LeoHickman/status/1014844755287642112</a>) juuri ennen kuin vastineeni (http://www.thegwpf.com/mikko-paunio-this-philosopher-of-waste-has-not-done-his-homework/​) Jonesille julkaistiin.</p><p>Tähän yhteen Hickman twiittiin tyssäsi Isossa Britanniassa minua vastaan kohdistettu twiittikampanja, koska paljastin Jonesin täydellisen osaamattomuuden. Hän oli ymmärrettäväsi kiertotalouskonsulttina taistellut toimeentulonsa puolesta.&nbsp;</p><p>Suomessa twittertililleni tuli 100 ilmoitusta paunio hashtageistä ja sitten SITRA:n kiertotalouskonsultit kutsuttiin kertomaan suomalaisille Totuusmedian &quot;totuus&quot; muovin kierrättämisestä.</p><p>YLE päätti ajaa TV1:ssä ylimääräisen &quot;Päivän Kasvo&quot; ohjelman (<a href="https://areena.yle.fi/1-4362119" target="_blank"><u>https://areena.yle.fi/1-4362119)</u></a>, jonne kutsuttiin SITRA:n kiertotalous projektipäällikkö Kari Herlevi kertomaan missio&quot;tietoa&quot; suomalaisille.</p><p>Edellisessä blogissani jo kerroin, kuinka Herlevi surutta kymmenkertaisesti liioitteli kuluttajapakkausmuovin kierrättämisprosenttia.</p><p>Ruoditaan Herlevin sanomisia vielä lisää.</p><p>Hän väitti virheellisesti heti alussa, että kierrätykseen viety jugurttipurkki päätyisi kierrätykseen Riihimäelle, vaikka se siellä kuitenkin poltetaan. (<a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/kestava_kehitys/ruotsalaisia-on-huijattu-kierratysmuovi-ei-mennytkaan-uusiokayttoon-6623084" target="_blank"><u>https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/kestava_kehitys/ruotsalaisia-on-huijattu-kierratysmuovi-ei-mennytkaan-uusiokayttoon-6623084</u></a>) Herlevi ei myöskään kertonut suomalaisille, että se vähäinenkin määrä, joka saadaan kierrätettyä joudutaan pesemään kolminkertaisella määrällä vettä ja lopuksi se on kuivattava ennen huonolaatuisen muovin valmistamista. Tästä johtuen muovinkierrätyslaitoksilla ja paperinsiistauslaitoksilla on merkittävät mikromuovipäästö vesiin ja lopulta meriin.</p><p>Hän väitti, että suomalaiset kuluttavat muovia noin 20 kiloa per asukas per vuosi, kun todellisuudessa luku on yli kolminkertainen.</p><p>Hän myös kertoi johonkin SITRA:n uuteen tutkimukseen vedoten, että muovinkierrätys on tehokas keino taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.</p><p>Tätä väitettä yritti hiljan EU:n budjettikomissaari <strong>Gunther Oettinger</strong> myös käyttää ehdottaessaan euroopanlaajuista muovinpolttoveroa, mutta hänet ammuttiin nopeasti alas hollantilaiseen hallituksen tutkimukseen (<a href="https://www.euractiv.com/section/energy-environment/opinion/eus-proposed-tax-on-burning-plastic-waste-is-counter-productive/" title="https://www.euractiv.com/section/energy-environment/opinion/eus-proposed-tax-on-burning-plastic-waste-is-counter-productive/">https://www.euractiv.com/section/energy-environment/opinion/eus-proposed...</a>) vedoten. Siinä todettiin muovinkierrätyksen olevan äärimmäisen kallis keino ilmastonmuutoksen hillinnässä verrattuna kaikkiin muihin menetelmiin. Tähän samaiseen tutkimukseen minäkin viittasin alkuperäisessä raportissani (<a href="https://www.thegwpf.org/new-report-recycling-plastic-waste-is-making-ocean-litter-worse/" title="https://www.thegwpf.org/new-report-recycling-plastic-waste-is-making-ocean-litter-worse/">https://www.thegwpf.org/new-report-recycling-plastic-waste-is-making-oce...</a>).&nbsp;</p><p>Näin putoaa pohja myös Herlevin väitteeltä, että muovinkierrätys olisi&nbsp; taloudellisesti meille välttämätöntä ja että se säästää luonnonvaroja. Se on likaista ja aiheuttaa valtavia ympäristöhaittoja ja vaatii valtavasti resursseja. Hollanti, jonka piti olla kierrätyksen mallioppilas on nyt karvaasti oppinut, että muovinkierrätys maksaa valtavasti rahaa eikä se toimi ja on nyt pulassa, koska Hollanti ei voi enää viedä muoviroskaa Kiinaan.&nbsp;</p><p>SITRA:n&nbsp;hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Mari Pantsar&nbsp; (https://www.aamulehti.fi/uutiset/oikaiseva-juttu-vaitteet-kierratysmuovin-viemisesta-kiinaan-virheellisia-kiina-ei-talla-hetkella-vastaanota-muovijatetta-eusta-201055707/​)&nbsp; oikoi minun sanomisiani:</p><p><em><strong>&quot;Jos muovia poltetaan, siitä tulee hiilidioksidipäästöjä. Se on ilmastonmuutoksen kannalta kestämätön tilanne&quot;</strong></em>,</p><p>vaikka tiedetään, että jätteenpoltto on 60 %:sti uusiutuvaa energiaa ja sillä kyetään erittäin tehokkaasti vähentämään kivihiilen kulutusta Suomessa.</p><p>Mennäänpä vielä merta edemmäs kalaan eli USA:han. Lontoossa julkaistussa raportissani kerroin, kuinka maailman herättäneessä maailman johtavassa tiedelehdessä Sciencessä julkaistussa numeerisessa arviossa merien muoviroskaantumisesta (<a href="https://www.iswa.org/fileadmin/user_upload/Calendar_2011_03_AMERICANA/Science-2015-Jambeck-768-71__2_.pdf" title="https://www.iswa.org/fileadmin/user_upload/Calendar_2011_03_AMERICANA/Science-2015-Jambeck-768-71__2_.pdf">https://www.iswa.org/fileadmin/user_upload/Calendar_2011_03_AMERICANA/Sc...</a>) on valtava virhe &quot;vihreän&quot; &quot;kierrätys&quot;teollisuuden hyväksi.</p><p>Tämä Sciencen julkaisu on juuri se, joka herätti koko maailman tietoisuuteen merien muovisaasteesta vuonna 2015. Se on myös artikkeli, johon EU:n muovistrategia viittaa. Jos guuglaatte, huomaatte artikkelin saaneen aivan valtavasti tilaa maailman medioissa.</p><p>Lähetin sähköpostilla pari kysymystä artikkelin ensimmäiselle kirjoittajalle<strong> Jenna Jambeck&#39;lle</strong>, koska olin ihmetellyt artikkelissa ollut väittämää, että muovijätteen maailmankaupalla ei ole vaikutusta arvioon merien muoviroskaantumisesta. Hän myönsi vastauksessaan minulle väittämän virheelliseksi ja kertoi heiltä juuri tulevan tietoa, jossa tämä otetaan huomioon.</p><p>Uudessa tutkimuksessa tämä tutkijaryhmä kertoo Kiinaan tuodun peräti 106 miljoonaa tonnia muoviroskaa kehittyneistä maista vuosien varrella (<a href="http://advances.sciencemag.org/content/4/6/eaat0131.full">http://advances.sciencemag.org/content/4/6/eaat0131.full</a>).</p><p>Saatoin myös usalaisen tutkijaryhmän ja Science lehden naurunalaisiksi, koska kirjallisuusviittaukset, jossa he peräänkuuluttivat &quot;paradigmaattista muutostarvetta pois poltosta ratkaisuna muoviongelmaan&quot;, olivat absurdeja.&nbsp;</p><p>Nyt tämä EU:n vihreiden hyväksymä muoviroskavienti suuntautuu nyt vielä alkeellisempiin oloihin Aasiassa ja vielä varmemmin mereen ja me suomalaiset olemme tästä vastuussa EU:n jäsenenä, vaikka twitterälämölökuoro ja ja Totuusmedia koettivat meidän vastuutamme viherpestä.</p><p>En ole havainnut twiittimyrskyjä tästä EU:n aiheuttamasta megaluokan Laivuri Ojarannan tapaisesta ympäristörikoksesta, mutta omantunnon äänen päästi valloilleen pari päivää sitten Suomen Lähetysseuran lehti toimituksellisessa jutussaan &quot;<strong>Muovigaten jälkipyykki: mitä muovin dumppaaminen kehitysmaihin kertoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta?&quot;</strong>, joka poikkesi 180 astetta Totuusmedian paniikinomaisesta minun lynkkauksesta. <a href="https://felm.suomenlahetysseura.fi/muovigaten-jalkipyykki-mita-muovin-dumppaaminen-kehitysmaihin-kertoo-taloudellisesta-oikeudenmukaisuudesta/" target="_blank"><u>https://felm.suomenlahetysseura.fi/muovigaten-jalkipyykki-mita-muovin-dumppaaminen-kehitysmaihin-kertoo-taloudellisesta-oikeudenmukaisuudesta/</u></a>&nbsp;</p><p>Hävetkää suomalainen media ja punavihreät lynkkaajat.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun Kirkko ja Kaupunki lehden Samuli Suonpään johdolla (https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/suonpaa-valeuutinen-muovinkierratyksesta) oli minun raportistani Lännen Median tekemä uutinen paljastettu valeuutiseksi, alkoi punavihreä twitterälämölökuoro laulaa ja minut tuomittiin huijariksi.

Eipä tämä paljoa lynkkausta kummempaa ollut.

Eräs suomalaisista twiittajista oli Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Tapio Sirpa pH Pietikäisen aviomies Määttä. Hän oli nokkelana miehenä löytänyt brittiläisen kiertotalouskonsulentin Peter Jones'n asiantuntevan oloisen arvion (http://www.isonomia.co.uk/?p=5384) raportistani, joka alkoi sanoilla:

"huonoin raportti, jonka olen ikinä lukenut".

Eikun siltä istumalta twiittaamaan ja Paunio leimaamaan huijariksi. Jonesin raportti sai kummallisesti pontensa kuvitelmasta, että olisin Brexit-salaliittolainen.

Myös Leo Hickman niminen entinen the Guardian lehden toimittaja ja WWF:ssäkin työskennellyt vihreä aktivisti vetosi Jonesiin (https://twitter.com/LeoHickman/status/1014844755287642112) juuri ennen kuin vastineeni (http://www.thegwpf.com/mikko-paunio-this-philosopher-of-waste-has-not-done-his-homework/​) Jonesille julkaistiin.

Tähän yhteen Hickman twiittiin tyssäsi Isossa Britanniassa minua vastaan kohdistettu twiittikampanja, koska paljastin Jonesin täydellisen osaamattomuuden. Hän oli ymmärrettäväsi kiertotalouskonsulttina taistellut toimeentulonsa puolesta. 

Suomessa twittertililleni tuli 100 ilmoitusta paunio hashtageistä ja sitten SITRA:n kiertotalouskonsultit kutsuttiin kertomaan suomalaisille Totuusmedian "totuus" muovin kierrättämisestä.

YLE päätti ajaa TV1:ssä ylimääräisen "Päivän Kasvo" ohjelman (https://areena.yle.fi/1-4362119), jonne kutsuttiin SITRA:n kiertotalous projektipäällikkö Kari Herlevi kertomaan missio"tietoa" suomalaisille.

Edellisessä blogissani jo kerroin, kuinka Herlevi surutta kymmenkertaisesti liioitteli kuluttajapakkausmuovin kierrättämisprosenttia.

Ruoditaan Herlevin sanomisia vielä lisää.

Hän väitti virheellisesti heti alussa, että kierrätykseen viety jugurttipurkki päätyisi kierrätykseen Riihimäelle, vaikka se siellä kuitenkin poltetaan. (https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/kestava_kehitys/ruotsalaisia-on-huijattu-kierratysmuovi-ei-mennytkaan-uusiokayttoon-6623084) Herlevi ei myöskään kertonut suomalaisille, että se vähäinenkin määrä, joka saadaan kierrätettyä joudutaan pesemään kolminkertaisella määrällä vettä ja lopuksi se on kuivattava ennen huonolaatuisen muovin valmistamista. Tästä johtuen muovinkierrätyslaitoksilla ja paperinsiistauslaitoksilla on merkittävät mikromuovipäästö vesiin ja lopulta meriin.

Hän väitti, että suomalaiset kuluttavat muovia noin 20 kiloa per asukas per vuosi, kun todellisuudessa luku on yli kolminkertainen.

Hän myös kertoi johonkin SITRA:n uuteen tutkimukseen vedoten, että muovinkierrätys on tehokas keino taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Tätä väitettä yritti hiljan EU:n budjettikomissaari Gunther Oettinger myös käyttää ehdottaessaan euroopanlaajuista muovinpolttoveroa, mutta hänet ammuttiin nopeasti alas hollantilaiseen hallituksen tutkimukseen (https://www.euractiv.com/section/energy-environment/opinion/eus-proposed-tax-on-burning-plastic-waste-is-counter-productive/) vedoten. Siinä todettiin muovinkierrätyksen olevan äärimmäisen kallis keino ilmastonmuutoksen hillinnässä verrattuna kaikkiin muihin menetelmiin. Tähän samaiseen tutkimukseen minäkin viittasin alkuperäisessä raportissani (https://www.thegwpf.org/new-report-recycling-plastic-waste-is-making-ocean-litter-worse/). 

Näin putoaa pohja myös Herlevin väitteeltä, että muovinkierrätys olisi  taloudellisesti meille välttämätöntä ja että se säästää luonnonvaroja. Se on likaista ja aiheuttaa valtavia ympäristöhaittoja ja vaatii valtavasti resursseja. Hollanti, jonka piti olla kierrätyksen mallioppilas on nyt karvaasti oppinut, että muovinkierrätys maksaa valtavasti rahaa eikä se toimi ja on nyt pulassa, koska Hollanti ei voi enää viedä muoviroskaa Kiinaan. 

SITRA:n hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Mari Pantsar  (https://www.aamulehti.fi/uutiset/oikaiseva-juttu-vaitteet-kierratysmuovin-viemisesta-kiinaan-virheellisia-kiina-ei-talla-hetkella-vastaanota-muovijatetta-eusta-201055707/​)  oikoi minun sanomisiani:

"Jos muovia poltetaan, siitä tulee hiilidioksidipäästöjä. Se on ilmastonmuutoksen kannalta kestämätön tilanne",

vaikka tiedetään, että jätteenpoltto on 60 %:sti uusiutuvaa energiaa ja sillä kyetään erittäin tehokkaasti vähentämään kivihiilen kulutusta Suomessa.

Mennäänpä vielä merta edemmäs kalaan eli USA:han. Lontoossa julkaistussa raportissani kerroin, kuinka maailman herättäneessä maailman johtavassa tiedelehdessä Sciencessä julkaistussa numeerisessa arviossa merien muoviroskaantumisesta (https://www.iswa.org/fileadmin/user_upload/Calendar_2011_03_AMERICANA/Science-2015-Jambeck-768-71__2_.pdf) on valtava virhe "vihreän" "kierrätys"teollisuuden hyväksi.

Tämä Sciencen julkaisu on juuri se, joka herätti koko maailman tietoisuuteen merien muovisaasteesta vuonna 2015. Se on myös artikkeli, johon EU:n muovistrategia viittaa. Jos guuglaatte, huomaatte artikkelin saaneen aivan valtavasti tilaa maailman medioissa.

Lähetin sähköpostilla pari kysymystä artikkelin ensimmäiselle kirjoittajalle Jenna Jambeck'lle, koska olin ihmetellyt artikkelissa ollut väittämää, että muovijätteen maailmankaupalla ei ole vaikutusta arvioon merien muoviroskaantumisesta. Hän myönsi vastauksessaan minulle väittämän virheelliseksi ja kertoi heiltä juuri tulevan tietoa, jossa tämä otetaan huomioon.

Uudessa tutkimuksessa tämä tutkijaryhmä kertoo Kiinaan tuodun peräti 106 miljoonaa tonnia muoviroskaa kehittyneistä maista vuosien varrella (http://advances.sciencemag.org/content/4/6/eaat0131.full).

Saatoin myös usalaisen tutkijaryhmän ja Science lehden naurunalaisiksi, koska kirjallisuusviittaukset, jossa he peräänkuuluttivat "paradigmaattista muutostarvetta pois poltosta ratkaisuna muoviongelmaan", olivat absurdeja. 

Nyt tämä EU:n vihreiden hyväksymä muoviroskavienti suuntautuu nyt vielä alkeellisempiin oloihin Aasiassa ja vielä varmemmin mereen ja me suomalaiset olemme tästä vastuussa EU:n jäsenenä, vaikka twitterälämölökuoro ja ja Totuusmedia koettivat meidän vastuutamme viherpestä.

En ole havainnut twiittimyrskyjä tästä EU:n aiheuttamasta megaluokan Laivuri Ojarannan tapaisesta ympäristörikoksesta, mutta omantunnon äänen päästi valloilleen pari päivää sitten Suomen Lähetysseuran lehti toimituksellisessa jutussaan "Muovigaten jälkipyykki: mitä muovin dumppaaminen kehitysmaihin kertoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta?", joka poikkesi 180 astetta Totuusmedian paniikinomaisesta minun lynkkauksesta. https://felm.suomenlahetysseura.fi/muovigaten-jalkipyykki-mita-muovin-dumppaaminen-kehitysmaihin-kertoo-taloudellisesta-oikeudenmukaisuudesta/ 

Hävetkää suomalainen media ja punavihreät lynkkaajat.

