Turpo http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/143255/all Sun, 12 Aug 2018 21:11:24 +0300 fi Presidentti Niinistön ilmoittamana Suomi on nyt sotilaallisesti liittoutunut http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259406-presidentti-niiniston-ilmoittamana-suomi-on-nyt-sotilaallisesti-liittoutunut <p>Kirjoitin tämä kirjoituksen jo heinäkuun lopulla, mutta julkaisen sen vasta nyt. Aiheen ja sysäyksen tähän kirjoitukseen antoivat Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigun ja presidentti Sauli Niinistön heinäkuiset lausumat.</p><p>Tein tässä välillä pienen kolmen kirjoituksen &rdquo;harhapolun&rdquo; kansanedustajien korotettuihin kulukorvauksiin asuntoasioissa, mutta nyt olen palannut perinteisiin kirjoitusaiheisiin, mikä saattaa olla joidenkin lukioiden mieleen.</p><p>Maanantaina 16.7.2018 presidentti Niinistö määritteli ensi kertaa presidentin julkisella lausumalla Suomen uudehkoa ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa.</p><p>Tiistaina 24.7.2018 Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu arvosteli Venäjän puolustusministeriön kokouksessa (Заседание Коллегии Минобороны России) toukokuussa Suomen ja Ruotsin solmimaa aiesopimusta tai aiejulistusta Yhdysvaltojen kanssa.</p><p>Noilla kahdella asialla on yhteys.</p><p>Puolustusministeri Sergei Šoigu totesi tuolloin sanatarkasti:</p><p>&quot;<em>Вызывает беспокойство втягивание в натовские структуры Финляндии и Швеции. В мае подписан договор, предусматривающий их полноправное участие в учениях альянса и возможность использования его систем управления войсками и оружием. Взамен НАТО получило беспрепятственный доступ в воздушное пространство и территориальные воды этих стран.</em>&quot; (<a href="http://tass.ru/armiya-i-opk/5399285"><u>Тасс 24.7.2018</u></a>).<br /><br />Vapaasti suomennettuna:</p><p>&quot;<em>Suomen ja Ruotsin sitoutuminen Naton rakenteisiin on huolestuttavaa. Toukokuussa maat allekirjoittivat sopimuksen, jossa tarjotaan täydellinen osallistumismahdollisuus liittoutuman [= Naton] harjoituksiin ja mahdollisuus käyttää Naton komento- ja valvontajärjestelmiä [Suomen ja Ruotsin] joukkoja ja aseistusta varten. Vastineeksi Nato saa vapaan pääsyn näiden maiden ilmatilaan ja aluevesille.</em>&rdquo;</p><p>Kirjoitin jo tuolloin heinäkuun lopulla asiaan liittyvän blogikirjoituksen otsikolla &rdquo;<em>Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustusaiesopimus - mitä onkaan sovittu?</em>&rdquo; (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258661-suomen-ruotsin-ja-yhdysvaltain-puolustusaiesopimus-mita-onkaan-sovittu"><u>US-blogi 25.7.2018</u></a>).</p><p>Palaan nyt tässä kirjoituksessa uudelleen teemaan, miksi Suomen osalta Šoigu lausui niin kuin lausui. Mikä osaltaan sai Šoigun lausumaan niin kuin lausui. Oliko presidentti Niinistön Trump-Putin-tapaamisen yhteydessä lausutuilla sanoilla merkitystä Šoigun ulostuloon?</p><p>Helsingin Sanomien kolumnikirjoittaja Jarmo Mäkelä tulkitsi kirjoituksessaan otsikolla &rdquo;<em>Venäjän puolustusministeri lateli valheita Suomen ja Ruotsin sotilaallisesta yhteistyöstä - puheilla voi olla synkkä tarkoitus</em>&rdquo; (<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005781310.html"><u>HS 6.8.2018</u></a>), ettei Šoigun väittämää sopimusta ole olemassa.</p><p>Ehkä meidän näkemänä Šoigun väittämää sopimusta ei ole olemassa, mutta ymmärrän Šoigun näkemystä Venäjän näkökulmasta. Venäjän lukee sopimuksen sisältöä ilman sen tarkkoja sanoja. Venäjä lukee sopimuksessa ennen kaikkea Suomen poliittista ja sotilaallista sitoutumista. Šoigun sanoja on tulkittava laajemmin. Kyse on Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta, johon liittyvät Suomen ilmaukset ovat saaneet Venäjän nyt ärsyyntymään.</p><p>Presidentti Niinistö meneekin &rdquo;lepyttelemään&rdquo; presidentti Putinia nyt elokuussa Sotšiin.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;****</p><p>&rdquo;<em><u>Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa</u>, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa </em><em>ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.</em>&rdquo; (<a href="https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTETTY_netti.pdf"><u>Sipilän hallituksen hallitusohjelma 29.5.2015, julkaisusarja 10/2015</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Vuoden 2007 jälkeen Suomi ei ole enää käyttänyt termiä liittoutumattomuus kuvaamaan ulkopolitiikkaansa, kun taas Ruotsi käyttää sitä edelleen. Asia ilmaistaan yksinkertaises</em><em>ti niin, <u>ettei Suomi kuulu sotilasliittoon</u>.</em>&rdquo; (<a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79159/IP1601374_UM_Nato-arvioFI_13371.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y"><u>Arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista 29.4.2016</u></a>).</p><p>&rdquo;<em><u>Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa</u>.</em>&rdquo; (<a href="http://www.finlandnato.org/public/download.aspx?ID=159271&amp;GUID=%7BB084DC8B-BF65-4B64-A1A7-7E5E108F0753%7D"><u>Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 17.6.2016, julkaisusarja 7/2016</u></a>).</p><p>&rdquo;<em><u>Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa</u>, </em><em>joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää edelleen mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.</em>&rdquo; (<a href="http://www.finlandnato.org/public/download.aspx?ID=167832&amp;GUID=%7BD1AC3E52-4766-4927-9594-44CE7F872CE9%7D"><u>Puolustusselonteko 16.2.2017, julkaisusarja 5/2017</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Shoigu </em><em>esittää virheellisesti, että Suomea ollaan vetämässä mukaan Natoon. Suomen asema <u>sotilaallisesti liittoutumattomana maana</u> on selkeä ja Suomi tekee itse turvallisuuspoliittiset valintansa.</em>&rdquo; (<a href="https://defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=9412"><u>Puolustusministeriön tiedote 26.7.2018</u></a>).</p><p>Suomen virallinen määritelmä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta asemasta on, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa. Tuota määritelmää ei tosin käytä edes valtionhallinto itse muuta kuin eduskunnassa käsitellyissä virallisissa asiakirjoissa, kuten selonteoissa. Puolustusministeriön edellä mainittu tiedote on yksi esimerkki, että &rdquo;<em>Suomi on sotilaallisesti liitoutumaton maa</em>&rdquo; -käsite elää vahvasti valtionhallinnossa.</p><p>Sotilaallisesti liittoutumaton -termiä on viljelty etenkin puolustushallinnon virkamieskunnassa näihin päiviin saakka.</p><p>Mikä ero sotilasliittoon kuulumattomalla maalla ja sotilaallisesti liittoutumattomalla maalla?</p><p>Suomennettuna: jos Suomi sanoo itseään sotilaallisesti liittoutumattomaksi, niin se on sotilaallisesti liittoutumaton kaikilla määritteillä eikä asema mahdollistaisi Suomelle edes osallistumista EU:n puitteissa tapahtuvaan sotilaalliseen liittoutumiseen. Jos Suomi määrittelee itsensä puolestaan sotilasliittoon kuulumattomaksi, se ei voi olla sotilasliiton jäsen, mutta sotilaallisesti liittoutunut puolustussopimustensa ja EU:n kautta. EU:ta ei toistaiseksi määritellä sotilasliitoksi. Tuo määritelmä evää Suomelta vain Nato-jäsenyyden.</p><p>99,9 prosenttia maailman ulko- ja turvallisuuspoliittisia päätöksiä tekevistä politiitikoista tai ulko- ja turvallisuuspolitikkaa ammatikseen tutkivista Suomen ulkopuolella tuskin tuota eroa tietävät, kun puhutaan muiden maiden reagoinnista noiden kahden politiikan mukaisiin Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin tai puolustuspoliittisiin toimiin.</p><p>Sotilaallisesti liittoutumattomaton -määritelmä ei kuitenkaan ole presidentti Niinistön heinäkuisten julkisten sanojen jälkeen enää voimassa. Tosiasiassa se ei ole ollut voimassa vuoden 2013 jälkeen, mutta nyt presidentiltä tuli selkeä vahvistus. Suomi on sotilaallisesti liittoutunut.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;****</p><p>Vaikka Nato-selvityksen neljä tekijää toteaakin, että Suomi olisi määrittelyt olevansa sotilasliittoon kuulumaton maa jo vuonna 2007, niin vielä vuoden 2009 Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (<a href="https://vnk.fi/documents/10616/622958/J1109_Suomen+turvallisuus-+ja+puolustuspolitiikka.pdf/ebe78430-c2a9-4e01-8b5a-638fc51871e7?version=1.0"><u>Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteko, julkaisusarja 11/2009</u></a>) toimintalinjan mukaan Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton valtio. Selonteko muun muassa kirjaa: &rdquo;<em>&hellip;Suomi <u>ei voi käyttää</u> sotilaallisen puolustuksensa suunnittelun perusteena <u>ulkopuolelta saatavaa sotilaallista tukea</u>.</em>&rdquo;</p><p>Suomalaispoliitikoille Suomi on edelleen sotilaallisesti liittoutumaton maa. Ei ole eroa, onko poliitikko kansanedustajana oppositiossa vai hallituksessa. Myös istuvat ministerit nimeävät Suomen edelleen liittoutumattomaksi maaksi.</p><p>Määritteet ovat siis poliitikoillamme ihan sekaisin.</p><p>&rdquo;<em>Tämä tasapaino on meille ehdottoman tärkeää, ja siihen tasapainoon kuuluu, että meillä on Nato-maita tuolla eteläpuolella, ja Ruotsin kanssa me olemme <u>sotilaallisesti liittoutumattomia</u> - tämän tasapainon häiriintyminen tekisi tilaa jollekin muulle.</em>&rdquo;, nykyinen pääministeri Juha Sipilä lausui vielä kuukausi sitten (<a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201807172201079570_pi.shtml"><u>IL 17.7.2018</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Näen asian niin, että puolustusministerin velvollisuus on tehdä kaikkensa <u>sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen</u> oman vahvan puolustuksen eteen.</em>&rdquo;, nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö lausui vielä reilu kuukausi sitten (<a href="https://www.verkkouutiset.fi/puolustusministeri-vastaa-li-anderssonille-suomi-hankki-parhaat-mahdolliset-aseet/"><u>Verkkouutiset 6.7.2018</u></a>)</p><p>&rdquo;<em>Mielenkiintoista on, että <u>sotilaallisesti liittoutumaton Suomi</u> on tehnyt toisenlaisen linja&shy;ratkaisun kuin läntinen naapurinsa</em>.&rdquo;, nykyinen kansanedustaja ja puoluejohtaja Li Andersson lausui vielä vajaa vuosi sitten (<a href="https://demokraatti.fi/li-anderson-suomi-paatyi-toiseen-ratkaisuun-kuin-naapurinsa/"><u>Demokraatti 15.9.2017</u></a>). Toisenlaisen ratkaisun tekemisessä Andersson viittaa, ettei Suomi allekirjoittanut ydinasekieltosopimusta kuten Itävalta, Ruotsi, Irlanti, Kypros ja Malta, jotka Andersson määrittelee kirjoituksessa sotilasliittoon kuulumattomiksi maiksi toisin kuin Suomen.</p><p>&rdquo;<em>Suomen puolustus perustuu omaan kansalliseen puolustusratkaisuun ja <u>sotilaalliseen liittoutumattomuuteen</u>.</em>&rdquo; ja &rdquo;<em><u>Kahden sotilaallisesti liittoutumattoman maan</u> [= Suomen ja Ruotsin] yhteistyö ei tähtää kahdenväliseen puolustusliittoon, vaikka sitä mahdollisuutta ei pidemmällä tähtäyksellä tule sulkea pois.</em>&rdquo;, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja lausui vielä reilu vuosi sitten (<a href="https://tuomioja.org/blogi/2017/05/suurin-uhkamme-kestamaton-kehitys/"><u>Tuomioja.org 1.5.2017</u></a>).</p><p>Vastaavia esimerkkejä löytyy pilvin pimein. Vaikka Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, Sipilän hallituksen ministerit ja jopa pääministeri itse määrittelee Suomen edelleen sotilaallisesti liittoutumattomaksi vastoin hallitusohjelmaa.</p><p>Ei ihme, että ulkomailla ollaan näistä kannanotoista täysin sekaisin - myös Venäjällä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;****</p><p>Nykyisen hallituksen ministereistä ulkoministeri Soini on poikkeus. Nykyinen ulkoministeri ja entinen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini ei ole nimittänyt Suomea vuosiin sotilaallisesti liittoutumattomaksi, mistä kertoo hyvin Ylen juttu otsikolla &rdquo;<em>Soini liittoutumattomuudesta: &rsquo;Sitä ei enää ole&rsquo;</em>&quot; vuoden 2013 alkupuolella (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-6629411"><u>Yle 6.5.2013</u></a>).