 

 

 

]]>
13 http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257977-kiertotalouskonsultit-meilla-ja-muualla#comments Ilmastonmuutos Muovinkierrätys Sitra Sun, 08 Jul 2018 06:47:09 +0000 Mikko Paunio http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257977-kiertotalouskonsultit-meilla-ja-muualla
Päästöt: yksi rahtilaiva = 50 miljoonaa autoa! http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257964-paastot-yksi-rahtilaiva-50-miljoonaa-autoa <p>Laivat aiheuttavat päästöjä huomattavasti enemmän kuin autot. Yhden rahtilaivan päästöillä kulkee jopa 50 miljoonaa henkilöautoa!&nbsp;15 maailman eniten saastuttavan rahtialuksen päästöt vastaavat 760 miljoonan henkilöauton päästöjä.</p><p><a href="https://www.ksml.fi/teemat/autot/Rahtilaivan-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t-vastaavat-50-miljoonaa-autoa/484387">Saasteongelma syntyy</a>, kun yli 100 000 hevosvoimaa tuottavat laivojen moottorit jyskyttävät noin 280 vuorokautta vuodessa ja 24 tuntia vuorokaudessa. Lisäksi laivojen käyttämän polttonesteen laatua ei yleensä valvo kukaan.</p><p>Suomessa onneksi valvotaan. Lisäksi Suomessa valmistetaan&nbsp;<a href="https://www.portofhelsinki.fi/verkkolehti/lng-kayttoiset-alukset-yleistyvat">nestemäisellä maakaasulla</a> toimivia vähäpäästöisiä laivoja. Kaikkein vähiten suoria päästöjä aiheuttavat tietysti<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ydink%C3%A4ytt%C3%B6isist%C3%A4_siviilialuksista"> ydinvoimalla toimivat alukset</a> mutta niiden ongelmana on syntyvä radioaktiivinen jäte.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Laivat aiheuttavat päästöjä huomattavasti enemmän kuin autot. Yhden rahtilaivan päästöillä kulkee jopa 50 miljoonaa henkilöautoa! 15 maailman eniten saastuttavan rahtialuksen päästöt vastaavat 760 miljoonan henkilöauton päästöjä.

Saasteongelma syntyy, kun yli 100 000 hevosvoimaa tuottavat laivojen moottorit jyskyttävät noin 280 vuorokautta vuodessa ja 24 tuntia vuorokaudessa. Lisäksi laivojen käyttämän polttonesteen laatua ei yleensä valvo kukaan.

Suomessa onneksi valvotaan. Lisäksi Suomessa valmistetaan nestemäisellä maakaasulla toimivia vähäpäästöisiä laivoja. Kaikkein vähiten suoria päästöjä aiheuttavat tietysti ydinvoimalla toimivat alukset mutta niiden ongelmana on syntyvä radioaktiivinen jäte.

]]>
13 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257964-paastot-yksi-rahtilaiva-50-miljoonaa-autoa#comments Henkilöauto Ilmastonmuutos Päästökauppa Päästöt Rahtilaiva Sat, 07 Jul 2018 15:27:32 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257964-paastot-yksi-rahtilaiva-50-miljoonaa-autoa
Avohakkuille on vaihtoehtoja http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257918-avohakkuille-on-vaihtoehtoja <p>Ympäristöjärjestöt ovat käynnistäneet kampanjan &rdquo;<a href="http://avohakkuuthistoriaan.fi/" target="_blank">Avohakkuut historiaan</a>&rdquo;, jonka tarkoituksena on lopettaa avohakkuut valtion omistamissa metsissä. Kampanja on tervetullut keskustelunavaus metsänhoitotapojen merkityksestä. Keskustelua onkin syntynyt runsaasti, ja avohakkuiden puolustajia on löytynyt yllättävän paljon. Kuitenkaan suomalaisista suurin osa ei halua nähdä hakkuuaukeaa omassa tutussa sienimetsässä, mutta metsäteollisuuden tarpeisiin raaka-ainetta halutaan paljon ja helposti. Tätä ristiriitaa ei ole helppo ratkaista.</p><p>Suomessa on viime vuosisadan puolivälistä alkaen harjoitettu metsätaloutta, jossa metsät kasvatetaan tasaikäisiksi. Luonnostaan metsässä kasvaa eri ikäisiä puita, mutta sotien jälkeen ryhdyttiin poistamaan pieniä puita, jotta lopulta, vuosikymmenien jälkeen, voitiin kaataa kerralla suuret puut, ja saada iso tili. Harvennuksissa saatiin raaka-ainetta paperiteollisuudelle. Päätehakkuussa metsään syntyy paljas aukko, joka usein muokataan, lannoitetaan ja istutetaan, ja vuosikymmenten odotus alkaa alusta.</p><p>Tällainen tasaikäis-metsänhoito on hyvin haitallista luonnon monimuotoisuudelle. Suomen metsissä elää 800 uhanalaista ja 800 vaarantunutta lajia. Nykyisellä metsänhoitotavalla olemme vähentäneet esimerkiksi mustikkaa 50 prosenttia 1950-luvun tasosta ja hömötiaiset ovat vähentyneet 40 prosenttia 2000-luvulla. (Metsälintukannat heikentyvät toki myös ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.) Etenkin pesimäaikaiset hakkuut ovat haitaksi linnuille. Avohakkuut heikentävät myös metsän hiilivarastoa, eli vaikeuttavat ilmastonmuutoksen hillintää. Parhaiten hiiltä sitoo luontaisesti kasvava metsä, jossa on runsaasti kuitupuusta tukkipuuksi kasvavia puita. Hiilensidonta on suhteellisesti tehokkainta nuorilla taimilla, mutta niiden yhteyttävän biomassan kokonaismäärä on pieni. Absoluuttisesti ilmakehästä hiiltä sitoo eniten suuremmat puut kasvaessaan vielä suuremmiksi.</p><p>Avohakkuisiin perustuvalle metsänhoidolle on kuitenkin vaihtoehto, jatkuvan kasvatuksen metsänhoito. Jatkuvan kasvatuksen periaatteet ovat paluuta aiempaan, metsän luonnollista kiertoa mukailevaan metsänhoitoon. Metsästä ei poistetakaan pieniä puita, vaan poimintahakkuilla kaadetaan isoja puita. Metsä saa uusiutua luonnollisesti, ja metsänhoidollisia toimenpiteitä tehdään suhteellisen vähän. Metsänomistaja saa tulonsa säännöllisemmin, kun arvokasta tukkipuuta voi myydä useammin kuin kerran ihmisiässä. Lisäksi säästöjä syntyy, kun voidaan luopua istutus- ja taimikonhoitokuluista. Toki tuotto ja menetelmän soveltuvuus on jokaisessa metsässä yksilöllistä.</p><p>Suometsissä suurin ympäristövaikutus tulee ojituksista, jotka rehevöittävät vesistöjä. Tuoreiden tutkimusten mukaan ojitettujen soiden ravinnepäästöt kasvavat ajan myötä, toisin kuin aiemmin luultiin. Siksi on erittäin hyvä, että parhaillaan tutkitaan sitä, mikä määrä puita riittää pitämään vesitasapainon kunnossa niin, että kunnostusojituksista voidaan luopua. Kun puita jätetään pystyyn riittävästi, haihtuu niiden kautta vettä niin paljon, että turvemaa säilyy kuivana eikä ojitusta enää tarvita. Jatkuvalla kasvatuksella voidaan siis helpottaa myös vesistöjen rehevöitymistä.</p><p>Jatkuvan kasvatuksen ongelmana on viheliäinen juurikääpä eli maannousemasieni. Jos juurikääpä iskee männyn tai kuusen kantoon, voi koko metsä olla menetetty. Silloin ei auta muu kuin avohakkuu ja koivikon perustaminen. Ongelmallista on, että puu voi näyttää ulospäin täysin terveeltä. Juurikäävän torjumiseksi helpoin ratkaisu on kaataa puita vain talvella. Juurikääpä nimittäin pääsee leviämään vain, jos lämpötila on plussan puolella. Näin ennen toimittiinkin, kunnes metsäteollisuuden lisääntyvä raaka-ainetarve johti kesähakkuiden yleistymiseen.</p><p>Suomessa suunnitellaan metsien hakkuumäärien tuntuvaa kasvatusta. Luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutoksen hillintä eivät kuitenkaan kestä niin suurta lisäystä hakkuisiin, ei ainakaan nykyisillä metsänhoitotavoilla. Metsänhoitotapoja on kehitettävä niin, että monimuotoisuus paranee myös talousmetsissä ja että metsien monikäyttö onnistuu, siis että puuraaka-aineen lisäksi voimme nauttia sienestämisestä, marjastuksesta ja retkeilystä. Erityisesti Etelä-Suomessa pitää suojeltujen metsien määrää lisäksi vielä kasvattaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ympäristöjärjestöt ovat käynnistäneet kampanjan ”Avohakkuut historiaan”, jonka tarkoituksena on lopettaa avohakkuut valtion omistamissa metsissä. Kampanja on tervetullut keskustelunavaus metsänhoitotapojen merkityksestä. Keskustelua onkin syntynyt runsaasti, ja avohakkuiden puolustajia on löytynyt yllättävän paljon. Kuitenkaan suomalaisista suurin osa ei halua nähdä hakkuuaukeaa omassa tutussa sienimetsässä, mutta metsäteollisuuden tarpeisiin raaka-ainetta halutaan paljon ja helposti. Tätä ristiriitaa ei ole helppo ratkaista.

Suomessa on viime vuosisadan puolivälistä alkaen harjoitettu metsätaloutta, jossa metsät kasvatetaan tasaikäisiksi. Luonnostaan metsässä kasvaa eri ikäisiä puita, mutta sotien jälkeen ryhdyttiin poistamaan pieniä puita, jotta lopulta, vuosikymmenien jälkeen, voitiin kaataa kerralla suuret puut, ja saada iso tili. Harvennuksissa saatiin raaka-ainetta paperiteollisuudelle. Päätehakkuussa metsään syntyy paljas aukko, joka usein muokataan, lannoitetaan ja istutetaan, ja vuosikymmenten odotus alkaa alusta.

Tällainen tasaikäis-metsänhoito on hyvin haitallista luonnon monimuotoisuudelle. Suomen metsissä elää 800 uhanalaista ja 800 vaarantunutta lajia. Nykyisellä metsänhoitotavalla olemme vähentäneet esimerkiksi mustikkaa 50 prosenttia 1950-luvun tasosta ja hömötiaiset ovat vähentyneet 40 prosenttia 2000-luvulla. (Metsälintukannat heikentyvät toki myös ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.) Etenkin pesimäaikaiset hakkuut ovat haitaksi linnuille. Avohakkuut heikentävät myös metsän hiilivarastoa, eli vaikeuttavat ilmastonmuutoksen hillintää. Parhaiten hiiltä sitoo luontaisesti kasvava metsä, jossa on runsaasti kuitupuusta tukkipuuksi kasvavia puita. Hiilensidonta on suhteellisesti tehokkainta nuorilla taimilla, mutta niiden yhteyttävän biomassan kokonaismäärä on pieni. Absoluuttisesti ilmakehästä hiiltä sitoo eniten suuremmat puut kasvaessaan vielä suuremmiksi.

Avohakkuisiin perustuvalle metsänhoidolle on kuitenkin vaihtoehto, jatkuvan kasvatuksen metsänhoito. Jatkuvan kasvatuksen periaatteet ovat paluuta aiempaan, metsän luonnollista kiertoa mukailevaan metsänhoitoon. Metsästä ei poistetakaan pieniä puita, vaan poimintahakkuilla kaadetaan isoja puita. Metsä saa uusiutua luonnollisesti, ja metsänhoidollisia toimenpiteitä tehdään suhteellisen vähän. Metsänomistaja saa tulonsa säännöllisemmin, kun arvokasta tukkipuuta voi myydä useammin kuin kerran ihmisiässä. Lisäksi säästöjä syntyy, kun voidaan luopua istutus- ja taimikonhoitokuluista. Toki tuotto ja menetelmän soveltuvuus on jokaisessa metsässä yksilöllistä.

Suometsissä suurin ympäristövaikutus tulee ojituksista, jotka rehevöittävät vesistöjä. Tuoreiden tutkimusten mukaan ojitettujen soiden ravinnepäästöt kasvavat ajan myötä, toisin kuin aiemmin luultiin. Siksi on erittäin hyvä, että parhaillaan tutkitaan sitä, mikä määrä puita riittää pitämään vesitasapainon kunnossa niin, että kunnostusojituksista voidaan luopua. Kun puita jätetään pystyyn riittävästi, haihtuu niiden kautta vettä niin paljon, että turvemaa säilyy kuivana eikä ojitusta enää tarvita. Jatkuvalla kasvatuksella voidaan siis helpottaa myös vesistöjen rehevöitymistä.

Jatkuvan kasvatuksen ongelmana on viheliäinen juurikääpä eli maannousemasieni. Jos juurikääpä iskee männyn tai kuusen kantoon, voi koko metsä olla menetetty. Silloin ei auta muu kuin avohakkuu ja koivikon perustaminen. Ongelmallista on, että puu voi näyttää ulospäin täysin terveeltä. Juurikäävän torjumiseksi helpoin ratkaisu on kaataa puita vain talvella. Juurikääpä nimittäin pääsee leviämään vain, jos lämpötila on plussan puolella. Näin ennen toimittiinkin, kunnes metsäteollisuuden lisääntyvä raaka-ainetarve johti kesähakkuiden yleistymiseen.

Suomessa suunnitellaan metsien hakkuumäärien tuntuvaa kasvatusta. Luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutoksen hillintä eivät kuitenkaan kestä niin suurta lisäystä hakkuisiin, ei ainakaan nykyisillä metsänhoitotavoilla. Metsänhoitotapoja on kehitettävä niin, että monimuotoisuus paranee myös talousmetsissä ja että metsien monikäyttö onnistuu, siis että puuraaka-aineen lisäksi voimme nauttia sienestämisestä, marjastuksesta ja retkeilystä. Erityisesti Etelä-Suomessa pitää suojeltujen metsien määrää lisäksi vielä kasvattaa.

]]>
36 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257918-avohakkuille-on-vaihtoehtoja#comments Avohakkuut Ilmastonmuutos Luonnon monimuotoisuus Metsänhoito Metsien jatkuva kasvatus Fri, 06 Jul 2018 10:10:01 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257918-avohakkuille-on-vaihtoehtoja
Suomen Ilmastopaneeli eksyksissäkö? http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257617-suomen-ilmastopaneeli-eksyksissako <p>P<a href="https://areena.yle.fi/1-1485162">olitiikkaradio</a> <a href="https://areena.yle.fi/1-4457373">https://areena.yle.fi/1-4457373</a> :</p><p>&rdquo;Johtaako Pariisin ilmastosopimus jopa sadan prosentin päästövähennyksiin Suomessa?&rdquo;</p><p>Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen kyllä annetuista lähtökohdistaan perusteli tarvittaviksi esittämiään tavoitteita mielestäni asianmukaisesti. Mielestäni virhe olikin näissä lähtökohdissa: ei ole asianmukaista näyttöä siitä, että ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt ilmakehään olisi mikään katastrofaalinen lämpenemisuhka.</p><p>&nbsp;</p><p>Pariisin sopimus perustuu hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n omaksumaan ilmaston herkkyyteen &ndash; so. ilmastomalleihin perustuvaan arvioon ilmaston lämpötilan noususta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa.</p><p>&nbsp;</p><p>IPCC:n omaksuma, luokkaa 3 C-astetta oleva, epätarkka ilmaston herkkyys on vasta hypoteesi, jolle todellisuudesta ei näyttöä ole olemassa, mikä myös jo kyseenalaistaa Pariisin sopimuksen asianmukaisuuden poliitikkojen pitämänä toimivana ratkaisuna.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun Pariisin sopimuksen mukainen tavoite on ihmisperäisiä hiilidioksidipäästöjä leikkaamalla saada ilmaston herkkyys vakiinnutettua alle 2 C-asteen arvoon, tarkasti asiaan paneutuneet tutkijat ovat tulleet tulokseen, jonka mukaan todellisuudessa siihen ei hiilidioksidipäästöjen leikauksia tarvita. Miksi näin, selviää esim Uuden Suomen puheenvuorostani <a href="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254965-varautuminen-luonnollisiin-ilmastonmuutoksiin-ja-saan-aari-ilmioihin-avainasia">http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254965-varautuminen-luonnollisiin-ilmastonmuutoksiin-ja-saan-aari-ilmioihin-avainasia</a> &rdquo;Varautuminen luonnonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin avainasia&rdquo;. Lainaukseni siitä:</p><p>&nbsp;</p><p><em><em>Hallitus on perustanut toimintansa strategiseen johtamiseen. Se on Pariisin sopimukseen sitoutuneena jo mm. päättänyt, että kivihiilen käyttö energiatuotannossa kielletään lailla vuonna 2029. Sen syynä on pelkästään uskonvaraisena pidettävä käsitys hiilidioksidipäästöjen aihauttamasta, uhkaavasta ilmaston lämpenemisestä. Asianmukaista näyttöä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle ei ole olemassa. On vain hypoteettisiin ilmastomalleihin perustuvat arviot ns. ilmastoherkkyydestä (so. ilmaston lämpötilan nousu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa), mikä asiaan tarkkaan paneutuneiden tutkijoiden mukaan on epätarkka ja liioiteltu, jopa siinä määrin , ettei sitä voida nollasta erottaa.</em></em></p><p>&nbsp;</p><p><em><em>Kun ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkaamisen tarpeelle, ratkaisuna ilmaston uhkaavaksi uskotun lämpenemisen estämiseksi,</em></em><strong><em>&nbsp;</em></strong><em><em>ei näyttöä ole, Pariisin sopimuksen osalta asianmukainen, strateginen vaihtoehto on varautuminen luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin.</em></em></p><p>&nbsp;</p><p><em><em>Mitä energiapolitiikkaan tulee, käytettävissä olevista, fossiilisista polttoaineista luopuminen tulee ajankohtaiseksi vasta sitä mukaa, kun sitä korvaavaa, kilpailukykyistä, vaihtoehtoista energiaa on saatavilla.</em></em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Politiikkaradio https://areena.yle.fi/1-4457373 :

”Johtaako Pariisin ilmastosopimus jopa sadan prosentin päästövähennyksiin Suomessa?”

Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen kyllä annetuista lähtökohdistaan perusteli tarvittaviksi esittämiään tavoitteita mielestäni asianmukaisesti. Mielestäni virhe olikin näissä lähtökohdissa: ei ole asianmukaista näyttöä siitä, että ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt ilmakehään olisi mikään katastrofaalinen lämpenemisuhka.

 

Pariisin sopimus perustuu hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n omaksumaan ilmaston herkkyyteen – so. ilmastomalleihin perustuvaan arvioon ilmaston lämpötilan noususta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa.

 

IPCC:n omaksuma, luokkaa 3 C-astetta oleva, epätarkka ilmaston herkkyys on vasta hypoteesi, jolle todellisuudesta ei näyttöä ole olemassa, mikä myös jo kyseenalaistaa Pariisin sopimuksen asianmukaisuuden poliitikkojen pitämänä toimivana ratkaisuna.

 

Kun Pariisin sopimuksen mukainen tavoite on ihmisperäisiä hiilidioksidipäästöjä leikkaamalla saada ilmaston herkkyys vakiinnutettua alle 2 C-asteen arvoon, tarkasti asiaan paneutuneet tutkijat ovat tulleet tulokseen, jonka mukaan todellisuudessa siihen ei hiilidioksidipäästöjen leikauksia tarvita. Miksi näin, selviää esim Uuden Suomen puheenvuorostani http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254965-varautuminen-luonnollisiin-ilmastonmuutoksiin-ja-saan-aari-ilmioihin-avainasia ”Varautuminen luonnonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin avainasia”. Lainaukseni siitä:

 

Hallitus on perustanut toimintansa strategiseen johtamiseen. Se on Pariisin sopimukseen sitoutuneena jo mm. päättänyt, että kivihiilen käyttö energiatuotannossa kielletään lailla vuonna 2029. Sen syynä on pelkästään uskonvaraisena pidettävä käsitys hiilidioksidipäästöjen aihauttamasta, uhkaavasta ilmaston lämpenemisestä. Asianmukaista näyttöä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle ei ole olemassa. On vain hypoteettisiin ilmastomalleihin perustuvat arviot ns. ilmastoherkkyydestä (so. ilmaston lämpötilan nousu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa), mikä asiaan tarkkaan paneutuneiden tutkijoiden mukaan on epätarkka ja liioiteltu, jopa siinä määrin , ettei sitä voida nollasta erottaa.

 

Kun ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkaamisen tarpeelle, ratkaisuna ilmaston uhkaavaksi uskotun lämpenemisen estämiseksi, ei näyttöä ole, Pariisin sopimuksen osalta asianmukainen, strateginen vaihtoehto on varautuminen luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin.

 

Mitä energiapolitiikkaan tulee, käytettävissä olevista, fossiilisista polttoaineista luopuminen tulee ajankohtaiseksi vasta sitä mukaa, kun sitä korvaavaa, kilpailukykyistä, vaihtoehtoista energiaa on saatavilla.

]]>
18 http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257617-suomen-ilmastopaneeli-eksyksissako#comments Arvioiden asianmukaisuus Ilmastonmuutos Ilmastopaneeli Fri, 29 Jun 2018 17:11:52 +0000 Lauri Heimonen http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257617-suomen-ilmastopaneeli-eksyksissako
Pinatubo-julkaisuni – miksi ilmastoeliitti reagoi http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257439-pinatubo-julkaisuni-miksi-ilmastoeliitti-reagoi <p><strong>&nbsp;</strong>Julkaisin vuonna 2016 artikkelin nimeltä &rdquo;Climate sensitivity parameter in the test of the mount Pinatubo eruption&rdquo; (Ref. 1) eli suomeksi &ldquo;Ilmastoherkkyysparametrin testi Pinatubo-tulivuoren purkauksen yhteydessä&rdquo;. Yleensä ilmastoeliitti on kuitannut hiljaisuudella julkaisuni, mutta tällä kertaa asia herätti nettisivuilla kommentteja. Syynä oli ilmeisesti se, että tutkimukseni osoitti, että IPCC:n ja ilmastoeliitin malleissa käyttämä positiivinen takaisinkytkentä ei pitänyt yhtä mittaustulosten kanssa.</p><p>Yritän pitää juttuni kohtuullisen pituisena ja keskityn vain oleellisimpiin kohtiin. Luonto harvoin tarjoaa aitoja koetilanteita ja Pinatubo-tulivuoren purkaus 3.6.1991 on yksi harvoista. Purkaus nostatti pääsääntöisesti rikkidioksidista koostuvan tuhkapilven stratosfääriin. Se peitti 42 % maapallosta neljässä viikossa ja kuuden kuukauden päästä se peitti tasaisesti kaikki leveysasteet. Maapallon lämpötila putosi noin 0,5 astetta, josta se palasi takasin normaaliarvoihin vuoteen 1996 mennessä.</p><p>Purkaus pienensi auringon lyhytaaltoista säteilymäärää SWIN (<strong>Kuva 1</strong>), ja myös maapallon säteilemää pitkäaaltoista säteilyä LWUP ulos avaruuteen (<strong>Kuva 2</strong>), koska maapallon pinta kylmeni. (Lisäys 27.6.18 klo 7:15: Kuvassa 2 on myös graafi siitä,kuinka ilmakehän alas maanpintaan säteilemä LWDN kasvaa suurten tuhkapartikkelien ansiosta.)Säteilypakote RF on näiden kahden säteilymäärän (SWIN-LWDN) summa ja sen vaikutus maapallon pintalämpötilaan lasketaan kaavalla</p><p>dT = λ*RF&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; (1)</p><p>jossa λ on ilmastoherkkyysparametri. Tutkimukseni tarkoitus oli selvittää, kummalla λ:n arvolla 0,5 K/(Wm-2) vai 0,27 K/(Wm-2) toteutunut lämpötilamuutos vastaa parhaiten kaavan (1) avulla laskettua lämpötilaa. Arvo 0,5 on IPCC:n ja ilmastoeliitin malleissaan käyttämä arvo ja se tarkoittaa veden takaisinkytkentää. Takaisinkytkentä tarkoittaa sitä, että vesi kaksinkertaistaa alkuperäisen &ndash; esim. kasvihuonekaasujen - tai muun ilmastopakotteen arvon. Arvo 0,27 tarkoittaa, että veden absoluuttinen määrä ilmakehässä on vakio, jolloin vesi ei vaikuta alkuperäisen ilmastopakotteen aiheuttamaan lämpötilamuutokseen.</p><p>IPCC:n raportin AR4 (Luku 8.6.3.1) vuodelta 2007 mukaan veden positiivinen takaisinkytkentä on kaikkien ilmastomallien vahva piirre (a strong positive water vapour feedback is a robust feature of GCMs). IPCC:lle riittää siis tieteelliseksi perusteeksi, että kyseinen ominaisuus löytyy useista tietokonemalleista. Kun IPCC halua esittää luonnontieteellisiä perusteita, niin silloin vedotaan Clausius-Clapeyronin yhtälöön.&nbsp;Kyseinen yhtälö esittää kyllästyneen vesihöyryn höyrynpaineen kaasufaasin lämpötilan funktiona. IPCC:n raportti AR4, luku 3.2 esittää, että kyseinen C-C-yhtälö määrittää ilmakehän vedenpidätyskyvyn, joka on n. 7% lisäys jokaista 1 ⁰C kohti eli teoreettisen maksimin. Tämä toteamus on oikein, mutta sillä ei ole itse asiassa mitään tekemistä sen kanssa, miten ilmakehän vesimäärä määräytyy. Ilmakehä on vain harvoin kyllästynyt vesihöyryn suhteen. Positiivinen takaisinkytkentä tarkoittaisi sitä, että ilmakehän suhteellinen kosteus pysyy vakiona, vaikka sen lämpötilaprofiili muuttuisi. <strong>Kuva 3</strong> esittää mitattuja suhteellisen kosteuden arvoja. Jos joku näkee, että käyrät ovat suoria viivoja, niin kehotan menemään optikolle. Myös absoluuttisen veden määrän kehitys osoittaa, että se ei kasva lämpötilan noustessa, <strong>kuva 4.</strong></p><p>Tein laskelmat simuloimalla dynaamisella mallilla ilmaston käyttäytymistä Pinatubon aiheuttaman poikkeaman aikana vuosina 1991-1996 käyttäen noita kahta λ:n arvoa. Tulokset ovat <strong>kuvassa 5</strong>. Kuvan mukaisesti λ:n arvo 0,27 antaa tuloksen, joka seuraa varsin hyvin toteutunutta lämpötilamuutosta. Sen sijaan λ:n arvo 0,5 johtaa lämpötilamuutokseen, joka on n. 100 % liian suuri.</p><p>En ole ainut, joka on suorittanut saman tutkimuksen. Sen ovat tehneet James Hansen (kaksi julkaisua) ja Soden et. kumppanit (myöhemmin Soden, Ref. 2); jälkimmäisessä asiat on esitetty riittävän yksityiskohtaisesti. Itse asiassa suoritin aikaisempien tutkimuksien uudelleensuorituksen, joka on tieteen tapa varmistaa tärkeiden tutkimustulosten oikeellisuus. Analysoin tutkimuksessani, miksi Sodenin tutkimus osoittaa, että Pinatubo-purkauksen yhteydessä ilmakehässä vaikutti positiivinen veden takaisinkytkentä.</p><p>Syyt ovat selvät. Vain Hansen ja Soden ovat käyttäneet ajavana ilmastopakotteen RF-arvona -4,0 Wm-2, kun kaikki muut löytämäni viisi muuta tutkimusta on käyttänyt arvoa -6,0 Wm-2, kuten minäkin. Toinen syy on, että he käyttivät tietokonemallissaan manipuloitua ilmakehän kosteusmäärän mittaustulosta, <strong>kuva 6</strong>. Kuvan mukaisesti he vetivät suoran viivan absoluuttisen kosteusarvokuvaajan kolmen huipun kautta ja saivat tällä tavalla tuloksen, että purkauksen aikana vesimäärä laski 0,75 mm. Kuten kuvasta näkyy, todellisuudessa vesimäärä hitusen nousi purkauksen aikana. &nbsp;Kolmas syy on, että koska he saivat alhaisemmasta pakotteesta huolimatta (vesi kaksinkertaistaa muutoksen) liian suuren maksimaalisen poikkeaman eli -0,75 astetta, niin he olivat sitä mieltä, että se oli myös mitattu arvo. <strong>Kuva 7 </strong>esittää neljän eri mittaustavan mukaisia mitattuja arvoja.&nbsp; Tällä tavalla sopivasti valiten kolme ratkaisevaa suuretta Soden sai haluamansa tulokset. Kärryt valjastettiin hevosen eteen.</p><p>Peräkaneetti Pinatubo-tulivuoren vaikutuksista. Purkauksen aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen tuli merkittävä poikkeama alaspäin. Tämä voi tuntua äkkiseltään hyvin oudolta, koska auringon säteilymäärä selvästi pieneni. Mutta tuhkapilvi aiheutti auringon valon sironnan kasvun eli valoa tulikin kasvien lehtien käyttöön useammasta suunnasta. Tämä lisäsi voimakkaasti erikoisesti puiden yhteyttämismäärää, joka kulutti hiilidioksidia normaalia enemmän, <strong>kuva 8</strong>. Voimakas tulivuorituhkan määrä saattaa johtaa siihen, että esineen varjo jää muodostumatta.</p><p>+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++</p><p>Sitten aiheeseen, josta Kalevi Kämäräinen pyysi kommenttiani. Kyse on Richard Telfordin blogikirjoituksesta ja sen kommenteista: <a href="https://quantpalaeo.wordpress.com/2016/03/08/the-peer-review-of-ollila-2016/">https://quantpalaeo.wordpress.com/2016/03/08/the-peer-review-of-ollila-2016/</a></p><p>Telford on ekologi ja apulaisprofessori Bergenin yliopistossa Norjassa tutkimusalueenaan kvantitatiiviset menetelmät ja paleoympäristö (käännettynä muinainen ympäristö). Telford keskittyi tyrmäämään julkaisuni arviointiprosessin täysin lyttyyn. Hän totesi, että kolme arvioijaa antoi hyvin yleisluontoisia arvioita ja neljäs antoi hänen mukaansa erittäin murskaavan arvion artikkelistani.</p><p>Tämä neljäs arvioija esiintyy lyhenteellä Joh_ANON tarkoittaen anonyymiä, koska kyseisessä lehdessä oli käytössä avoin arviointiprosessi. Arviointikaavakkeesta ilmenee, että Joh_ANON työskentelee St. Thomasin yliopistossa USA:ssa. Kirjoitin aikanaan blogina tästä aiheesta WUWT-sivustolle: <a href="https://wattsupwiththat.com/2016/03/08/positive-water-feedback-not-found-in-the-mt-pinatubo-eruption/">https://wattsupwiththat.com/2016/03/08/positive-water-feedback-not-found-in-the-mt-pinatubo-eruption/</a></p><p>Joku kommentoijista tunnisti kyseisen Joh_ANON:n olevan professori John Abraham, jonka erikoisala on termiset ja fluiditieteet insinöörisovelluksissa.</p><p>Varsinaisia tieteellisiä arviointikommentteja on mahdotonta lähteä puimaan tässä blogissa. Ne, joita asia kiinnosta, voivat löytää kaikki arviointikommentit ja vastaukseni täältä: <a href="http://sciencedomain.org/review-history/13553">http://sciencedomain.org/review-history/13553</a></p><p>Kaikkia dokumentteja ei kannata lähteä avaamaan, koska ne löytyvät täydellisinä sisältäen myös omat vastaukseni sivun lopussa olevan taulukon viimeisestä sarakkeesta nimeltä File 2. Se sisältää vain kaksi dokumenttia ja noista dokumenteista tunnistaa helposti Joh_ANON:n kommentit. Hän käänsi jokaisen kiven ja kannon tyrmätäkseen tutkimukseni. Yhteensä ensimmäisessä vaiheessa hän esitti 18 kommenttia ja toisessa vaiheessa 33 kommenttia. Osa johti tarkistuksiin tekstissäni ja osa ei. Se on normaali tilanne arviointiprosessissa. Tuskin mikään artikkeli on selvinnyt ilman huomautuksia ja korjausehdotuksia.</p><p>Telford keskittyi arviointiprosessiin ja oli sitä mieltä, että sen perusteella artikkelillani ei ole mitään arvoa, koska arviointiprosessi oli niin kelvoton. Jokainen, joka tuntee itsensä kykeneväksi, voi itse arvioida, kuinka päteviä omat vastineeni ovat olleet John Abrahamille ja muillekin. Olen sitä mieltä, että arviointiprosessi tai tieteellisen julkaisun status ei tee julkaisusta automaattisesti surkeaa tai loistavaa. Olen aikaisemmin todennut, kuinka Soden et kumppanien julkaisun tulokset perustuivat sopivasti valittuihin arvioihin, joista tärkein oli veden määrän manipulointi, niin että se osoitti sopivaa alenemista. Jos se poistetaan, niin koko tulos romahtaa. Kuinka laadukas olikaan Science-lehden arviointiprosessi?&nbsp;</p><p>Science- ja Nature-lehdet ovat tiedelehtien ranking-listojen kärjessä ylivoimaisesti. Kuinka sattuikaan, niin Nature-lehti on itse tehnyt kyselytutkimuksen 16.5.2106 tieteellisten julkaisujen toistettavuusongelmasta (reproducibility): <a href="https://www.nature.com/news/1-500-scientists-lift-the-lid-on-reproducibility-1.19970">https://www.nature.com/news/1-500-scientists-lift-the-lid-on-reproducibility-1.19970</a></p><p>Yleisesti ottaen on huomattu, että n. 95 % tieteellisistä julkaisuista menee tieteen roskakoriin aiheuttamatta mitään vaikutuksia kyseisen tieteen alan kehitykseen. Merkittävät tutkimustulokset tutkijat haluavat toistaa ja vakuuttua siitä, että tulokset ovat oikeita. Nature-lehden kyselyn mukaan 1576 tutkijasta 70 % vastasi, että he eivät ole pystyneet toistamaan tieteellisiä kokeita tai tuloksia. Vastanneista 52 % piti tätä tieteen merkittävänä kriisinä.</p><p>Olen itse tehnyt kaksi tieteellisen tutkimuksen toistettavuustutkimusta. Toinen oi tämä Pinatubo-artikkeli. Toinen oli tutkimus, jossa toistin Myhre et kumppanien tutkimuksen hiilidioksidin säteilypakotteen arvosta ja en saanut samaa tulosta: oma tulokseni CO2-pitoisuudella 560 ppm oli 2,16 Wm-2 ja alkuperäinen ilmastoherkkyysarvo on 3,7 Wm-2, joka on 71 % suurempi. Koska ilmastossa ei ole veden positiivista takaisinkytkentää, niin ilmastoherkkyysarvoni asteissa &nbsp;on 0,6 ⁰C, kun IPCC:n arvo on 1,8-1,9 ⁰C.</p><p>Lopuksi kommentoijille ohje. Pysykää asiassa eli Pinatubo-keisissä, veden positiivisessa takaisinkytkennässä ja vertaisarvioinnissa. Älkää laajentako asiaa tarpeettomasti, koska niitä keskusteluja on käyty riittävästi. Poistan aihepiiristä likaa ulosmenevät kommentit. Yksi toive kuitenkin niille, jotka ovat veden positiivisen takaisinkytkennän kannattajia: Voitteko osoittaa luonnosta jonkin ilmiön tai tapahtuman, jossa on toteutunut positiivinen takaisinkytkentä? Tiedättekö, mihin positiivinen takaisinkytkentä johtaa?</p><p><strong>Referenssit.</strong></p><ol><li>Ollila,&nbsp;<a href="http://www.sciencedomain.org/abstract/13553">http://www.sciencedomain.org/abstract/13553</a></li><li>Soden at al.: <a href="http://science.sciencemag.org/content/296/5568/727" title="http://science.sciencemag.org/content/296/5568/727">http://science.sciencemag.org/content/296/5568/727</a></li></ol><p>+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++</p><p>Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 14 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen viiden vuoden aikana.</p><p>Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta:&nbsp;<a href="http://www.climatexam.com/">www.climatexam.com</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Julkaisin vuonna 2016 artikkelin nimeltä ”Climate sensitivity parameter in the test of the mount Pinatubo eruption” (Ref. 1) eli suomeksi “Ilmastoherkkyysparametrin testi Pinatubo-tulivuoren purkauksen yhteydessä”. Yleensä ilmastoeliitti on kuitannut hiljaisuudella julkaisuni, mutta tällä kertaa asia herätti nettisivuilla kommentteja. Syynä oli ilmeisesti se, että tutkimukseni osoitti, että IPCC:n ja ilmastoeliitin malleissa käyttämä positiivinen takaisinkytkentä ei pitänyt yhtä mittaustulosten kanssa.