</p><p>Timo Soini oli tuolloin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja. Ulkoasiainvaliokunta oli annattanut 26.4.2013 valmistuneen mietinnön (<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&amp;docid=uavm+1/2013"><u>Ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 1/2013 vp</u></a>), joka toteaa monipolvisesti, että Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus ei käytännössä ole enää täysin mahdollista, koska Suomi on riippuvainen monista yhteistyömuodoista.</p><p><u>Ulkoasiainvaliokunta määritteli siis 26.4.2013, että Suomi on sotilaallisesti liittoutunut.</u> Asiasta ei tuolloin noussut Suomessa kummoista mekkalaa, mikä on poikkeuksellista. Asia meni läpi myös täysistunnossa.</p><p>Suomen liittoutumattomuusasian käsittelyyn liittyen kansanedustaja Markus Mustajärvi, joka tunnetaan armottomana Nato-kriitikkona, esitti eduskunnan 8.5.2013 eduskunnalle ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja valtioneuvoston Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012 -selonteon täysistuntokäsittelyn pohjalta päätettäväksi (<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&amp;docid=ptk+50/2013"><u>Täysistunnon pöytäkirja&nbsp;50/2013 vp</u></a>), että:</p><p>&rdquo;<em>Eduskunta toteaa, että Suomi on liittoutumaton maa niin kauan, kun se ei ole sotilasliiton jäsen</em>&rdquo;.</p><p>Mustajärven ehdotus sai 149 ei-ääntä ja 3 kyllä-ääntä.</p><p>Monet ei-äänestäjät - melkeinpä kaikki jotain poliittista asemaa omaavat - ovat nimenneet tuon äänestyksen ja muiden asiaan liittyvien äänestysten jälkeen Suomen edelleen sotilaallisesti liitoutumattomaksi muistamatta omaa napinpainallusta 8.5.2013. Nuo 149 nimeä, joiden mukaan Suomi on sotilaallisesti liittoutunut, voida käydä lukemassa eduskunnan sivuilta (<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=4&amp;istuntonro=50&amp;vuosi=2013"><u>Äänestys 4 klo. 14:15 Istunto 50/08.05.2013 klo. 14:05</u></a>).</p><p>Äänestyksessä Juha Sipilä ja Jussi Niinistö äänestivät, ettei Suomi enää ole liittoutumaton vaan liittoutunut eikä olisi liittoutumaton niin kauan kuin ei ole sotilasliiton jäsen. Erkki Tuomioja oli poissa istunnosta ja äänestyksestä.</p><p>Välillä kansanedustajien toiminnan epäloogisuudella ei ole mitään rajoja sanojen ja tekojen välillä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;****</p><p>Presidentti Niinistö vahvisti Suomen uuden turvallisuuspoliittisen aseman selkeästi presidentti Donald Trumpin ja presidentti Vladimir Putinin Helsinki-tapaamisen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa 16.7.2018 klo 20.00 alkaen.</p><p>&rdquo;<em>If country is EU member, NATO partner, a country with <u>agreements of defence security</u> with USA, UK and Sweden is neutral, so let it be. But then almost all the countries in the world are neutral</em> (<a href="https://areena.yle.fi/1-50005410"><u>Yle Areena, 1.01-1.25)</u></a>.</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Jos maa on EU:n jäsenmaa, Nato-kumppani sekä maa, jolla on <u>puolustusyhteistyösopimus</u> Yhdysvaltojen Iso-Britannian ja Ruotsin kanssa, on puolueeton, niin olkoon sitten. Mutta silloin kaikki maailman maat ovat puolueettomia.</em>&rdquo;</p><p><em>NATO partner</em> sanojen edessä on määrite, josta ei saa selvää, mitä presidentti Niinistö tarkoittaa. Jokainen voi käydä kuuntelemissa nauhan ja arvuutella kahden englanninkielisen sanan sisältöä.</p><p>Niinistö siis totesi, ettei Suomi ole puolueeton tai liittoutumaton kolmen erillisen sopimuskokonaisuuden pohjalta. Nuo kolme sopimuskokonaisuutta muodostuvat EU:sta, Nato-kumppanuudesta ja puolustusyhteistyösopimuksista, joista yksi on toukokuussa Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen välillä solmittu ja joka joutui Šoigun silmätikuksi.</p><p>Suomalaiset suomentavat mielellään englannin kielen neutral- tai neutrality-sanojen merkitystä liittoutumattomuudella eikä puolueettomuudella.</p><p>Niinistön ilmoitus on sinänsä todettu ennenkin, mutta se on ollut sidottuna vain Suomen EU-jäsenyyteen ja Nato-kumppanuuteen, ei kuitenkaan nyt ilmoitettuun kolmanteen sopimuskokonaisuuteen.</p><p>Nyt Niinistö ei ole sitonut Suomen liittoutumista vain EU-jäsenyyteen ja Nato-kumppanuuteen vaan myös <u>sotilaallisiin</u> puolustusyhteistyösopimuksiin Yhdysvaltain, Iso-Britannian ja Ruotsin kanssa.</p><p>Tuo on se uusi määrite, joka varmistaa Suomen sotilaallisen liittoutumiskäsitteen presidentin ilmoittamana.</p><p>Niinistön käyttämä <em>agreements of defence security</em> -määritelmä on hieman epätarkka, mutta tarkoittanee Suomen solmimia statement of intent- tai memorandum of understanding -sopimuksia.</p><p>Niinistö tulkitsee siis kuitenkin Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Ruotsin kanssa puolustusyhteistyössä allekirjoitetut asiakirjat sopimuksiksi (agreement) eikä vain julistuksiksi (statement). Englannin kielen memorandum-sana on puolestaan sopimuksellinen pöytäkirja, joka ei kuitenkaan edellytä oikeudellista sitoumusta.</p><p>Nuo Niinistön mainitsemat sopimukset ovat Suomen ja Iso-Britannian solmima sopimus (<a href="https://www.defmin.fi/files/3634/FIN-UK.pdf"><u>Framework Arrangement for British-Finnish Defence Co-operation</u></a>), Suomen ja Yhdysvaltain solmima sopimus (<a href="https://www.defmin.fi/files/3543/Statement_of_Intent.pdf"><u>Statement of Intent between The United States of America and Finland</u></a>), Suomen ja Ruotsin solmima sopimus (<a href="https://www.government.se/49fcef/globalassets/government/dokument/forsvarsdepartementet/2018/mou-finnish-swedish-defence-cooperation-20180625-signerad.pdf"><u>Memorandum of Understanding between Finland and Sweden on defence cooperation</u></a>) sekä Suomen ja Ruotsin sekä Yhdysvaltain&nbsp; solmima sopimus (<a href="https://www.defmin.fi/files/4231/Trilateral_Statement_of_Intent.pdf"><u>Trilateral Statement of Intent</u></a>).</p><p>Suomella on muita vastaavanlaisia sopimuksia mm. Viron ja Saksan kanssa.</p><p>Kun Niinistö on nuo nimennyt sopimuksiksi, myös meidän muiden on syytä nimetä ne sopimuksiksi eikä esimerkiksi julistuksiksi.</p><p>Presidentti Niinistö on siis nyt linjannut, että kyseiset sopimukset tekevät Suomesta osaltaan liittoutuneen. Ne tekevät Suomesta sotilaallisesti liittoutuneen, koska kaikki em. sopimukset ovat sotilaallisia kuten liityntäsopimus Natoon myös olisi.