Yritän pitää juttuni kohtuullisen pituisena ja keskityn vain oleellisimpiin kohtiin. Luonto harvoin tarjoaa aitoja koetilanteita ja Pinatubo-tulivuoren purkaus 3.6.1991 on yksi harvoista. Purkaus nostatti pääsääntöisesti rikkidioksidista koostuvan tuhkapilven stratosfääriin. Se peitti 42 % maapallosta neljässä viikossa ja kuuden kuukauden päästä se peitti tasaisesti kaikki leveysasteet. Maapallon lämpötila putosi noin 0,5 astetta, josta se palasi takasin normaaliarvoihin vuoteen 1996 mennessä.

Purkaus pienensi auringon lyhytaaltoista säteilymäärää SWIN (Kuva 1), ja myös maapallon säteilemää pitkäaaltoista säteilyä LWUP ulos avaruuteen (Kuva 2), koska maapallon pinta kylmeni. (Lisäys 27.6.18 klo 7:15: Kuvassa 2 on myös graafi siitä,kuinka ilmakehän alas maanpintaan säteilemä LWDN kasvaa suurten tuhkapartikkelien ansiosta.)Säteilypakote RF on näiden kahden säteilymäärän (SWIN-LWDN) summa ja sen vaikutus maapallon pintalämpötilaan lasketaan kaavalla

dT = λ*RF                                      (1)

jossa λ on ilmastoherkkyysparametri. Tutkimukseni tarkoitus oli selvittää, kummalla λ:n arvolla 0,5 K/(Wm-2) vai 0,27 K/(Wm-2) toteutunut lämpötilamuutos vastaa parhaiten kaavan (1) avulla laskettua lämpötilaa. Arvo 0,5 on IPCC:n ja ilmastoeliitin malleissaan käyttämä arvo ja se tarkoittaa veden takaisinkytkentää. Takaisinkytkentä tarkoittaa sitä, että vesi kaksinkertaistaa alkuperäisen – esim. kasvihuonekaasujen - tai muun ilmastopakotteen arvon. Arvo 0,27 tarkoittaa, että veden absoluuttinen määrä ilmakehässä on vakio, jolloin vesi ei vaikuta alkuperäisen ilmastopakotteen aiheuttamaan lämpötilamuutokseen.

IPCC:n raportin AR4 (Luku 8.6.3.1) vuodelta 2007 mukaan veden positiivinen takaisinkytkentä on kaikkien ilmastomallien vahva piirre (a strong positive water vapour feedback is a robust feature of GCMs). IPCC:lle riittää siis tieteelliseksi perusteeksi, että kyseinen ominaisuus löytyy useista tietokonemalleista. Kun IPCC halua esittää luonnontieteellisiä perusteita, niin silloin vedotaan Clausius-Clapeyronin yhtälöön. Kyseinen yhtälö esittää kyllästyneen vesihöyryn höyrynpaineen kaasufaasin lämpötilan funktiona. IPCC:n raportti AR4, luku 3.2 esittää, että kyseinen C-C-yhtälö määrittää ilmakehän vedenpidätyskyvyn, joka on n. 7% lisäys jokaista 1 ⁰C kohti eli teoreettisen maksimin. Tämä toteamus on oikein, mutta sillä ei ole itse asiassa mitään tekemistä sen kanssa, miten ilmakehän vesimäärä määräytyy. Ilmakehä on vain harvoin kyllästynyt vesihöyryn suhteen. Positiivinen takaisinkytkentä tarkoittaisi sitä, että ilmakehän suhteellinen kosteus pysyy vakiona, vaikka sen lämpötilaprofiili muuttuisi. Kuva 3 esittää mitattuja suhteellisen kosteuden arvoja. Jos joku näkee, että käyrät ovat suoria viivoja, niin kehotan menemään optikolle. Myös absoluuttisen veden määrän kehitys osoittaa, että se ei kasva lämpötilan noustessa, kuva 4.

Tein laskelmat simuloimalla dynaamisella mallilla ilmaston käyttäytymistä Pinatubon aiheuttaman poikkeaman aikana vuosina 1991-1996 käyttäen noita kahta λ:n arvoa. Tulokset ovat kuvassa 5. Kuvan mukaisesti λ:n arvo 0,27 antaa tuloksen, joka seuraa varsin hyvin toteutunutta lämpötilamuutosta. Sen sijaan λ:n arvo 0,5 johtaa lämpötilamuutokseen, joka on n. 100 % liian suuri.

En ole ainut, joka on suorittanut saman tutkimuksen. Sen ovat tehneet James Hansen (kaksi julkaisua) ja Soden et. kumppanit (myöhemmin Soden, Ref. 2); jälkimmäisessä asiat on esitetty riittävän yksityiskohtaisesti. Itse asiassa suoritin aikaisempien tutkimuksien uudelleensuorituksen, joka on tieteen tapa varmistaa tärkeiden tutkimustulosten oikeellisuus. Analysoin tutkimuksessani, miksi Sodenin tutkimus osoittaa, että Pinatubo-purkauksen yhteydessä ilmakehässä vaikutti positiivinen veden takaisinkytkentä.

Syyt ovat selvät. Vain Hansen ja Soden ovat käyttäneet ajavana ilmastopakotteen RF-arvona -4,0 Wm-2, kun kaikki muut löytämäni viisi muuta tutkimusta on käyttänyt arvoa -6,0 Wm-2, kuten minäkin. Toinen syy on, että he käyttivät tietokonemallissaan manipuloitua ilmakehän kosteusmäärän mittaustulosta, kuva 6. Kuvan mukaisesti he vetivät suoran viivan absoluuttisen kosteusarvokuvaajan kolmen huipun kautta ja saivat tällä tavalla tuloksen, että purkauksen aikana vesimäärä laski 0,75 mm. Kuten kuvasta näkyy, todellisuudessa vesimäärä hitusen nousi purkauksen aikana.  Kolmas syy on, että koska he saivat alhaisemmasta pakotteesta huolimatta (vesi kaksinkertaistaa muutoksen) liian suuren maksimaalisen poikkeaman eli -0,75 astetta, niin he olivat sitä mieltä, että se oli myös mitattu arvo. Kuva 7 esittää neljän eri mittaustavan mukaisia mitattuja arvoja.  Tällä tavalla sopivasti valiten kolme ratkaisevaa suuretta Soden sai haluamansa tulokset. Kärryt valjastettiin hevosen eteen.

Peräkaneetti Pinatubo-tulivuoren vaikutuksista. Purkauksen aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen tuli merkittävä poikkeama alaspäin. Tämä voi tuntua äkkiseltään hyvin oudolta, koska auringon säteilymäärä selvästi pieneni. Mutta tuhkapilvi aiheutti auringon valon sironnan kasvun eli valoa tulikin kasvien lehtien käyttöön useammasta suunnasta. Tämä lisäsi voimakkaasti erikoisesti puiden yhteyttämismäärää, joka kulutti hiilidioksidia normaalia enemmän, kuva 8. Voimakas tulivuorituhkan määrä saattaa johtaa siihen, että esineen varjo jää muodostumatta.

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Sitten aiheeseen, josta Kalevi Kämäräinen pyysi kommenttiani. Kyse on Richard Telfordin blogikirjoituksesta ja sen kommenteista: https://quantpalaeo.wordpress.com/2016/03/08/the-peer-review-of-ollila-2016/

Telford on ekologi ja apulaisprofessori Bergenin yliopistossa Norjassa tutkimusalueenaan kvantitatiiviset menetelmät ja paleoympäristö (käännettynä muinainen ympäristö). Telford keskittyi tyrmäämään julkaisuni arviointiprosessin täysin lyttyyn. Hän totesi, että kolme arvioijaa antoi hyvin yleisluontoisia arvioita ja neljäs antoi hänen mukaansa erittäin murskaavan arvion artikkelistani.

Tämä neljäs arvioija esiintyy lyhenteellä Joh_ANON tarkoittaen anonyymiä, koska kyseisessä lehdessä oli käytössä avoin arviointiprosessi. Arviointikaavakkeesta ilmenee, että Joh_ANON työskentelee St. Thomasin yliopistossa USA:ssa. Kirjoitin aikanaan blogina tästä aiheesta WUWT-sivustolle: https://wattsupwiththat.com/2016/03/08/positive-water-feedback-not-found-in-the-mt-pinatubo-eruption/

Joku kommentoijista tunnisti kyseisen Joh_ANON:n olevan professori John Abraham, jonka erikoisala on termiset ja fluiditieteet insinöörisovelluksissa.

Varsinaisia tieteellisiä arviointikommentteja on mahdotonta lähteä puimaan tässä blogissa. Ne, joita asia kiinnosta, voivat löytää kaikki arviointikommentit ja vastaukseni täältä: http://sciencedomain.org/review-history/13553

Kaikkia dokumentteja ei kannata lähteä avaamaan, koska ne löytyvät täydellisinä sisältäen myös omat vastaukseni sivun lopussa olevan taulukon viimeisestä sarakkeesta nimeltä File 2. Se sisältää vain kaksi dokumenttia ja noista dokumenteista tunnistaa helposti Joh_ANON:n kommentit. Hän käänsi jokaisen kiven ja kannon tyrmätäkseen tutkimukseni. Yhteensä ensimmäisessä vaiheessa hän esitti 18 kommenttia ja toisessa vaiheessa 33 kommenttia. Osa johti tarkistuksiin tekstissäni ja osa ei. Se on normaali tilanne arviointiprosessissa. Tuskin mikään artikkeli on selvinnyt ilman huomautuksia ja korjausehdotuksia.

Telford keskittyi arviointiprosessiin ja oli sitä mieltä, että sen perusteella artikkelillani ei ole mitään arvoa, koska arviointiprosessi oli niin kelvoton. Jokainen, joka tuntee itsensä kykeneväksi, voi itse arvioida, kuinka päteviä omat vastineeni ovat olleet John Abrahamille ja muillekin. Olen sitä mieltä, että arviointiprosessi tai tieteellisen julkaisun status ei tee julkaisusta automaattisesti surkeaa tai loistavaa. Olen aikaisemmin todennut, kuinka Soden et kumppanien julkaisun tulokset perustuivat sopivasti valittuihin arvioihin, joista tärkein oli veden määrän manipulointi, niin että se osoitti sopivaa alenemista. Jos se poistetaan, niin koko tulos romahtaa. Kuinka laadukas olikaan Science-lehden arviointiprosessi? 

Science- ja Nature-lehdet ovat tiedelehtien ranking-listojen kärjessä ylivoimaisesti. Kuinka sattuikaan, niin Nature-lehti on itse tehnyt kyselytutkimuksen 16.5.2106 tieteellisten julkaisujen toistettavuusongelmasta (reproducibility): https://www.nature.com/news/1-500-scientists-lift-the-lid-on-reproducibility-1.19970

Yleisesti ottaen on huomattu, että n. 95 % tieteellisistä julkaisuista menee tieteen roskakoriin aiheuttamatta mitään vaikutuksia kyseisen tieteen alan kehitykseen. Merkittävät tutkimustulokset tutkijat haluavat toistaa ja vakuuttua siitä, että tulokset ovat oikeita. Nature-lehden kyselyn mukaan 1576 tutkijasta 70 % vastasi, että he eivät ole pystyneet toistamaan tieteellisiä kokeita tai tuloksia. Vastanneista 52 % piti tätä tieteen merkittävänä kriisinä.

Olen itse tehnyt kaksi tieteellisen tutkimuksen toistettavuustutkimusta. Toinen oi tämä Pinatubo-artikkeli. Toinen oli tutkimus, jossa toistin Myhre et kumppanien tutkimuksen hiilidioksidin säteilypakotteen arvosta ja en saanut samaa tulosta: oma tulokseni CO2-pitoisuudella 560 ppm oli 2,16 Wm-2 ja alkuperäinen ilmastoherkkyysarvo on 3,7 Wm-2, joka on 71 % suurempi. Koska ilmastossa ei ole veden positiivista takaisinkytkentää, niin ilmastoherkkyysarvoni asteissa  on 0,6 ⁰C, kun IPCC:n arvo on 1,8-1,9 ⁰C.

Lopuksi kommentoijille ohje. Pysykää asiassa eli Pinatubo-keisissä, veden positiivisessa takaisinkytkennässä ja vertaisarvioinnissa. Älkää laajentako asiaa tarpeettomasti, koska niitä keskusteluja on käyty riittävästi. Poistan aihepiiristä likaa ulosmenevät kommentit. Yksi toive kuitenkin niille, jotka ovat veden positiivisen takaisinkytkennän kannattajia: Voitteko osoittaa luonnosta jonkin ilmiön tai tapahtuman, jossa on toteutunut positiivinen takaisinkytkentä? Tiedättekö, mihin positiivinen takaisinkytkentä johtaa?

Referenssit.

  1. Ollila, http://www.sciencedomain.org/abstract/13553
  2. Soden at al.: http://science.sciencemag.org/content/296/5568/727

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 14 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen viiden vuoden aikana.

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

 

]]>
58 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257439-pinatubo-julkaisuni-miksi-ilmastoeliitti-reagoi#comments Ilmastonmuutos Tue, 26 Jun 2018 10:11:09 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257439-pinatubo-julkaisuni-miksi-ilmastoeliitti-reagoi
Saimaannorppa on Suomen jääkarhu http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257378-saimaannorppa-on-suomen-jaakarhu <p>Jääkarhu on tunnettu esimerkki kerrottaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksista arktiseen luontoon ja eläinlajeihin. Jäätiköiden sulaminen ja arktisten merialueiden jääpeitteen kutistuminen uhkaavat jääkarhuja, koska ne eivät pysty metsästämään pääravintoaan hylkeitä ilman riittävää jääpeitettä. Pelkän sulanajan kasvisruokavalion, pikkujyrsijöiden ja satunnaisten raatolöytöjen voimin naaraat eivät pysty kasvattamaan talvehtimiseen ja pentujen ruokkimiseen tarvittavaa rasvakerrosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Meillä suomalaisilla on kuitenkin ihan oma laji, joka voisi olla vastaava ilmastojulkkis. Saimaannorppa. Se on jääkarhun tavoin riippuvainen jääpeitteestä ja riittävästä lumesta. Norppa nimittäin tekee pesänsä järvenjäälle, lumikinoksen sisään. Se tekee jäähän reiän ja kovertaa iglun kaltaisen pesän kinokseen. Norpan poikasten, kuuttien, selviytymisedellytykset riippuvat paljolti emon rakennustaidoista ja riittävän paksuista kinoksista. Ilman pesän suojaa kuutit eivät selviä.</p><p>&nbsp;</p><p>Maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen hyljelajimme suojelu on menestystarina. Heikoimpina vuosina 1950-1980 välillä norppia polski koko Saimaalla vain jonkin verran yli sata. Keväisten verkkokalastusrajoitusten ja muiden suojelutoimien ansiosta kanta on hiljalleen vahvistunut.</p><p>&nbsp;</p><p>Tänä keväänä syntyi toisen kerran peräkkäin ennätysmäärä kuutteja, 86 kappaletta. Koska pesäkuolleisuus on jäänyt pieneksi ja verkkoihin hukkuminen samoin, on norpan talvikanta kasvanut ilahduttavasti. Suojelustrategian tavoitteena oleva 400 yksilön määrä saatetaan saavuttaa jo tänä vuonna, 7 vuotta etuajassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Ilmastonmuutos on kuitenkin uusi vakava uhka. Jäät tulevat myöhään ja lumikinokset ovat ohuita. Jo tänä keväänä valtaosa kuuteista syntyi kolattuihin apukinoksiin rakennettuihin pesiin. Metsähallituksen organisoima ja muutaman sadan vapaaehtoisen toteuttama arvokas työkään ei saimaannorppien pesintää pelasta, jos talvet lämpenevät niin, ettei jäätä tai lunta tule lainkaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Aion kertoa tarinaa saimaannorpasta ja ihmisten vapaaehtoistyöstä sen pelastamiseksi kansainvälisissä ympyröissä. Uskon, että se havainnollistaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia aivan kuten jääkarhun tarina. Se auttaa meitä ja maailmaa ymmärtämään luonnon ja itsemme haavoittuvuuden ilmastonmuutoksen edessä. Toimitaan siis yhdessä ja pidetään ilmaston lämpeneminen alle 2 asteessa, jotta Saimaallakin riittäisi jäätä ja lunta edes apukinoksiin.</p> Jääkarhu on tunnettu esimerkki kerrottaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksista arktiseen luontoon ja eläinlajeihin. Jäätiköiden sulaminen ja arktisten merialueiden jääpeitteen kutistuminen uhkaavat jääkarhuja, koska ne eivät pysty metsästämään pääravintoaan hylkeitä ilman riittävää jääpeitettä. Pelkän sulanajan kasvisruokavalion, pikkujyrsijöiden ja satunnaisten raatolöytöjen voimin naaraat eivät pysty kasvattamaan talvehtimiseen ja pentujen ruokkimiseen tarvittavaa rasvakerrosta.

 

Meillä suomalaisilla on kuitenkin ihan oma laji, joka voisi olla vastaava ilmastojulkkis. Saimaannorppa. Se on jääkarhun tavoin riippuvainen jääpeitteestä ja riittävästä lumesta. Norppa nimittäin tekee pesänsä järvenjäälle, lumikinoksen sisään. Se tekee jäähän reiän ja kovertaa iglun kaltaisen pesän kinokseen. Norpan poikasten, kuuttien, selviytymisedellytykset riippuvat paljolti emon rakennustaidoista ja riittävän paksuista kinoksista. Ilman pesän suojaa kuutit eivät selviä.

 

Maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen hyljelajimme suojelu on menestystarina. Heikoimpina vuosina 1950-1980 välillä norppia polski koko Saimaalla vain jonkin verran yli sata. Keväisten verkkokalastusrajoitusten ja muiden suojelutoimien ansiosta kanta on hiljalleen vahvistunut.

 

Tänä keväänä syntyi toisen kerran peräkkäin ennätysmäärä kuutteja, 86 kappaletta. Koska pesäkuolleisuus on jäänyt pieneksi ja verkkoihin hukkuminen samoin, on norpan talvikanta kasvanut ilahduttavasti. Suojelustrategian tavoitteena oleva 400 yksilön määrä saatetaan saavuttaa jo tänä vuonna, 7 vuotta etuajassa.

 

Ilmastonmuutos on kuitenkin uusi vakava uhka. Jäät tulevat myöhään ja lumikinokset ovat ohuita. Jo tänä keväänä valtaosa kuuteista syntyi kolattuihin apukinoksiin rakennettuihin pesiin. Metsähallituksen organisoima ja muutaman sadan vapaaehtoisen toteuttama arvokas työkään ei saimaannorppien pesintää pelasta, jos talvet lämpenevät niin, ettei jäätä tai lunta tule lainkaan.

 

Aion kertoa tarinaa saimaannorpasta ja ihmisten vapaaehtoistyöstä sen pelastamiseksi kansainvälisissä ympyröissä. Uskon, että se havainnollistaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia aivan kuten jääkarhun tarina. Se auttaa meitä ja maailmaa ymmärtämään luonnon ja itsemme haavoittuvuuden ilmastonmuutoksen edessä. Toimitaan siis yhdessä ja pidetään ilmaston lämpeneminen alle 2 asteessa, jotta Saimaallakin riittäisi jäätä ja lunta edes apukinoksiin.

]]>
89 http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257378-saimaannorppa-on-suomen-jaakarhu#comments Kotimaa Ilmastonmuutos Luonnonsuojelu Saimaannorppa Mon, 25 Jun 2018 07:16:43 +0000 Kimmo Tiilikainen http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257378-saimaannorppa-on-suomen-jaakarhu
Dr. Hansen – ilmastosankari vai antisankari? http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257310-dr-hansen-ilmastosankari-vai-antisankari <p>&nbsp;Tänään tulee kuluneeksi tasan 30 vuotta siitä, kun Dr. James Hansen antoi todistuksensa USA:n senaatissa ilmastonmuutoksesta, <strong>kuva 1. </strong>Dr. Hansen toimi tuolloin tutkijana laitoksessa nimeltä NASA:n Goddard Institute for Space Studies (GISS). Tuosta todistuksesta katsotaan alkaneen nykyinen jopa hysteriaksi kehittynyt ilmiö ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Tuo todistus oli käännekohta ilmastotieteen historiassa.</p><p>Hansen oli tutkinut n. vuodesta 1975 alkaen ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta. Coloradon senaattori Tim Wirth järjesti tilaisuuden senaatin Energiakomiteassa. Hansen käytti taitavasti hyväkseen USA:ssa tuolloin vallinnutta lämpö- ja kuivuusjaksoa, joka oli tuhonnut satoja ja metsät olivat liekeissä. Puolet maasta oli julistettu tuhoalueeksi. Washingtonissa lämpötila oli tuona päivänä 38 ⁰C ja monet ihmiset aprikoivat, onko tämä pelkästään luonnollista lämpötilavaihtelua.</p><p>Dr. Hansenilla oli selkeä vastaus tähän, että tämä ei ollut luonnollisen vaihtelun aiheuttama ilmiö. Hän tiivisti sanomansa heti alussa kolmeen kohtaan: 1) Vuonna 1988 maapallo on kuumempi kuin koskaan mittaushistorian aikana, 2) Ilmiö johtuu kasvihuoneilmiöstä 99 %:n varmuudella (antoi luvun myöhemmin puheessaan), 3) Tietokonemallit osoittavat, että kasvihuoneilmiön voimistuminen tulee aiheuttamaan lisääntyviä sään ääri-ilmiöitä kuten lämpöaaltoja.</p><p>Korostaakseen sanomaansa Hansen käytti liian yksinkertaistettuja ilmaisuja kuten: &rdquo;Mielipiteeni on, että kasvihuoneilmiö on havaittu (detected) ja se muuttaa ilmastoamme nyt&rdquo;. Kasvihuoneilmiö on ollut koko ajan olemassa ja se tekee maapallosta asuttavan, koska se nostaa maapallon pintalämpötilaa n. 34 astetta. Hansen halusi korostaa, että lämpenemiseen on syynä vain kasvihuoneilmiön nousu kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvusta johtuen, mutta yksinkertaisti liikaa. Ehkä hän ei uskonut poliitikkojen kykyyn ymmärtää näitä asioita?</p><p>Laitan tähän heti faktatietoa samoista asioista. Historiallisena aikana esimerkiksi viikinkiaika n. 1000 vuotta sitten oli yhtä lämmin ja todennäköisesti lämpimämpi, koska Alaskassa on sulavien jäätiköiden alta paljastunut vankkojen metsien jäänteitä tuolta ajalta, <strong>kuva 2. </strong>Hansen jätti kokonaan huomiotta muut mahdolliset syyt ilmastonlämpenemiseen ja perusti teoriansa vain kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Tämä on perusheikkous myös IPCC:n ilmastomalleissa. Tilastolliset tiedot tältä päivältä osoittavat, että sään ääri-ilmiöt eivät ole voimistuneet. <strong>Kuvassa 3 </strong>on USA:n hellepäivien lukumäärät ja <strong>kuvassa 4</strong> kuivuusjaksojen lukumäärät ja ne osoittavat, että 30-luvulla tilanne oli pahempi. Myös hirmumyrskyjen maailmanlaajuisessa esiintymisissä ei oli lisääntyvää trendiä.</p><p>Hansen esitti kolme skenaariota (<strong>kuva 4</strong>) todistuksessaan, jotka perustuivat hänen ja kumppaniensa samana vuonna julkaistuun tutkimukseen (Ref. 1):</p><p>A. CO2-emissiot kasvavat 1,5 % vuodessa CO2eq 630 ppm vuonna 2030<br />B. CO2-emissioiden kasvuvauhti vuoden 1988 tasolla CO2eq 630 ppm vuonna 2060<br />C. CO2-emissioiden kasvu lakkaa vuoden 2000 jälkeen.</p><p>Vuonna 1999 Hansen palasi tähän esitykseensä (Ref. 2). Hän sanoi, että skenaario B oli hänen mielestään todennäköisin, jossa siis kasvihuonekaasujen yhteisvaikutus on sama kuin hiilidioksidin pitoisuus 630 ppm vuonna 2060. Tämä skenaario on todennäköisesti yläkanttiin, koska hiilidioksidipäästöt ovat jämähtäneet samalle tasolle kuuden viime vuoden aikana.</p><p><strong>Kuvassa 5 </strong>on Hansenin esitys näiden skenaarioiden lämpötilavaikutuksista, jossa näkyy myös toteutunut lämpötilakehitys punaisena käyränä GISS-mittausten mukaisesti vuoteen 1999 saakka. Kaikki näyttää niin hyvältä. Mutta sitten tuli 2000-luku ja ns. lämpötilapaussi. Lämpötila ei ole käytännössä noussut lainkaan, <strong>kuva 6. </strong>Hansenin B-skenaario osoittaa n. 0,6 asteen nousua vuodesta 2000 vuoteen 2018.</p><p>Hansen jakaa ihmisten käsitykset kahteen ääripäähän. Ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen uskoville hän ilmastosankari - climate hero. Skeptikoille eli niille, jotka pitävät ihmistä vain osittain syyllisenä ilmaston lämpenemiseen, hän on antisankari, joka on syypää valtaviin kymmeniin miljardeihin nouseviin tutkimuskustannuksiin. Skeptikoille Hansen näyttäytyy tutkijana, joka on käyttänyt liioiteltuja kauhukuvia luodakseen edellytykset ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen tutkimukselle ja sen torjunnalle. IPCC, joka syntyi poliitikkojen toimesta arvioimaan ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta, ei ole kyennyt esittämään ilmastomalleja, jotka olisivat yhtäpitäviä toteutuneen ilmastokäyttäytymisen kanssa. Sen vuoksi pidän Hansenia antisankarina, joka oli tämän ilmiön alkuunpanija.</p><p>Referenssit:</p><p>2. <a href="https://pubs.giss.nasa.gov/docs/1988/1988_Hansen_ha02700w.pdf" title="https://pubs.giss.nasa.gov/docs/1988/1988_Hansen_ha02700w.pdf">https://pubs.giss.nasa.gov/docs/1988/1988_Hansen_ha02700w.pdf</a></p><p>1. &nbsp;<a href="http://web.archive.org/web/20010223232940/http:/www.giss.nasa.gov/edu/gwdebate/" title="http://web.archive.org/web/20010223232940/http://www.giss.nasa.gov/edu/gwdebate/">http://web.archive.org/web/20010223232940/http://www.giss.nasa.gov/edu/gwdebate/</a>)</p><p>++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++</p><p>Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 14 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen viiden vuoden aikana.</p><p>Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta:&nbsp;<a href="http://www.climatexam.com/">www.climatexam.com</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Tänään tulee kuluneeksi tasan 30 vuotta siitä, kun Dr. James Hansen antoi todistuksensa USA:n senaatissa ilmastonmuutoksesta, kuva 1. Dr. Hansen toimi tuolloin tutkijana laitoksessa nimeltä NASA:n Goddard Institute for Space Studies (GISS). Tuosta todistuksesta katsotaan alkaneen nykyinen jopa hysteriaksi kehittynyt ilmiö ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Tuo todistus oli käännekohta ilmastotieteen historiassa.

Hansen oli tutkinut n. vuodesta 1975 alkaen ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta. Coloradon senaattori Tim Wirth järjesti tilaisuuden senaatin Energiakomiteassa. Hansen käytti taitavasti hyväkseen USA:ssa tuolloin vallinnutta lämpö- ja kuivuusjaksoa, joka oli tuhonnut satoja ja metsät olivat liekeissä. Puolet maasta oli julistettu tuhoalueeksi. Washingtonissa lämpötila oli tuona päivänä 38 ⁰C ja monet ihmiset aprikoivat, onko tämä pelkästään luonnollista lämpötilavaihtelua.

Dr. Hansenilla oli selkeä vastaus tähän, että tämä ei ollut luonnollisen vaihtelun aiheuttama ilmiö. Hän tiivisti sanomansa heti alussa kolmeen kohtaan: 1) Vuonna 1988 maapallo on kuumempi kuin koskaan mittaushistorian aikana, 2) Ilmiö johtuu kasvihuoneilmiöstä 99 %:n varmuudella (antoi luvun myöhemmin puheessaan), 3) Tietokonemallit osoittavat, että kasvihuoneilmiön voimistuminen tulee aiheuttamaan lisääntyviä sään ääri-ilmiöitä kuten lämpöaaltoja.

Korostaakseen sanomaansa Hansen käytti liian yksinkertaistettuja ilmaisuja kuten: ”Mielipiteeni on, että kasvihuoneilmiö on havaittu (detected) ja se muuttaa ilmastoamme nyt”. Kasvihuoneilmiö on ollut koko ajan olemassa ja se tekee maapallosta asuttavan, koska se nostaa maapallon pintalämpötilaa n. 34 astetta. Hansen halusi korostaa, että lämpenemiseen on syynä vain kasvihuoneilmiön nousu kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvusta johtuen, mutta yksinkertaisti liikaa. Ehkä hän ei uskonut poliitikkojen kykyyn ymmärtää näitä asioita?

Laitan tähän heti faktatietoa samoista asioista. Historiallisena aikana esimerkiksi viikinkiaika n. 1000 vuotta sitten oli yhtä lämmin ja todennäköisesti lämpimämpi, koska Alaskassa on sulavien jäätiköiden alta paljastunut vankkojen metsien jäänteitä tuolta ajalta, kuva 2. Hansen jätti kokonaan huomiotta muut mahdolliset syyt ilmastonlämpenemiseen ja perusti teoriansa vain kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Tämä on perusheikkous myös IPCC:n ilmastomalleissa. Tilastolliset tiedot tältä päivältä osoittavat, että sään ääri-ilmiöt eivät ole voimistuneet. Kuvassa 3 on USA:n hellepäivien lukumäärät ja kuvassa 4 kuivuusjaksojen lukumäärät ja ne osoittavat, että 30-luvulla tilanne oli pahempi. Myös hirmumyrskyjen maailmanlaajuisessa esiintymisissä ei oli lisääntyvää trendiä.

Hansen esitti kolme skenaariota (kuva 4) todistuksessaan, jotka perustuivat hänen ja kumppaniensa samana vuonna julkaistuun tutkimukseen (Ref. 1):

A. CO2-emissiot kasvavat 1,5 % vuodessa CO2eq 630 ppm vuonna 2030
B. CO2-emissioiden kasvuvauhti vuoden 1988 tasolla CO2eq 630 ppm vuonna 2060
C. CO2-emissioiden kasvu lakkaa vuoden 2000 jälkeen.

Vuonna 1999 Hansen palasi tähän esitykseensä (Ref. 2). Hän sanoi, että skenaario B oli hänen mielestään todennäköisin, jossa siis kasvihuonekaasujen yhteisvaikutus on sama kuin hiilidioksidin pitoisuus 630 ppm vuonna 2060. Tämä skenaario on todennäköisesti yläkanttiin, koska hiilidioksidipäästöt ovat jämähtäneet samalle tasolle kuuden viime vuoden aikana.

Kuvassa 5 on Hansenin esitys näiden skenaarioiden lämpötilavaikutuksista, jossa näkyy myös toteutunut lämpötilakehitys punaisena käyränä GISS-mittausten mukaisesti vuoteen 1999 saakka. Kaikki näyttää niin hyvältä. Mutta sitten tuli 2000-luku ja ns. lämpötilapaussi. Lämpötila ei ole käytännössä noussut lainkaan, kuva 6. Hansenin B-skenaario osoittaa n. 0,6 asteen nousua vuodesta 2000 vuoteen 2018.

Hansen jakaa ihmisten käsitykset kahteen ääripäähän. Ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen uskoville hän ilmastosankari - climate hero. Skeptikoille eli niille, jotka pitävät ihmistä vain osittain syyllisenä ilmaston lämpenemiseen, hän on antisankari, joka on syypää valtaviin kymmeniin miljardeihin nouseviin tutkimuskustannuksiin. Skeptikoille Hansen näyttäytyy tutkijana, joka on käyttänyt liioiteltuja kauhukuvia luodakseen edellytykset ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen tutkimukselle ja sen torjunnalle. IPCC, joka syntyi poliitikkojen toimesta arvioimaan ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta, ei ole kyennyt esittämään ilmastomalleja, jotka olisivat yhtäpitäviä toteutuneen ilmastokäyttäytymisen kanssa. Sen vuoksi pidän Hansenia antisankarina, joka oli tämän ilmiön alkuunpanija.