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;****</p><p>On ymmärrettävää, että Venäjä reagoi puolustusministeri Sergei Šoigun suulla vain kahdeksan päivää Niinistön sanojen jälkeen. Niinistön sanat antoivat konkreettisen syyn Venäjälle arvostella Suomea sitoutumisesta Yhdysvaltain kanssa sotilaallisella sopimuksella.</p><p>Suomi on kiivaasti kiistänyt puolustusministeri Sergei Šoigun näkemykset mm. edellä tässä kirjoituksessa mainitussa puolustusministeriön tiedotteessa (<a href="https://defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=9412"><u>Puolustusministeriön tiedote 26.7.2018</u></a>).</p><p>Tiedotteeseen on mm. kirjattu:</p><p><em>&rdquo;Suomella ei ole <u>täysimääräistä</u> pääsyä Naton harjoituksiin ja komentorakenteisiin, toisin kuin Šoigu väittää. Natolla ei myöskään ole <u>rajoittamatonta</u> pääsyä Suomen aluevesille ja ilmatilaan, vaan valtion alusten ja ilma-alusten pääsy Suomen alueelle <u>edellyttää lupaa </u>lupaviranomaiselta eli <u>Puolustusvoimilta</u>. Lupakäsittely on aina tapauskohtainen ja harkinnanvarainen.</em>&rdquo;</p><p>Suomella on siis pääsy Naton harjoituksiin ja komentorakenteisiin, mutta ei täysimääräistä kuten Nato-mailla.</p><p>Nato pääsee Suomen aluevesille ja ilmatilaan Suomen Puolustusvoimien luvalla. Siihen ei tarvita eduskunnan lupaa vaan vain Puolustusvoimien lupa riittää.</p><p>Jarmo Mäkelä on Helsingin Sanomissa suomentanut Šoigun sanoja seuraavasti (<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005781310.html"><u>HS 6.8.2018</u></a>):</p><p>&rdquo;<em>Toukokuussa solmittiin sopimus, joka <u>avaa</u> niille täydellisen osallistumisen Naton harjoituksiin ja kyvyn käyttää sen komento-, valvonta- ja asejärjestelmiä. Vastavuoroisesti Nato sai täydet oikeudet käyttää niiden ilmatilaa ja aluevesiä</em>&rdquo;.</p><p>Jos Šoigu olisi jättänyt <em>täydellisen</em>- ja <em>täydet</em>-sanat pois, lauseet olisivat virheettömät suomennettuna.</p><p>Itse käytin hieman toisenlaista suomennosta, mutta kyse on vain sanavalinnoista, ei lauseiden merkityksestä.</p><p>Šoigun ensimmäinen lause on sinänsä totta itseasiassa myös<em> täydellisen</em>-sanan kanssa. Avainsana suomennoksessa on &quot;avaa&quot;, mikä tarkoittaa, ettei asiaa ole itse sopimuksessa, mutta sopimus avaa mahdollisuuden.</p><p>Suomi on siis ilmoittanut, että Natolle annetaan mahdolliset oikeudet käyttää maan ilmatilaa ja aluevesiä tapauskohtaisesti. Jokainen tapaus ja pyyntö käsitellään siis erikseen ja tehdään yksittäinen päätös. Asia ja sen toimintaperiaate on käyty läpi sopimuksen teon yhteydessä, vaikka se ei ole kirjattuna paperille.</p><p>Puolustusministeriön kirjaus &rdquo;<em>Natolla ei myöskään ole <u>rajoittamatonta</u> pääsyä...</em>&rdquo; tarkoittaa, että Natolla on pääsy, mutta se on rajoitettu. Rajoitus rajoittamattomalle pääsylle on se, että Puolustusvoimien pitää antaa pääsylle lupa. Luvan antaa siis poliittisen päätännän ulkopuolinen sotilasorganisaatio - Puolustusvoimat - sotilaallisin perustein.&nbsp;</p><p>Suomennettuna, mistä on kyse ja mistä Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat ovat sopineet: kriisi- ja sotatilanteessa Nato toimisi myös Suomen ja Ruotsin aluevesillä ja ilmatilassa saatuaan ensiksi luvan Suomen ja Ruotsin Puolustusvoimilta. Suomen ja Ruotsin komento-, valvonta- ja viestintäjärjestelmät liitettäisiin Naton vastaaviin. Suomi ja Ruotsi olisivat täysin integroituja Natoon, mutta ilmeisesti Naton maajoukkojen saapumisesta Suomen maaperälle ei ole sovittu.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;****</p><p>Käsitän sinänsä, että tuo kaikki&nbsp;on ärsyttänyt Venäjää. Venäjän reagointi heidän näkökulmasta on ymmärrettävää. Suomen poliittinen päätäntä on jätetty taka-alalle ja päätöksiä tekee Puolustusvoimat sotilaallisista lähtökohdista. Venäjä tulkitsee, että Suomi kyllä antaa aina Natolle oikeudet, jos Nato niitä kysyy tapauskohtaisesti. Kyse on nimellisestä päätäntäkuviosta.</p><p>Miettikääpä, jos vastaava järjestely ja sopimus olisi Venäjän ja Valko-Venäjän välillä. Miten me sen tulkitsisimme? Aivan vastaavasti kuin Venäjä toukokuista Suomen, Ruotsi ja Yhdysvaltojen välistä sopimusta.</p><p>Suomessa presidentti Niinistön hyvin tärkeitä sanoja 16.7.2018 ei ole paljonkaan kommentoitu. Ei ollenkaan. On vain kiistetty Šoigun sanomiset. Sen sijaan Venäjällä Niinistön sanoihin on kiinnitetty huomiota, kun taustalla on tuo toukokuinen sopimus, johon Niinistö viittasi 16.7.2018.</p><p>Suomi on nyt käytännössä Naton jäsen saamatta 5. artiklan turvatakuita. Suomen, Ruotsi ja Yhdysvaltojen toukokuinensopimus on merkityksellinen tuon kuvan syntymisessä Venäjällä.</p><p>Eduskunnan alainen Suomen Ulkopoliittinen instituutti oli kansainvälisessä lehdistössä määrittelyt jo aikaisemmin Suomen sotilaallisesti liittoutuneeksi tutkijansa suulla:</p><p>&ldquo;<em>&rsquo;Finland is not politically, economically or militarily neutral,&rsquo; said Charly Salonius-Pasternak, a researcher at the Finnish Institute for International Affairs.</em>&rdquo; (<u><a href="http://www.globaltimes.cn/content/1108868.shtml">Global Times 29.6.2018</a></u>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>&rsquo;Suomi ei ole poliittisesti, taloudellisesti eikä sotilaallisesti liittoutumaton&rsquo; sanoi Charly Salonius-Pasternak, Ulkopoliittisen instituutin tutkija.</em>&rdquo;</p><p>Suomen valtionhallinon ja suomalaispoliitikkojen on nyt syytä käyttää Suomelle yhtenäistä ulko- ja turvallisuuspoliittista määritelmää:</p><p>Suomi on sotilaallisesti liittoutunut maa.</p><p>Olen Suomen Nato-jäsenyyden ja Suomen sotilaallisen liittoutumisen kannattaja, jos tämän kirjoituksen perusteella jollekin se on epäselvää. Olen tyytyväinen näiden pienten askelten politiikkaan kohti Suomen Nato-jäsenyyttä. Näin Suomen Nato-jäsenyydelle vastahakoinen kansa saadaan kääntymään pikkuhiljaa.</p> Kirjoitin tämä kirjoituksen jo heinäkuun lopulla, mutta julkaisen sen vasta nyt. Aiheen ja sysäyksen tähän kirjoitukseen antoivat Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigun ja presidentti Sauli Niinistön heinäkuiset lausumat.