Referenssit:

2. https://pubs.giss.nasa.gov/docs/1988/1988_Hansen_ha02700w.pdf

1.  http://web.archive.org/web/20010223232940/http://www.giss.nasa.gov/edu/gwdebate/)

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 14 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen viiden vuoden aikana.

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

 

]]>
14 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257310-dr-hansen-ilmastosankari-vai-antisankari#comments Ilmastonmuutos Sat, 23 Jun 2018 10:36:19 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257310-dr-hansen-ilmastosankari-vai-antisankari
Ahdistaako ilmastonmuutos? Ryhdy toimeen! http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257269-ahdistaako-ilmastonmuutos-ryhdy-toimeen <p>Ilmastoahdistus on ilmestynyt suomalaisten arkisanastoon viimeisen vuoden aikana. Suomalaiset tiedostavat kipeän selkeästi, että ilmastonmuutos on suuri uhka, mutta kokevat itsensä keinottomiksi ja hämmentyneiksi.</p><p>Pitääkö vähentää lentämistä? Pitääkö lopettaa lihansyönti? Onko siitä hyötyä, jos jätän muovipussin ostamatta kauppareissulla? Miksi minun pitäisi, jos kiinalaiset eivät?</p><p>Keskustelu keskittyy tosi helposti ihmisten arkipäiväisiin valintoihin. Ei se ole ihme, koska arkeahan me tässä kaikki elämme. Ja on hyväkin, että keskittyy, koska jokaisen omilla valinnoilla on ihan oikeasti merkitystä. Suomen kulutusperustaisesta hiilijalanjäljestä lähes 70 prosenttia tulee kotitalouksista.</p><p>Suurimmat päästölähteet ovat lämmitys, liikenne ja ruoka. Lentämisellä ja lihansyönnillä on siis iso vaikutus. Muovipusseilla ei niinkään, mutta kyllä ne voi silti jättää ostamatta.</p><p>Arjen valinnoista puhuttaessa kuitenkin helposti jää huomiotta, että me kuluttajina valitsemme siitä, mitä on tarjolla. Ja se, mitä on tarjolla, määritellään vähän isommissa pöydissä &ndash; pääkonttoreissa, valtuustoissa, eduskunnassa, europarlamentissa ja YK:n ilmastokokouksessa.</p><p><strong>Vuonna 2015 solmittu Pariisin ilmastosopimus oli erityinen</strong>&nbsp;ensinnäkin siksi, että siinä ovat ensimmäistä kertaa mukana kaikki maailman valtiot. Vielä tärkeämmäksi saattaa kuitenkin muodostua se, että sopimus noteerasi ensi kertaa myös &ldquo;ei-valtiolliset toimijat&rdquo; kuten kaupungit, yritykset ja kansalaiset.</p><p>Erityisen tärkeäksi se saattaa muodostua siksi, että huikean yhteisen tahdonilmauksen jälkeen valtiot ovat juuttuneet kinastelemaan sopimuksen toteuttamisesta. EU:ssakaan tilanne ei näytä hohdokkaalta, siitä kertoo muun muassa aivan höperyyksiin mennyt vääntö metsien hiilinielujen laskennasta.</p><p>Parhaillaan EU:lle laaditaan keskipitkän aikavälin ilmastostrategiaa, ja toki pitää toivoa, että siitä tulee hyvä ja kunnianhimoinen. Jos vaikka saataisiin asetettua tavoitevuosi sille, milloin EU:n on tarkoitus saavuttaa hiilineutraalius. Kenties jopa sitova hiilibudjetti.</p><p><strong>Hitaan ja tuskallisen poliittisen väännön keskellä katse kuitenkin kääntyy niihin ei-valtiollisiin toimijoihin.</strong>&nbsp;Ja siellä suunnalla näyttää paljon valoisammalta.</p><p>Suomessa kunnat suorastaan kisaavat siitä, kuka asettaa kunnianhimoisimmat päästövähennystavoitteet. Raideliikenteeseen, pyöräteihin ja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen panostetaan isosti.</p><p>Ja entäs yritykset sitten? Sillä aikaa, kun valtioiden edustajat istuvat ilmastokokouksessa kinaamassa siitä, voidaanko keskustella keskustelemisesta, yrityspuolella on saatu aikaan esimerkiksi varsin kattava globaali hiiliraportointijärjestelmä.</p><p>Carbon Disclosure Project (CDP) on täysin vapaehtoisuuteen perustuva järjestelmä, jossa yritykset raportoivat omasta hiilitaseestaan, eli kuinka suuri osa niiden omaisuudesta ja liiketoiminnasta on sidoksissa fossiilisiin polttoaineisiin. Maailman suurimmat institutionaaliset sijoittajat vaativat nykyään pörssiyhtiöiltä CDP-raportointia, jotta suostuvat ottamaan niiden osakkeita sijoitussalkkuihinsa. Myös moni pohjoismainen instituutio tekee niin.</p><p>Science-based targets -menetelmä yleistyy kovaa vauhtia yrityksissä ympäri maailman. Yhtiöt aivan vapaaehtoisesti näkevät ison vaivan auditoidessaan toimintansa ja asettaessaan itselleen ilmastotieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet.</p><p><strong>Suuret yhtiöt tekevät suuria päätöksiä.</strong>&nbsp;Nyt on trendinä ulottaa päästövähennystavoitteet paitsi omaan toimintaan, myös arvoketjuun &ndash; alihankkijoihin, raaka-ainetoimittajiin, logistiikkaketjuun. Globaalilla yrityksellä voi olla kymmenien tuhansien kumppanien verkosto, joten tällaisilla toimilla on aikamoiset heijastusvaikutukset.</p><p>Walmart-ketjulla on käynnissä &ldquo;gigaton project&rdquo;. Yhtiön tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjään omassa arvoketjussaan yhden gigatonnin verran vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa vuositasolla noin 67 miljoonaa CO2-tonnia. Se on enemmän kuin koko Suomen vuosipäästöt.</p><p>Mutta palataan takaisin sinuun, koska sehän on kuitenkin mielenkiintoinen aihe. Walmartin gigatonnihankkeen rinnalla omat toimet tuntuvat ehkä pieniltä, mutta jos et satu olemaan suuren pörssiyhtiön toimitusjohtaja, pitää mennä niillä, mitä on. (Jos taas satut olemaan, no, tiedät mitä tehdä.)</p><p><strong>Miten omaa ilmastoahdistusta sitten kannattaa purkaa?</strong>&nbsp;No, ensinnäkin pyöräilemällä, kasvissyönnillä ja ekosertifioitua sähköä ostamalla, lomailemalla Kuusamossa Thaimaan sijaan.</p><p>Omien hyvien valintojen lisäksi voit kuitenkin vaikuttaa myös isommin. Vaadi kauppaketjulta vegaaniruokaa. Kirjoita isolle yritykselle vetoomus, että se sitoutuu leikkaamaan päästöjään. Kirjelmöi europarlamentaarikoille ja kansanedustajille. Kysy pankiltasi, rahoittaako se hiilikuplayrityksiä. Liity jäseneksi ympäristöjärjestöön. Vaadi työnantajaltasi yhteiskäyttösähköautoja ja pyöräilyetua. Suosi ostoksia tehdessäsi yrityksiä, jotka kantavat ilmastovastuunsa.</p><p>Ei se Walmart gigatonnihankettaan ole hyvää hyvyyttään käynnistänyt vaan siksi, että paine kuluttajien ja rahoittajien taholta ohjaa siihen suuntaan.</p><p>Valtioiden tasolla poliittinen muutos tapahtuu tällä hetkellä liian hitaasti, joten meidän ei-valtiollisten toimijoiden &ndash; siis sinun, minun sekä kuntien, yritysten ja järjestöjen &ndash; on otettava koppi ilmastonmuutoksen torjunnasta.</p><p>Mahatma Gandhi totesi: &ldquo;Ole se muutos, jonka haluat maailmassa tapahtuvan.&rdquo; Juuri nyt on todella otollinen aika olla se muutos.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmastoahdistus on ilmestynyt suomalaisten arkisanastoon viimeisen vuoden aikana. Suomalaiset tiedostavat kipeän selkeästi, että ilmastonmuutos on suuri uhka, mutta kokevat itsensä keinottomiksi ja hämmentyneiksi.

Pitääkö vähentää lentämistä? Pitääkö lopettaa lihansyönti? Onko siitä hyötyä, jos jätän muovipussin ostamatta kauppareissulla? Miksi minun pitäisi, jos kiinalaiset eivät?

Keskustelu keskittyy tosi helposti ihmisten arkipäiväisiin valintoihin. Ei se ole ihme, koska arkeahan me tässä kaikki elämme. Ja on hyväkin, että keskittyy, koska jokaisen omilla valinnoilla on ihan oikeasti merkitystä. Suomen kulutusperustaisesta hiilijalanjäljestä lähes 70 prosenttia tulee kotitalouksista.

Suurimmat päästölähteet ovat lämmitys, liikenne ja ruoka. Lentämisellä ja lihansyönnillä on siis iso vaikutus. Muovipusseilla ei niinkään, mutta kyllä ne voi silti jättää ostamatta.

Arjen valinnoista puhuttaessa kuitenkin helposti jää huomiotta, että me kuluttajina valitsemme siitä, mitä on tarjolla. Ja se, mitä on tarjolla, määritellään vähän isommissa pöydissä – pääkonttoreissa, valtuustoissa, eduskunnassa, europarlamentissa ja YK:n ilmastokokouksessa.

Vuonna 2015 solmittu Pariisin ilmastosopimus oli erityinen ensinnäkin siksi, että siinä ovat ensimmäistä kertaa mukana kaikki maailman valtiot. Vielä tärkeämmäksi saattaa kuitenkin muodostua se, että sopimus noteerasi ensi kertaa myös “ei-valtiolliset toimijat” kuten kaupungit, yritykset ja kansalaiset.

Erityisen tärkeäksi se saattaa muodostua siksi, että huikean yhteisen tahdonilmauksen jälkeen valtiot ovat juuttuneet kinastelemaan sopimuksen toteuttamisesta. EU:ssakaan tilanne ei näytä hohdokkaalta, siitä kertoo muun muassa aivan höperyyksiin mennyt vääntö metsien hiilinielujen laskennasta.

Parhaillaan EU:lle laaditaan keskipitkän aikavälin ilmastostrategiaa, ja toki pitää toivoa, että siitä tulee hyvä ja kunnianhimoinen. Jos vaikka saataisiin asetettua tavoitevuosi sille, milloin EU:n on tarkoitus saavuttaa hiilineutraalius. Kenties jopa sitova hiilibudjetti.

Hitaan ja tuskallisen poliittisen väännön keskellä katse kuitenkin kääntyy niihin ei-valtiollisiin toimijoihin. Ja siellä suunnalla näyttää paljon valoisammalta.

Suomessa kunnat suorastaan kisaavat siitä, kuka asettaa kunnianhimoisimmat päästövähennystavoitteet. Raideliikenteeseen, pyöräteihin ja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen panostetaan isosti.

Ja entäs yritykset sitten? Sillä aikaa, kun valtioiden edustajat istuvat ilmastokokouksessa kinaamassa siitä, voidaanko keskustella keskustelemisesta, yrityspuolella on saatu aikaan esimerkiksi varsin kattava globaali hiiliraportointijärjestelmä.

Carbon Disclosure Project (CDP) on täysin vapaehtoisuuteen perustuva järjestelmä, jossa yritykset raportoivat omasta hiilitaseestaan, eli kuinka suuri osa niiden omaisuudesta ja liiketoiminnasta on sidoksissa fossiilisiin polttoaineisiin. Maailman suurimmat institutionaaliset sijoittajat vaativat nykyään pörssiyhtiöiltä CDP-raportointia, jotta suostuvat ottamaan niiden osakkeita sijoitussalkkuihinsa. Myös moni pohjoismainen instituutio tekee niin.

Science-based targets -menetelmä yleistyy kovaa vauhtia yrityksissä ympäri maailman. Yhtiöt aivan vapaaehtoisesti näkevät ison vaivan auditoidessaan toimintansa ja asettaessaan itselleen ilmastotieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet.

Suuret yhtiöt tekevät suuria päätöksiä. Nyt on trendinä ulottaa päästövähennystavoitteet paitsi omaan toimintaan, myös arvoketjuun – alihankkijoihin, raaka-ainetoimittajiin, logistiikkaketjuun. Globaalilla yrityksellä voi olla kymmenien tuhansien kumppanien verkosto, joten tällaisilla toimilla on aikamoiset heijastusvaikutukset.

Walmart-ketjulla on käynnissä “gigaton project”. Yhtiön tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjään omassa arvoketjussaan yhden gigatonnin verran vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa vuositasolla noin 67 miljoonaa CO2-tonnia. Se on enemmän kuin koko Suomen vuosipäästöt.

Mutta palataan takaisin sinuun, koska sehän on kuitenkin mielenkiintoinen aihe. Walmartin gigatonnihankkeen rinnalla omat toimet tuntuvat ehkä pieniltä, mutta jos et satu olemaan suuren pörssiyhtiön toimitusjohtaja, pitää mennä niillä, mitä on. (Jos taas satut olemaan, no, tiedät mitä tehdä.)

Miten omaa ilmastoahdistusta sitten kannattaa purkaa? No, ensinnäkin pyöräilemällä, kasvissyönnillä ja ekosertifioitua sähköä ostamalla, lomailemalla Kuusamossa Thaimaan sijaan.

Omien hyvien valintojen lisäksi voit kuitenkin vaikuttaa myös isommin. Vaadi kauppaketjulta vegaaniruokaa. Kirjoita isolle yritykselle vetoomus, että se sitoutuu leikkaamaan päästöjään. Kirjelmöi europarlamentaarikoille ja kansanedustajille. Kysy pankiltasi, rahoittaako se hiilikuplayrityksiä. Liity jäseneksi ympäristöjärjestöön. Vaadi työnantajaltasi yhteiskäyttösähköautoja ja pyöräilyetua. Suosi ostoksia tehdessäsi yrityksiä, jotka kantavat ilmastovastuunsa.

Ei se Walmart gigatonnihankettaan ole hyvää hyvyyttään käynnistänyt vaan siksi, että paine kuluttajien ja rahoittajien taholta ohjaa siihen suuntaan.

Valtioiden tasolla poliittinen muutos tapahtuu tällä hetkellä liian hitaasti, joten meidän ei-valtiollisten toimijoiden – siis sinun, minun sekä kuntien, yritysten ja järjestöjen – on otettava koppi ilmastonmuutoksen torjunnasta.

Mahatma Gandhi totesi: “Ole se muutos, jonka haluat maailmassa tapahtuvan.” Juuri nyt on todella otollinen aika olla se muutos.

]]>
150 http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257269-ahdistaako-ilmastonmuutos-ryhdy-toimeen#comments Kotimaa Ilmastonmuutos Päästövähennykset Pariisin sopimus Fri, 22 Jun 2018 06:05:04 +0000 Kaisa Hernberg http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257269-ahdistaako-ilmastonmuutos-ryhdy-toimeen
Poliitikot vastuussa Pariisin sopimuksen uskonvaraisuudesta! http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257024-poliitikot-vastuussa-pariisin-sopimuksen-uskonvaraisuudesta <p>Pariisin sopimuksen mukaiset hiilidioksidipäästöjen leikkaukset ilmaston uhkaavaksi uskotun lämpenemisen estämiseksi kyseenalaistuvat jo pelkästään sillä, että ilmakehän nykyinen hiilidioksidipitoisuus kasvihuonekaasuominaisuuksillaan ei ole pystynyt edes estämään viimeaikaisia yöhalloja täällä Suomessa. Oman kokemustaustani pohjalta olen todennut, että noiden yöhallojen uhka ei viimeisen viiden vuosikymmenen aikana ole miksikään muuttunut, vaikka ilmakehän hiilidioksididipitoisuus on jatkuvasti lisääntynyt. Tämä tietoni perustuu siihen, että olen 1960-luvun puolestavälistä alkaen harrastanut kesäkurpitsojen viljelyä, ja koko ajan on pidetty tärkeänä, ettei kesäkurpitsoja istuteta avomaalle hallanvaaran vuoksi ennen kesäkuun 10. päivää &ndash; tänäkin vuonna hallanvaaraa on ollut toissapäivään eli 15.6 saakka.</p><p>&nbsp;</p><p>Saman asian ilmakehän nykyisen hiilidioksidipitoisuuden todentamattomasta kasvihuonekaasuvaikutuksesta olen näillä sivuilla jo aikaisemminkin esittänyt, kun Afrikan kuivien savannien ilman lämpötilan olen ymmärtänyt päiväsaikaan lämpenevän jopa yli 70 C-asteeseen mutta laskevan yöllä aina pakkasen puolelle saakka.</p><p>&nbsp;</p><p>Amerikassa on jo käyty keskustelu, missä erilaisia näkemyksiä omaavat asiantuntijat esittivät omat perustelunsa käsityksilleen. Yksi näistä keskustelijoista oli emeritusprofessori Judith Curry, jonka sivuilla&nbsp;<a href="https://judithcurry.com/2018/05/28/the-debate/#comment-873097" target="_blank">https://judithcurry.com/2018/05/28/the-debate/#comment-873097</a>&nbsp;olen itsekin asiaan kantaa etukäteen ottanut:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;As anthropogenic CO2 emissions do not dominate the CO2 content in atmosphere, and as even total content of CO2 in atmosphere does not dominate the climate temperature, the influence of CO2 from fossile fuels &ndash; and even from other anthropogenic CO2 sources &ndash; is so minimal that it cannot be distinguished from zero. This means that cutting of anthropogenic CO2 emissions from any anthropogenic source is unnecessary and causes only losses.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä yhteenvetoni sisältää sen, mitä jo linkissäni <a href="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254965-varautuminen-luonno">http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254965-varautuminen-luonno</a><a href="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254965-varautuminen-luonnollisiin-ilmastonmuutoksiin-ja-saan-aari-ilmioihin-avainasia">...</a> olen esittänyt. Eli keskeistä siinä on se, että ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt eivät ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta hallitsevasti säätele, eikä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousukaan ilmaston lämpenemiseen havaittavasti vaikuta. Tämä myös jo osoittaa, että Pariisin sopimuksen mukaiset, ihmisperäiset hiilidioksidipäästöjen leikkaukset ovat tarpeettomia ja turhina tuottavat vain menetyksiä.</p><p>&nbsp;</p><p>Eri näkemyksiä omaavan, amerikkalaisen &#39;tiedenelikon väittelyssä&#39; 12.06.2018 esittämässään puheenvuorossa Judith Curry mm. totesi:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Even if you believe the climate model projections, there is still genuine disagreement regarding whether a rapid acceleration away from fossil fuels is the appropriate policy response <a href="https://judithcurry.com/2018/06/12/the-debate-mann-titley-moore-curry/">https://judithcurry.com/2018/06/12/the-debate-mann-titley-moore-curry/</a> .&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>One side argues that reducing CO2emissions are critical for preventing future dangerous warming of the climate.&nbsp; The other side argues that any reduction in warming would be minimal and at high cost, and that the &nbsp;&lsquo;cure&rsquo; could be worse than the &lsquo;disease&rsquo;. &rdquo; Katso <a href="https://curryja.files.wordpress.com/2018/06/slide14.png">https://curryja.files.wordpress.com/2018/06/slide14.png</a> !</p><p>&nbsp;</p><p>Käännökseni mukailtuna:</p><p>Toinen puoli (one side) väittää, että vähenevät CO2-emissiot ovat ratkaisevia ilmaston vaarallisen lämpenemisen estämiseksi tulevaisuudessa. Kun taas toinen puoli (the other side) osoittaa, että mikä hyvänsä (CO2-päästöjä pienentämällä tapahtuva) vähentäminen lämpenemisessä olisi mitättömän pieni ja kustannuksiltaan korkea, ja että &#39;hoito&#39; voisi olla huonompi kuin &#39;sairaus&#39;.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun Pariisin sopimus perustuu pelkästään IPCC:n omaksumiin, hypoteettisiin ilmastomalliarvioihin, ilman näyttöä todellisuudesta, poliitikkojenkin tulee ymmärtää, että sen mukaiset hiilidioksidipäästöjen leikkaukset eivät ole toimiva ratkaisu!</p><p>&nbsp;</p><p>Olen näillä sivuilla yhteenvetonani jo useampaan kertaan todennut, että vain menetyksiä tuottavista hiilidioksidipäästöjen leikkauksista on syytä luopua ja siirtyä vaihtoehtoiseen strategiaan, minkä sisältönä on luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin varautuminen.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pariisin sopimuksen mukaiset hiilidioksidipäästöjen leikkaukset ilmaston uhkaavaksi uskotun lämpenemisen estämiseksi kyseenalaistuvat jo pelkästään sillä, että ilmakehän nykyinen hiilidioksidipitoisuus kasvihuonekaasuominaisuuksillaan ei ole pystynyt edes estämään viimeaikaisia yöhalloja täällä Suomessa. Oman kokemustaustani pohjalta olen todennut, että noiden yöhallojen uhka ei viimeisen viiden vuosikymmenen aikana ole miksikään muuttunut, vaikka ilmakehän hiilidioksididipitoisuus on jatkuvasti lisääntynyt. Tämä tietoni perustuu siihen, että olen 1960-luvun puolestavälistä alkaen harrastanut kesäkurpitsojen viljelyä, ja koko ajan on pidetty tärkeänä, ettei kesäkurpitsoja istuteta avomaalle hallanvaaran vuoksi ennen kesäkuun 10. päivää – tänäkin vuonna hallanvaaraa on ollut toissapäivään eli 15.6 saakka.

 

Saman asian ilmakehän nykyisen hiilidioksidipitoisuuden todentamattomasta kasvihuonekaasuvaikutuksesta olen näillä sivuilla jo aikaisemminkin esittänyt, kun Afrikan kuivien savannien ilman lämpötilan olen ymmärtänyt päiväsaikaan lämpenevän jopa yli 70 C-asteeseen mutta laskevan yöllä aina pakkasen puolelle saakka.

 

Amerikassa on jo käyty keskustelu, missä erilaisia näkemyksiä omaavat asiantuntijat esittivät omat perustelunsa käsityksilleen. Yksi näistä keskustelijoista oli emeritusprofessori Judith Curry, jonka sivuilla https://judithcurry.com/2018/05/28/the-debate/#comment-873097 olen itsekin asiaan kantaa etukäteen ottanut:

 

”As anthropogenic CO2 emissions do not dominate the CO2 content in atmosphere, and as even total content of CO2 in atmosphere does not dominate the climate temperature, the influence of CO2 from fossile fuels – and even from other anthropogenic CO2 sources – is so minimal that it cannot be distinguished from zero. This means that cutting of anthropogenic CO2 emissions from any anthropogenic source is unnecessary and causes only losses.”

 

Tämä yhteenvetoni sisältää sen, mitä jo linkissäni http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254965-varautuminen-luonno... olen esittänyt. Eli keskeistä siinä on se, että ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt eivät ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta hallitsevasti säätele, eikä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousukaan ilmaston lämpenemiseen havaittavasti vaikuta. Tämä myös jo osoittaa, että Pariisin sopimuksen mukaiset, ihmisperäiset hiilidioksidipäästöjen leikkaukset ovat tarpeettomia ja turhina tuottavat vain menetyksiä.

 

Eri näkemyksiä omaavan, amerikkalaisen 'tiedenelikon väittelyssä' 12.06.2018 esittämässään puheenvuorossa Judith Curry mm. totesi:

 

”Even if you believe the climate model projections, there is still genuine disagreement regarding whether a rapid acceleration away from fossil fuels is the appropriate policy response https://judithcurry.com/2018/06/12/the-debate-mann-titley-moore-curry/

 

One side argues that reducing CO2emissions are critical for preventing future dangerous warming of the climate.  The other side argues that any reduction in warming would be minimal and at high cost, and that the  ‘cure’ could be worse than the ‘disease’. ” Katso https://curryja.files.wordpress.com/2018/06/slide14.png !

 

Käännökseni mukailtuna:

Toinen puoli (one side) väittää, että vähenevät CO2-emissiot ovat ratkaisevia ilmaston vaarallisen lämpenemisen estämiseksi tulevaisuudessa. Kun taas toinen puoli (the other side) osoittaa, että mikä hyvänsä (CO2-päästöjä pienentämällä tapahtuva) vähentäminen lämpenemisessä olisi mitättömän pieni ja kustannuksiltaan korkea, ja että 'hoito' voisi olla huonompi kuin 'sairaus'.

 

Kun Pariisin sopimus perustuu pelkästään IPCC:n omaksumiin, hypoteettisiin ilmastomalliarvioihin, ilman näyttöä todellisuudesta, poliitikkojenkin tulee ymmärtää, että sen mukaiset hiilidioksidipäästöjen leikkaukset eivät ole toimiva ratkaisu!

 

Olen näillä sivuilla yhteenvetonani jo useampaan kertaan todennut, että vain menetyksiä tuottavista hiilidioksidipäästöjen leikkauksista on syytä luopua ja siirtyä vaihtoehtoiseen strategiaan, minkä sisältönä on luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin varautuminen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
52 http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257024-poliitikot-vastuussa-pariisin-sopimuksen-uskonvaraisuudesta#comments Ilmastonmuutos Vaihtoehtoinen strategia Sun, 17 Jun 2018 09:58:46 +0000 Lauri Heimonen http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257024-poliitikot-vastuussa-pariisin-sopimuksen-uskonvaraisuudesta
Ministeri Sailas ilmastonmuutoksesta Hesarin kolumnissaan http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256773-ministeri-sailas-ilmastonmuutoksesta-hesarin-kolumnissaan <p><strong>&nbsp;</strong>Ministeri Sailas on kirjoittanut kolumniartikkelin tämän päivän Hesariin aiheena ilmastonmuutoksen torjunnan tehostaminen. Kyseisellä paikalla julkaistaan myös asiantuntijoiksi arvioitujen henkilöiden vieraskynä-kirjoituksia, mutta Hesari ei sentään luokitellut Sailaksen kirjoitusta tähän kategoriaan. Piste Hesarille siitä.</p><p>Esitän vastainformaatiota päivystävän dosentin ominaisuudessa muutamaan Sailaksen väittämään:</p><ol><li>Sailas: tiedämme, että ilmasto lämpenee vääjäämättä seuraavat vuosikymmenet.</li></ol><p>Emme tiedä varmuudella. Lämpötila ei ole noussut 2000-luvulla, vaikka ihmiskunta on päästänyt hiilidioksidia kolmasosan sen kokonaismäärästä tuona aikana. IPCC:n mallin ja mitatun todellisen lämpötilan ero on n. 50 %., <strong>kuva 1</strong>. Voit päätellä mihin suuntaan ero on. Mistä tulee tämä sana &rdquo;vääjäämättä&rdquo;?</p><ol><li>Sailas: tiedossa oleva politiikka johtaa 3,4 asteen lämpenemiseen.</li></ol><p>Pariisin ilmastosopimuksen ns. perusskenaario (baseline scenario), jota IPCC kutsuu nimellä RCP8.5, johtaa keskimäärin 4,25 asteen lämpenemiseen, jos jatketaan nykyistä politiikkaa. Tässä skenaariossa on vain sellainen pieni mutta, että jopa öljy-yhtiöiden mukaan tunnetut öljy- ja kaasuvarat loppuvat nykykulutuksella 2060-luvulla. Ihmiskunta ei siis pysty tähän skenaarioon, vaikka haluaisi. Mutta sitä mieltä olivat valtioiden päämiehet. Arvelen vakaasti, että näille päämiehille ei edes kerrottu tästä skenaariosta ja sen edellytyksistä. Nykyinen ilmastopolitiikka on pitänyt jo 8 vuotta CO2 &ndash; päästöt tasolla 9,5 -10 gigatonnia hiiltä. Jos tämä taso säilyy, niin edes IPCC:n mallien mukaan lämpötila ei ylitä 2 asteen lämpenemistä vuodesta 1750 laskien.</p><ol><li>Sailas: Tällainen kehitys ajaisi sadat miljoonat ihmiset pakolaisiksi, nälänhätään ja kuolemaan.</li></ol><p>Tällä hetkellä elämme ilmasto-optimin aikaa kuten vuoden 1000 paikkeilla viikinkiajan lämpimänä jaksona ja Rooman ajan lämpimänä jaksona. Alaskassa sulavien jäätiköiden alta on paljastunut vankkojen metsien jäänteitä, jotka kasvoivat vuosina 700-1000. Miten Hesari ja muu Suomen valtamedia on onnistunut olemaan uutisoimatta tästä? Voisiko olla mitenkään mahdollista, että samat syyt, jotka johtivat noihin lämpimiin jaksoihin, olisivat palanneet taas vaikuttamaan 1000 vuoden jälkeen? Tilastollisesti maailman satomäärät ovat kasvaneet ja maapallo vihertyy, <strong>kuva 2</strong>. Arvaatko miksi?&nbsp; Ei ole mitään näyttöä ns. ilmastopakolaisuudesta.</p><ol><li>Sailas: Trumpin päätös vetäytyä Pariisin sopimuksesta oli edesvastuuton.</li></ol><p>USA on pienentänyt kasvihuonekaasuja ylivoimaisesti eniten kaikista maista, <strong>kuva 3</strong>. Onko se Sailaksen mukaan edesvastuutonta? Vaikka Trump olisi pysynyt mukana sopimuksessa, niin länsimailla ei ole tarjota mitään hiilivapaata energiatekniikkaa kehitysmaille, kun ne eivät pysty siihen itsekään. Pariisin ilmastosopimus on täysin tyhjän päällä. Se on kokenut kehtokuoleman, koska rahasto, jonka piti karttua 100 miljardia dollaria vuodessa ei ole yli vuoteen kasvanut yhtään 10,3 miljardista. Valtamedia ei vain tule jostain syystä kertoneeksi suurelle yleisölle tätä ikävää tosiasiaa. Eläkäämme kuplassa.</p><ol><li>Sailas: Metaani on voimakas kasvihuonekaasu ja sen määrän kasvu on huolestuttavaa.</li></ol><p>Ilmastonmuutoseliitti on luonut keinotekoisen mittarin nimeltä globaali lämpenemispotentiaali (Global Warming Potential &ndash; GWP), joka kertoo kasvihuonekaasun lämpenemisvaikutuksen suhteessa hiilidioksidiin, kun 1 (lue yksi) kilogrammaa kyseistä ainetta päästetään ilmakehään. Se on täysin teoreettinen, jolla ei ole mitään tekemistä käytännön kanssa. Tämän mittarin mukaan metaani on 25 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Koska metaanin ja typpioksiduulin pitoisuudet ovat olemattomat eli biljoonasosia (CO2 miljardisosia) niin, niiden kasvu noudattaa aluksi lineaarista käyrää, mutta taittuu nopeasti. Koska kyseisten aineiden absorptiopiikit jäävät täysin veden absorption alle, niin niiden vaikutukset eivät tulisi koskaan olemaan merkittäviä, <strong>kuva 4</strong>. Olen laskenut kasvihuonekaasujen lämpemisvaikutukset suhteessa hiilidioksidiin, kun kunkin aineen pitoisuus kasvaa 10% nykyilmakehässä. Tässä tulokset: vesi 11,8, otsoni 0,8, typpioksiduuli 0,14, ja metaani 0,11. Vesi dominoi. Voimme nukkua yömme rauhassa, vaikka maailman lehmäkanta päästelisi peräpäästään lisää metaania. Tosin Kalifornian kuvernööri on kieltänyt lehmiä tekemästä niin, joten ei syytä huoleen.</p><p>++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++</p><p>Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 14 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuuden vuoden aikana.</p><p>Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta:&nbsp;<a href="http://www.climatexam.com/" target="_blank">www.climatexam.com</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Ministeri Sailas on kirjoittanut kolumniartikkelin tämän päivän Hesariin aiheena ilmastonmuutoksen torjunnan tehostaminen. Kyseisellä paikalla julkaistaan myös asiantuntijoiksi arvioitujen henkilöiden vieraskynä-kirjoituksia, mutta Hesari ei sentään luokitellut Sailaksen kirjoitusta tähän kategoriaan. Piste Hesarille siitä.

Esitän vastainformaatiota päivystävän dosentin ominaisuudessa muutamaan Sailaksen väittämään:

  1. Sailas: tiedämme, että ilmasto lämpenee vääjäämättä seuraavat vuosikymmenet.

Emme tiedä varmuudella. Lämpötila ei ole noussut 2000-luvulla, vaikka ihmiskunta on päästänyt hiilidioksidia kolmasosan sen kokonaismäärästä tuona aikana. IPCC:n mallin ja mitatun todellisen lämpötilan ero on n. 50 %., kuva 1. Voit päätellä mihin suuntaan ero on. Mistä tulee tämä sana ”vääjäämättä”?

  1. Sailas: tiedossa oleva politiikka johtaa 3,4 asteen lämpenemiseen.

Pariisin ilmastosopimuksen ns. perusskenaario (baseline scenario), jota IPCC kutsuu nimellä RCP8.5, johtaa keskimäärin 4,25 asteen lämpenemiseen, jos jatketaan nykyistä politiikkaa. Tässä skenaariossa on vain sellainen pieni mutta, että jopa öljy-yhtiöiden mukaan tunnetut öljy- ja kaasuvarat loppuvat nykykulutuksella 2060-luvulla. Ihmiskunta ei siis pysty tähän skenaarioon, vaikka haluaisi. Mutta sitä mieltä olivat valtioiden päämiehet. Arvelen vakaasti, että näille päämiehille ei edes kerrottu tästä skenaariosta ja sen edellytyksistä. Nykyinen ilmastopolitiikka on pitänyt jo 8 vuotta CO2 – päästöt tasolla 9,5 -10 gigatonnia hiiltä. Jos tämä taso säilyy, niin edes IPCC:n mallien mukaan lämpötila ei ylitä 2 asteen lämpenemistä vuodesta 1750 laskien.