Tein tässä välillä pienen kolmen kirjoituksen ”harhapolun” kansanedustajien korotettuihin kulukorvauksiin asuntoasioissa, mutta nyt olen palannut perinteisiin kirjoitusaiheisiin, mikä saattaa olla joidenkin lukioiden mieleen.

Maanantaina 16.7.2018 presidentti Niinistö määritteli ensi kertaa presidentin julkisella lausumalla Suomen uudehkoa ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa.

Tiistaina 24.7.2018 Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu arvosteli Venäjän puolustusministeriön kokouksessa (Заседание Коллегии Минобороны России) toukokuussa Suomen ja Ruotsin solmimaa aiesopimusta tai aiejulistusta Yhdysvaltojen kanssa.

Noilla kahdella asialla on yhteys.

Puolustusministeri Sergei Šoigu totesi tuolloin sanatarkasti:

"Вызывает беспокойство втягивание в натовские структуры Финляндии и Швеции. В мае подписан договор, предусматривающий их полноправное участие в учениях альянса и возможность использования его систем управления войсками и оружием. Взамен НАТО получило беспрепятственный доступ в воздушное пространство и территориальные воды этих стран." (Тасс 24.7.2018).

Vapaasti suomennettuna:

"Suomen ja Ruotsin sitoutuminen Naton rakenteisiin on huolestuttavaa. Toukokuussa maat allekirjoittivat sopimuksen, jossa tarjotaan täydellinen osallistumismahdollisuus liittoutuman [= Naton] harjoituksiin ja mahdollisuus käyttää Naton komento- ja valvontajärjestelmiä [Suomen ja Ruotsin] joukkoja ja aseistusta varten. Vastineeksi Nato saa vapaan pääsyn näiden maiden ilmatilaan ja aluevesille.

Kirjoitin jo tuolloin heinäkuun lopulla asiaan liittyvän blogikirjoituksen otsikolla ”Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustusaiesopimus - mitä onkaan sovittu?” (US-blogi 25.7.2018).

Palaan nyt tässä kirjoituksessa uudelleen teemaan, miksi Suomen osalta Šoigu lausui niin kuin lausui. Mikä osaltaan sai Šoigun lausumaan niin kuin lausui. Oliko presidentti Niinistön Trump-Putin-tapaamisen yhteydessä lausutuilla sanoilla merkitystä Šoigun ulostuloon?

Helsingin Sanomien kolumnikirjoittaja Jarmo Mäkelä tulkitsi kirjoituksessaan otsikolla ”Venäjän puolustusministeri lateli valheita Suomen ja Ruotsin sotilaallisesta yhteistyöstä - puheilla voi olla synkkä tarkoitus” (HS 6.8.2018), ettei Šoigun väittämää sopimusta ole olemassa.

Ehkä meidän näkemänä Šoigun väittämää sopimusta ei ole olemassa, mutta ymmärrän Šoigun näkemystä Venäjän näkökulmasta. Venäjän lukee sopimuksen sisältöä ilman sen tarkkoja sanoja. Venäjä lukee sopimuksessa ennen kaikkea Suomen poliittista ja sotilaallista sitoutumista. Šoigun sanoja on tulkittava laajemmin. Kyse on Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta, johon liittyvät Suomen ilmaukset ovat saaneet Venäjän nyt ärsyyntymään.

Presidentti Niinistö meneekin ”lepyttelemään” presidentti Putinia nyt elokuussa Sotšiin.

                                                                             ****

Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.” (Sipilän hallituksen hallitusohjelma 29.5.2015, julkaisusarja 10/2015).

Vuoden 2007 jälkeen Suomi ei ole enää käyttänyt termiä liittoutumattomuus kuvaamaan ulkopolitiikkaansa, kun taas Ruotsi käyttää sitä edelleen. Asia ilmaistaan yksinkertaisesti niin, ettei Suomi kuulu sotilasliittoon.” (Arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista 29.4.2016).

Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa.” (Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 17.6.2016, julkaisusarja 7/2016).

Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää edelleen mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.” (Puolustusselonteko 16.2.2017, julkaisusarja 5/2017).