  1. Sailas: Tällainen kehitys ajaisi sadat miljoonat ihmiset pakolaisiksi, nälänhätään ja kuolemaan.

Tällä hetkellä elämme ilmasto-optimin aikaa kuten vuoden 1000 paikkeilla viikinkiajan lämpimänä jaksona ja Rooman ajan lämpimänä jaksona. Alaskassa sulavien jäätiköiden alta on paljastunut vankkojen metsien jäänteitä, jotka kasvoivat vuosina 700-1000. Miten Hesari ja muu Suomen valtamedia on onnistunut olemaan uutisoimatta tästä? Voisiko olla mitenkään mahdollista, että samat syyt, jotka johtivat noihin lämpimiin jaksoihin, olisivat palanneet taas vaikuttamaan 1000 vuoden jälkeen? Tilastollisesti maailman satomäärät ovat kasvaneet ja maapallo vihertyy, kuva 2. Arvaatko miksi?  Ei ole mitään näyttöä ns. ilmastopakolaisuudesta.

  1. Sailas: Trumpin päätös vetäytyä Pariisin sopimuksesta oli edesvastuuton.

USA on pienentänyt kasvihuonekaasuja ylivoimaisesti eniten kaikista maista, kuva 3. Onko se Sailaksen mukaan edesvastuutonta? Vaikka Trump olisi pysynyt mukana sopimuksessa, niin länsimailla ei ole tarjota mitään hiilivapaata energiatekniikkaa kehitysmaille, kun ne eivät pysty siihen itsekään. Pariisin ilmastosopimus on täysin tyhjän päällä. Se on kokenut kehtokuoleman, koska rahasto, jonka piti karttua 100 miljardia dollaria vuodessa ei ole yli vuoteen kasvanut yhtään 10,3 miljardista. Valtamedia ei vain tule jostain syystä kertoneeksi suurelle yleisölle tätä ikävää tosiasiaa. Eläkäämme kuplassa.

  1. Sailas: Metaani on voimakas kasvihuonekaasu ja sen määrän kasvu on huolestuttavaa.

Ilmastonmuutoseliitti on luonut keinotekoisen mittarin nimeltä globaali lämpenemispotentiaali (Global Warming Potential – GWP), joka kertoo kasvihuonekaasun lämpenemisvaikutuksen suhteessa hiilidioksidiin, kun 1 (lue yksi) kilogrammaa kyseistä ainetta päästetään ilmakehään. Se on täysin teoreettinen, jolla ei ole mitään tekemistä käytännön kanssa. Tämän mittarin mukaan metaani on 25 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Koska metaanin ja typpioksiduulin pitoisuudet ovat olemattomat eli biljoonasosia (CO2 miljardisosia) niin, niiden kasvu noudattaa aluksi lineaarista käyrää, mutta taittuu nopeasti. Koska kyseisten aineiden absorptiopiikit jäävät täysin veden absorption alle, niin niiden vaikutukset eivät tulisi koskaan olemaan merkittäviä, kuva 4. Olen laskenut kasvihuonekaasujen lämpemisvaikutukset suhteessa hiilidioksidiin, kun kunkin aineen pitoisuus kasvaa 10% nykyilmakehässä. Tässä tulokset: vesi 11,8, otsoni 0,8, typpioksiduuli 0,14, ja metaani 0,11. Vesi dominoi. Voimme nukkua yömme rauhassa, vaikka maailman lehmäkanta päästelisi peräpäästään lisää metaania. Tosin Kalifornian kuvernööri on kieltänyt lehmiä tekemästä niin, joten ei syytä huoleen.

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 14 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuuden vuoden aikana.

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

 

]]>
8 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256773-ministeri-sailas-ilmastonmuutoksesta-hesarin-kolumnissaan#comments Ilmastonmuutos Tue, 12 Jun 2018 11:36:32 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256773-ministeri-sailas-ilmastonmuutoksesta-hesarin-kolumnissaan
”Realistinen vihreys” -termi kätkee taakseen ajatuksen luonnosta välinearvona http://olli-pekkapaasivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256725-realistinen-vihreys-termi-katkee-taakseen-ajatuksen-luonnosta-valinearvona <p>Pääministeri Juha Sipilä piti viikonloppuna Keskustan puoluekokouksessa pitkän puheen, jossa hän puhui ajankohtaisista poliittisista teemoista ja puolueensa arvomaailmasta. Puhe oli pitkä, ja ilmeisen moni keskustalainen piti siitä paljon. Omaan korvaani särähti kuitenkin Sipilän maininta realistisesta vihreydestä.</p><p>Kielen muokkaaminen on erittäin keskeinen politiikan tekemisen tapa rakentaa yleistä mielipidettä tiettyyn suuntaan. Esimerkiksi ulkoministeri Soini on ollut tämän alan mestari käyttäessään perussuomalaisten puheenjohtajana ollessaan muista puolueista termejä &rdquo;takiaispuolue&rdquo; tai &rdquo;vanha puolue&rdquo;. Näillä termeillä hän halusi asettaa oman puolueensa tiettyyn asemaan suhteessa muihin, aivan kuten pääministeri Sipilä yrittää nyt tehdä. Kaiken tämän tavoite on toki selvä, sillä eduskuntavaalit ovat jo nurkan takana.&nbsp;Termillä yritetään leimata rohkeampaa politiikkaa ajavat jonkinlaisiksi epärealistisiksi idealisteiksi, joiden tavoitteet eivät ole järkeviä.</p><p>Realistinen vihreys -termiä ehti analysoida todella hyvin jo Helsingin Sanomien Marko Junkkari (HS 9.6). &rdquo;Vihreille luonto on itseisarvo. Luontoa pitää suojella, koska luonnolla on itsessään merkitystä. Keskustalle luonto on sen sijaan väline. Luontoa pitää suojella, jotta sitä pystyy hyödyntämään&quot;, Junkkari analysoi. Lienee selkeää, että realistisen vihreyden kannattajien suurin huoli ei ole ilmastokatastrofi, vaan esimerkiksi suomalaisen maatalouden kilpailukyvyn ylläpitäminen.&nbsp;</p><p>Junkkarin analyysia tukee Keskustan harjoittama politiikka tällä vaalikaudella. Puheessaan Sipilä mainitsi esimerkiksi suomalaisen ainutlaatuisen kestävän metsänhoidon olevan keskiössä ilmasto-ongelmien ratkaisussa. Kuitenkin harva se kuukausi asiantuntijoilta tulee kannanottoja joissa he kantavat huolta Suomen metsätalouden ongelmallisuudesta. Tämä kaikki kertoo ehkä tarpeeksi siitä, mitä nokkelien sanaparien taakse kätkeytyy.</p><p>Olisi hienoa jos voisimme vihdoin siirtyä aikaan, jossa puolueet kilpailevat aidosti siitä ketkä tekevät parasta ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa. Keskusta on ottanut monessa asiassa hyvää mallia omilta nuorisojärjestöiltään, mutta siihen taitaa olla tässä asiassa vielä pitkä matka.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Juha Sipilä piti viikonloppuna Keskustan puoluekokouksessa pitkän puheen, jossa hän puhui ajankohtaisista poliittisista teemoista ja puolueensa arvomaailmasta. Puhe oli pitkä, ja ilmeisen moni keskustalainen piti siitä paljon. Omaan korvaani särähti kuitenkin Sipilän maininta realistisesta vihreydestä.

Kielen muokkaaminen on erittäin keskeinen politiikan tekemisen tapa rakentaa yleistä mielipidettä tiettyyn suuntaan. Esimerkiksi ulkoministeri Soini on ollut tämän alan mestari käyttäessään perussuomalaisten puheenjohtajana ollessaan muista puolueista termejä ”takiaispuolue” tai ”vanha puolue”. Näillä termeillä hän halusi asettaa oman puolueensa tiettyyn asemaan suhteessa muihin, aivan kuten pääministeri Sipilä yrittää nyt tehdä. Kaiken tämän tavoite on toki selvä, sillä eduskuntavaalit ovat jo nurkan takana. Termillä yritetään leimata rohkeampaa politiikkaa ajavat jonkinlaisiksi epärealistisiksi idealisteiksi, joiden tavoitteet eivät ole järkeviä.

Realistinen vihreys -termiä ehti analysoida todella hyvin jo Helsingin Sanomien Marko Junkkari (HS 9.6). ”Vihreille luonto on itseisarvo. Luontoa pitää suojella, koska luonnolla on itsessään merkitystä. Keskustalle luonto on sen sijaan väline. Luontoa pitää suojella, jotta sitä pystyy hyödyntämään", Junkkari analysoi. Lienee selkeää, että realistisen vihreyden kannattajien suurin huoli ei ole ilmastokatastrofi, vaan esimerkiksi suomalaisen maatalouden kilpailukyvyn ylläpitäminen. 

Junkkarin analyysia tukee Keskustan harjoittama politiikka tällä vaalikaudella. Puheessaan Sipilä mainitsi esimerkiksi suomalaisen ainutlaatuisen kestävän metsänhoidon olevan keskiössä ilmasto-ongelmien ratkaisussa. Kuitenkin harva se kuukausi asiantuntijoilta tulee kannanottoja joissa he kantavat huolta Suomen metsätalouden ongelmallisuudesta. Tämä kaikki kertoo ehkä tarpeeksi siitä, mitä nokkelien sanaparien taakse kätkeytyy.

Olisi hienoa jos voisimme vihdoin siirtyä aikaan, jossa puolueet kilpailevat aidosti siitä ketkä tekevät parasta ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa. Keskusta on ottanut monessa asiassa hyvää mallia omilta nuorisojärjestöiltään, mutta siihen taitaa olla tässä asiassa vielä pitkä matka.

]]>
11 http://olli-pekkapaasivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256725-realistinen-vihreys-termi-katkee-taakseen-ajatuksen-luonnosta-valinearvona#comments Ilmastonmuutos Juha Sipilä Ympäristö Mon, 11 Jun 2018 15:58:42 +0000 Olli-Pekka Paasivirta http://olli-pekkapaasivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256725-realistinen-vihreys-termi-katkee-taakseen-ajatuksen-luonnosta-valinearvona
Donald Trump, somekohina ja ilmastonmuutos http://haanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256562-donald-trump-somekohina-ja-ilmastonmuutos <p>Ilmastojärjestö <a href="https://www.350.org/">350.org</a>in vetäjä Bill McKibben pohti tuoreessa <a href="https://www.theguardian.com/commentisfree/2018/jun/07/trump-climate-change-poverty-crisis">kirjoituksessaan</a>, miten ilmastonmuutos jää yhdysvaltalaisessa mediassa Donald Trumpin liukuhihnalta tuottamien yhä uusien kohujen jalkoihin.</p><p>Hän oli laskenut New York Timesin vieraskynäpalstalta, että alkuvuoden 660 vieraskynäkirjoituksesta (op-ed) ainoastaan kuusi &ndash; yksi ainoa prosentti &ndash; käsitteli ilmastonmuutosta. Eikä ihme: Trumpin twiitit tuntuvat uhkaavan milloin ydinsotaa, milloin perustuslain romuttamista. Tietenkin median pitää reagoida sellaiseen.</p><p>Ehkä Yhdysvallatkin vielä palaa rauhallisempaan poliittiseen tilanteeseen, jossa jatkuvasti kohisevat päivänkohtaiset kriisit eivät peitä alleen hiljaisesti etenevää ilmastonmuutosta. Voi olla, että Trumpin jälkeen maa saa taas vakaamman johtajan. Mutta aika kuluu koko ajan.</p><p>Eikä aikaa ole. Napajäät sulavat, ja Suomessakin koimme juuri lämpimimmän ja kuivimman toukokuun ikiaikoihin. Ilmastonmuutos on siitä visainen pulma, että kun ilmakehään pääsee hiilidioksidia, se pysyy siellä hyvin pitkään. Siksi päästöjen lopettamisella on hyvin kiire.</p><p>Jos olisimme kääntäneet maailman hiilidioksidipäästöt laskuun vuonna 2000, olisi Pariisin sopimuksen kahden asteen tavoitteeseen pääsemiseksi riittänyt leikata päästöjä 3 % vuodessa. Nyt, vuonna 2018, meidän olisi käännettävä päästöt jo 10 % vuosittaiseen laskuun. Tarvittava tahti on jo huikean haastava.</p><p>Mutta emme me tarvitse Donald Trumpia ilmastonmuutoksen unohtamiseen. Tällä viikolla Suomi-some on täyttynyt Pori Jazzin toimitusjohtajaksi valitun esitettyä näkemyksiään homoista ja homoudesta, ja seuraava somekohu odottaa nurkan takana.</p><p>Helsingin Sanomissa näyttäisi olevan kolme pääkirjoitusta päivässä, eli alkuvuonna kaiketi hieman alle 600 pääkirjoitusta. Haulla <em>ilmastonmuuto</em> löytyy vain 16 kirjoitusta, joista niistäkin valtaosassa ilmastonmuutos mainitaan vain ohimennen. Vastaavasti haulla <em>sote-</em> löytyy 43 kirjoitusta, joista suurin osa todella käsittelee sote-uudistusta.</p><p>Tiedämme kai jo kaikki, ettei sote-lakeja voida hyväksyä ennen kesälomia, vaan aikaisintaan syksyllä, jos uudistus ylipäätään pysyy kasassa. Saisimmepa myös kuulla syyskuussa Kaliforniassa järjestettävän suuren Global Climate Action Summit 2018 -ilmastokokouksen annista.</p><p>Ei muuten, mutta ilmastonmuutoksen torjumisella alkaa olla todella kiire. Sote-uudistusta on nyt väännetty vuosikymmen. Jos ilmastonmuutoksen kanssa hukataan vielä 10 vuotta ennen kuin päästöt saadaan kääntymään laskuun, kahden asteen tavoitteeseen pääsemiseksi päästöt pitää saada laskemaan jo 30 % vuodessa. Niin nopeasti maailma ei kerta kaikkiaan muutu, ei ainakaan hyvällä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmastojärjestö 350.orgin vetäjä Bill McKibben pohti tuoreessa kirjoituksessaan, miten ilmastonmuutos jää yhdysvaltalaisessa mediassa Donald Trumpin liukuhihnalta tuottamien yhä uusien kohujen jalkoihin.

Hän oli laskenut New York Timesin vieraskynäpalstalta, että alkuvuoden 660 vieraskynäkirjoituksesta (op-ed) ainoastaan kuusi – yksi ainoa prosentti – käsitteli ilmastonmuutosta. Eikä ihme: Trumpin twiitit tuntuvat uhkaavan milloin ydinsotaa, milloin perustuslain romuttamista. Tietenkin median pitää reagoida sellaiseen.

Ehkä Yhdysvallatkin vielä palaa rauhallisempaan poliittiseen tilanteeseen, jossa jatkuvasti kohisevat päivänkohtaiset kriisit eivät peitä alleen hiljaisesti etenevää ilmastonmuutosta. Voi olla, että Trumpin jälkeen maa saa taas vakaamman johtajan. Mutta aika kuluu koko ajan.

Eikä aikaa ole. Napajäät sulavat, ja Suomessakin koimme juuri lämpimimmän ja kuivimman toukokuun ikiaikoihin. Ilmastonmuutos on siitä visainen pulma, että kun ilmakehään pääsee hiilidioksidia, se pysyy siellä hyvin pitkään. Siksi päästöjen lopettamisella on hyvin kiire.

Jos olisimme kääntäneet maailman hiilidioksidipäästöt laskuun vuonna 2000, olisi Pariisin sopimuksen kahden asteen tavoitteeseen pääsemiseksi riittänyt leikata päästöjä 3 % vuodessa. Nyt, vuonna 2018, meidän olisi käännettävä päästöt jo 10 % vuosittaiseen laskuun. Tarvittava tahti on jo huikean haastava.

Mutta emme me tarvitse Donald Trumpia ilmastonmuutoksen unohtamiseen. Tällä viikolla Suomi-some on täyttynyt Pori Jazzin toimitusjohtajaksi valitun esitettyä näkemyksiään homoista ja homoudesta, ja seuraava somekohu odottaa nurkan takana.

Helsingin Sanomissa näyttäisi olevan kolme pääkirjoitusta päivässä, eli alkuvuonna kaiketi hieman alle 600 pääkirjoitusta. Haulla ilmastonmuuto löytyy vain 16 kirjoitusta, joista niistäkin valtaosassa ilmastonmuutos mainitaan vain ohimennen. Vastaavasti haulla sote- löytyy 43 kirjoitusta, joista suurin osa todella käsittelee sote-uudistusta.

Tiedämme kai jo kaikki, ettei sote-lakeja voida hyväksyä ennen kesälomia, vaan aikaisintaan syksyllä, jos uudistus ylipäätään pysyy kasassa. Saisimmepa myös kuulla syyskuussa Kaliforniassa järjestettävän suuren Global Climate Action Summit 2018 -ilmastokokouksen annista.

Ei muuten, mutta ilmastonmuutoksen torjumisella alkaa olla todella kiire. Sote-uudistusta on nyt väännetty vuosikymmen. Jos ilmastonmuutoksen kanssa hukataan vielä 10 vuotta ennen kuin päästöt saadaan kääntymään laskuun, kahden asteen tavoitteeseen pääsemiseksi päästöt pitää saada laskemaan jo 30 % vuodessa. Niin nopeasti maailma ei kerta kaikkiaan muutu, ei ainakaan hyvällä.

 

]]>
8 http://haanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256562-donald-trump-somekohina-ja-ilmastonmuutos#comments Donald Trump Ilmastonmuutos Sosiaalinen media Sote- ja maakuntauudistus Fri, 08 Jun 2018 13:57:17 +0000 Harri Haanpää http://haanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256562-donald-trump-somekohina-ja-ilmastonmuutos