Shoigu esittää virheellisesti, että Suomea ollaan vetämässä mukaan Natoon. Suomen asema sotilaallisesti liittoutumattomana maana on selkeä ja Suomi tekee itse turvallisuuspoliittiset valintansa.” (Puolustusministeriön tiedote 26.7.2018).

Suomen virallinen määritelmä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta asemasta on, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa. Tuota määritelmää ei tosin käytä edes valtionhallinto itse muuta kuin eduskunnassa käsitellyissä virallisissa asiakirjoissa, kuten selonteoissa. Puolustusministeriön edellä mainittu tiedote on yksi esimerkki, että ”Suomi on sotilaallisesti liitoutumaton maa” -käsite elää vahvasti valtionhallinnossa.

Sotilaallisesti liittoutumaton -termiä on viljelty etenkin puolustushallinnon virkamieskunnassa näihin päiviin saakka.

Mikä ero sotilasliittoon kuulumattomalla maalla ja sotilaallisesti liittoutumattomalla maalla?

Suomennettuna: jos Suomi sanoo itseään sotilaallisesti liittoutumattomaksi, niin se on sotilaallisesti liittoutumaton kaikilla määritteillä eikä asema mahdollistaisi Suomelle edes osallistumista EU:n puitteissa tapahtuvaan sotilaalliseen liittoutumiseen. Jos Suomi määrittelee itsensä puolestaan sotilasliittoon kuulumattomaksi, se ei voi olla sotilasliiton jäsen, mutta sotilaallisesti liittoutunut puolustussopimustensa ja EU:n kautta. EU:ta ei toistaiseksi määritellä sotilasliitoksi. Tuo määritelmä evää Suomelta vain Nato-jäsenyyden.

99,9 prosenttia maailman ulko- ja turvallisuuspoliittisia päätöksiä tekevistä politiitikoista tai ulko- ja turvallisuuspolitikkaa ammatikseen tutkivista Suomen ulkopuolella tuskin tuota eroa tietävät, kun puhutaan muiden maiden reagoinnista noiden kahden politiikan mukaisiin Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin tai puolustuspoliittisiin toimiin.

Sotilaallisesti liittoutumattomaton -määritelmä ei kuitenkaan ole presidentti Niinistön heinäkuisten julkisten sanojen jälkeen enää voimassa. Tosiasiassa se ei ole ollut voimassa vuoden 2013 jälkeen, mutta nyt presidentiltä tuli selkeä vahvistus. Suomi on sotilaallisesti liittoutunut.

                                                                             ****

Vaikka Nato-selvityksen neljä tekijää toteaakin, että Suomi olisi määrittelyt olevansa sotilasliittoon kuulumaton maa jo vuonna 2007, niin vielä vuoden 2009 Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteko, julkaisusarja 11/2009) toimintalinjan mukaan Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton valtio. Selonteko muun muassa kirjaa: ”…Suomi ei voi käyttää sotilaallisen puolustuksensa suunnittelun perusteena ulkopuolelta saatavaa sotilaallista tukea.

Suomalaispoliitikoille Suomi on edelleen sotilaallisesti liittoutumaton maa. Ei ole eroa, onko poliitikko kansanedustajana oppositiossa vai hallituksessa. Myös istuvat ministerit nimeävät Suomen edelleen liittoutumattomaksi maaksi.

Määritteet ovat siis poliitikoillamme ihan sekaisin.

Tämä tasapaino on meille ehdottoman tärkeää, ja siihen tasapainoon kuuluu, että meillä on Nato-maita tuolla eteläpuolella, ja Ruotsin kanssa me olemme sotilaallisesti liittoutumattomia - tämän tasapainon häiriintyminen tekisi tilaa jollekin muulle.”, nykyinen pääministeri Juha Sipilä lausui vielä kuukausi sitten (IL 17.7.2018).

Näen asian niin, että puolustusministerin velvollisuus on tehdä kaikkensa sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen oman vahvan puolustuksen eteen.”, nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö lausui vielä reilu kuukausi sitten (Verkkouutiset 6.7.2018)

Mielenkiintoista on, että sotilaallisesti liittoutumaton Suomi on tehnyt toisenlaisen linja­ratkaisun kuin läntinen naapurinsa.”, nykyinen kansanedustaja ja puoluejohtaja Li Andersson lausui vielä vajaa vuosi sitten (Demokraatti 15.9.2017). Toisenlaisen ratkaisun tekemisessä Andersson viittaa, ettei Suomi allekirjoittanut ydinasekieltosopimusta kuten Itävalta, Ruotsi, Irlanti, Kypros ja Malta, jotka Andersson määrittelee kirjoituksessa sotilasliittoon kuulumattomiksi maiksi toisin kuin Suomen.

Suomen puolustus perustuu omaan kansalliseen puolustusratkaisuun ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen.” ja ”Kahden sotilaallisesti liittoutumattoman maan [= Suomen ja Ruotsin] yhteistyö ei tähtää kahdenväliseen puolustusliittoon, vaikka sitä mahdollisuutta ei pidemmällä tähtäyksellä tule sulkea pois.”, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja lausui vielä reilu vuosi sitten (Tuomioja.org 1.5.2017).

Vastaavia esimerkkejä löytyy pilvin pimein. Vaikka Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, Sipilän hallituksen ministerit ja jopa pääministeri itse määrittelee Suomen edelleen sotilaallisesti liittoutumattomaksi vastoin hallitusohjelmaa.

Ei ihme, että ulkomailla ollaan näistä kannanotoista täysin sekaisin - myös Venäjällä.

                                                                             ****

Nykyisen hallituksen ministereistä ulkoministeri Soini on poikkeus. Nykyinen ulkoministeri ja entinen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini ei ole nimittänyt Suomea vuosiin sotilaallisesti liittoutumattomaksi, mistä kertoo hyvin Ylen juttu otsikolla ”Soini liittoutumattomuudesta: ’Sitä ei enää ole’" vuoden 2013 alkupuolella (Yle 6.5.2013).

Timo Soini oli tuolloin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja. Ulkoasiainvaliokunta oli annattanut 26.4.2013 valmistuneen mietinnön (Ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 1/2013 vp), joka toteaa monipolvisesti, että Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus ei käytännössä ole enää täysin mahdollista, koska Suomi on riippuvainen monista yhteistyömuodoista.

Ulkoasiainvaliokunta määritteli siis 26.4.2013, että Suomi on sotilaallisesti liittoutunut. Asiasta ei tuolloin noussut Suomessa kummoista mekkalaa, mikä on poikkeuksellista. Asia meni läpi myös täysistunnossa.

Suomen liittoutumattomuusasian käsittelyyn liittyen kansanedustaja Markus Mustajärvi, joka tunnetaan armottomana Nato-kriitikkona, esitti eduskunnan 8.5.2013 eduskunnalle ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja valtioneuvoston Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012 -selonteon täysistuntokäsittelyn pohjalta päätettäväksi (Täysistunnon pöytäkirja 50/2013 vp), että:

Eduskunta toteaa, että Suomi on liittoutumaton maa niin kauan, kun se ei ole sotilasliiton jäsen”.

Mustajärven ehdotus sai 149 ei-ääntä ja 3 kyllä-ääntä.

Monet ei-äänestäjät - melkeinpä kaikki jotain poliittista asemaa omaavat - ovat nimenneet tuon äänestyksen ja muiden asiaan liittyvien äänestysten jälkeen Suomen edelleen sotilaallisesti liitoutumattomaksi muistamatta omaa napinpainallusta 8.5.2013. Nuo 149 nimeä, joiden mukaan Suomi on sotilaallisesti liittoutunut, voida käydä lukemassa eduskunnan sivuilta (Äänestys 4 klo. 14:15 Istunto 50/08.05.2013 klo. 14:05).

Äänestyksessä Juha Sipilä ja Jussi Niinistö äänestivät, ettei Suomi enää ole liittoutumaton vaan liittoutunut eikä olisi liittoutumaton niin kauan kuin ei ole sotilasliiton jäsen. Erkki Tuomioja oli poissa istunnosta ja äänestyksestä.

Välillä kansanedustajien toiminnan epäloogisuudella ei ole mitään rajoja sanojen ja tekojen välillä.

                                                                             ****

Presidentti Niinistö vahvisti Suomen uuden turvallisuuspoliittisen aseman selkeästi presidentti Donald Trumpin ja presidentti Vladimir Putinin Helsinki-tapaamisen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa 16.7.2018 klo 20.00 alkaen.

If country is EU member, NATO partner, a country with agreements of defence security with USA, UK and Sweden is neutral, so let it be. But then almost all the countries in the world are neutral (Yle Areena, 1.01-1.25).

Vapaasti suomennettuna:

Jos maa on EU:n jäsenmaa, Nato-kumppani sekä maa, jolla on puolustusyhteistyösopimus Yhdysvaltojen Iso-Britannian ja Ruotsin kanssa, on puolueeton, niin olkoon sitten. Mutta silloin kaikki maailman maat ovat puolueettomia.

NATO partner sanojen edessä on määrite, josta ei saa selvää, mitä presidentti Niinistö tarkoittaa. Jokainen voi käydä kuuntelemissa nauhan ja arvuutella kahden englanninkielisen sanan sisältöä.

Niinistö siis totesi, ettei Suomi ole puolueeton tai liittoutumaton kolmen erillisen sopimuskokonaisuuden pohjalta. Nuo kolme sopimuskokonaisuutta muodostuvat EU:sta, Nato-kumppanuudesta ja puolustusyhteistyösopimuksista, joista yksi on toukokuussa Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen välillä solmittu ja joka joutui Šoigun silmätikuksi.

Suomalaiset suomentavat mielellään englannin kielen neutral- tai neutrality-sanojen merkitystä liittoutumattomuudella eikä puolueettomuudella.

Niinistön ilmoitus on sinänsä todettu ennenkin, mutta se on ollut sidottuna vain Suomen EU-jäsenyyteen ja Nato-kumppanuuteen, ei kuitenkaan nyt ilmoitettuun kolmanteen sopimuskokonaisuuteen.

Nyt Niinistö ei ole sitonut Suomen liittoutumista vain EU-jäsenyyteen ja Nato-kumppanuuteen vaan myös sotilaallisiin puolustusyhteistyösopimuksiin Yhdysvaltain, Iso-Britannian ja Ruotsin kanssa.

Tuo on se uusi määrite, joka varmistaa Suomen sotilaallisen liittoutumiskäsitteen presidentin ilmoittamana.

Niinistön käyttämä agreements of defence security -määritelmä on hieman epätarkka, mutta tarkoittanee Suomen solmimia statement of intent- tai memorandum of understanding -sopimuksia.

Niinistö tulkitsee siis kuitenkin Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Ruotsin kanssa puolustusyhteistyössä allekirjoitetut asiakirjat sopimuksiksi (agreement) eikä vain julistuksiksi (statement). Englannin kielen memorandum-sana on puolestaan sopimuksellinen pöytäkirja, joka ei kuitenkaan edellytä oikeudellista sitoumusta.

Nuo Niinistön mainitsemat sopimukset ovat Suomen ja Iso-Britannian solmima sopimus (Framework Arrangement for British-Finnish Defence Co-operation), Suomen ja Yhdysvaltain solmima sopimus (Statement of Intent between The United States of America and Finland), Suomen ja Ruotsin solmima sopimus (Memorandum of Understanding between Finland and Sweden on defence cooperation) sekä Suomen ja Ruotsin sekä Yhdysvaltain  solmima sopimus (Trilateral Statement of Intent).

Suomella on muita vastaavanlaisia sopimuksia mm. Viron ja Saksan kanssa.

Kun Niinistö on nuo nimennyt sopimuksiksi, myös meidän muiden on syytä nimetä ne sopimuksiksi eikä esimerkiksi julistuksiksi.

Presidentti Niinistö on siis nyt linjannut, että kyseiset sopimukset tekevät Suomesta osaltaan liittoutuneen. Ne tekevät Suomesta sotilaallisesti liittoutuneen, koska kaikki em. sopimukset ovat sotilaallisia kuten liityntäsopimus Natoon myös olisi.

                                                                             ****

On ymmärrettävää, että Venäjä reagoi puolustusministeri Sergei Šoigun suulla vain kahdeksan päivää Niinistön sanojen jälkeen. Niinistön sanat antoivat konkreettisen syyn Venäjälle arvostella Suomea sitoutumisesta Yhdysvaltain kanssa sotilaallisella sopimuksella.

Suomi on kiivaasti kiistänyt puolustusministeri Sergei Šoigun näkemykset mm. edellä tässä kirjoituksessa mainitussa puolustusministeriön tiedotteessa (Puolustusministeriön tiedote 26.7.2018).

Tiedotteeseen on mm. kirjattu:

”Suomella ei ole täysimääräistä pääsyä Naton harjoituksiin ja komentorakenteisiin, toisin kuin Šoigu väittää. Natolla ei myöskään ole rajoittamatonta pääsyä Suomen aluevesille ja ilmatilaan, vaan valtion alusten ja ilma-alusten pääsy Suomen alueelle edellyttää lupaa lupaviranomaiselta eli Puolustusvoimilta. Lupakäsittely on aina tapauskohtainen ja harkinnanvarainen.

Suomella on siis pääsy Naton harjoituksiin ja komentorakenteisiin, mutta ei täysimääräistä kuten Nato-mailla.

Nato pääsee Suomen aluevesille ja ilmatilaan Suomen Puolustusvoimien luvalla. Siihen ei tarvita eduskunnan lupaa vaan vain Puolustusvoimien lupa riittää.

Jarmo Mäkelä on Helsingin Sanomissa suomentanut Šoigun sanoja seuraavasti (HS 6.8.2018):

Toukokuussa solmittiin sopimus, joka avaa niille täydellisen osallistumisen Naton harjoituksiin ja kyvyn käyttää sen komento-, valvonta- ja asejärjestelmiä. Vastavuoroisesti Nato sai täydet oikeudet käyttää niiden ilmatilaa ja aluevesiä”.

Jos Šoigu olisi jättänyt täydellisen- ja täydet-sanat pois, lauseet olisivat virheettömät suomennettuna.

Itse käytin hieman toisenlaista suomennosta, mutta kyse on vain sanavalinnoista, ei lauseiden merkityksestä.

Šoigun ensimmäinen lause on sinänsä totta itseasiassa myös täydellisen-sanan kanssa. Avainsana suomennoksessa on "avaa", mikä tarkoittaa, ettei asiaa ole itse sopimuksessa, mutta sopimus avaa mahdollisuuden.

Suomi on siis ilmoittanut, että Natolle annetaan mahdolliset oikeudet käyttää maan ilmatilaa ja aluevesiä tapauskohtaisesti. Jokainen tapaus ja pyyntö käsitellään siis erikseen ja tehdään yksittäinen päätös. Asia ja sen toimintaperiaate on käyty läpi sopimuksen teon yhteydessä, vaikka se ei ole kirjattuna paperille.

Puolustusministeriön kirjaus ”Natolla ei myöskään ole rajoittamatonta pääsyä...” tarkoittaa, että Natolla on pääsy, mutta se on rajoitettu. Rajoitus rajoittamattomalle pääsylle on se, että Puolustusvoimien pitää antaa pääsylle lupa. Luvan antaa siis poliittisen päätännän ulkopuolinen sotilasorganisaatio - Puolustusvoimat - sotilaallisin perustein. 

Suomennettuna, mistä on kyse ja mistä Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat ovat sopineet: kriisi- ja sotatilanteessa Nato toimisi myös Suomen ja Ruotsin aluevesillä ja ilmatilassa saatuaan ensiksi luvan Suomen ja Ruotsin Puolustusvoimilta. Suomen ja Ruotsin komento-, valvonta- ja viestintäjärjestelmät liitettäisiin Naton vastaaviin. Suomi ja Ruotsi olisivat täysin integroituja Natoon, mutta ilmeisesti Naton maajoukkojen saapumisesta Suomen maaperälle ei ole sovittu.

                                                                             ****

Käsitän sinänsä, että tuo kaikki on ärsyttänyt Venäjää. Venäjän reagointi heidän näkökulmasta on ymmärrettävää. Suomen poliittinen päätäntä on jätetty taka-alalle ja päätöksiä tekee Puolustusvoimat sotilaallisista lähtökohdista. Venäjä tulkitsee, että Suomi kyllä antaa aina Natolle oikeudet, jos Nato niitä kysyy tapauskohtaisesti. Kyse on nimellisestä päätäntäkuviosta.

Miettikääpä, jos vastaava järjestely ja sopimus olisi Venäjän ja Valko-Venäjän välillä. Miten me sen tulkitsisimme? Aivan vastaavasti kuin Venäjä toukokuista Suomen, Ruotsi ja Yhdysvaltojen välistä sopimusta.

Suomessa presidentti Niinistön hyvin tärkeitä sanoja 16.7.2018 ei ole paljonkaan kommentoitu. Ei ollenkaan. On vain kiistetty Šoigun sanomiset. Sen sijaan Venäjällä Niinistön sanoihin on kiinnitetty huomiota, kun taustalla on tuo toukokuinen sopimus, johon Niinistö viittasi 16.7.2018.

Suomi on nyt käytännössä Naton jäsen saamatta 5. artiklan turvatakuita. Suomen, Ruotsi ja Yhdysvaltojen toukokuinensopimus on merkityksellinen tuon kuvan syntymisessä Venäjällä.

Eduskunnan alainen Suomen Ulkopoliittinen instituutti oli kansainvälisessä lehdistössä määrittelyt jo aikaisemmin Suomen sotilaallisesti liittoutuneeksi tutkijansa suulla:

’Finland is not politically, economically or militarily neutral,’ said Charly Salonius-Pasternak, a researcher at the Finnish Institute for International Affairs.” (Global Times 29.6.2018).

Vapaasti suomennettuna:

’Suomi ei ole poliittisesti, taloudellisesti eikä sotilaallisesti liittoutumaton’ sanoi Charly Salonius-Pasternak, Ulkopoliittisen instituutin tutkija.

Suomen valtionhallinon ja suomalaispoliitikkojen on nyt syytä käyttää Suomelle yhtenäistä ulko- ja turvallisuuspoliittista määritelmää:

Suomi on sotilaallisesti liittoutunut maa.

Olen Suomen Nato-jäsenyyden ja Suomen sotilaallisen liittoutumisen kannattaja, jos tämän kirjoituksen perusteella jollekin se on epäselvää. Olen tyytyväinen näiden pienten askelten politiikkaan kohti Suomen Nato-jäsenyyttä. Näin Suomen Nato-jäsenyydelle vastahakoinen kansa saadaan kääntymään pikkuhiljaa.

]]>
90 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259406-presidentti-niiniston-ilmoittamana-suomi-on-nyt-sotilaallisesti-liittoutunut#comments Kotimaa Itämeren turvallisuus Nato Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyö Turpo Venäjän uhka Sun, 12 Aug 2018 18:11:24 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259406-presidentti-niiniston-ilmoittamana-suomi-on-nyt-sotilaallisesti-liittoutunut
Pehmeää turvallisuuspolitiikkaa http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259158-pehmeaa-turvallisuuspolitiikkaa <p>Pitkällä aikavälillä kaikista tärkeintä on &rdquo;pehmeä ulkopolitiikka&rdquo;, sekä ilmastonmuutokseen varautuminen. Äkkiseltään ajateltuna Suomi kuuluu ilmastonmuutoksen suhteen voittajiin, koska maatalouden viljelyskausi pitenee. Valitettavasti ilmastonmuutoksen suhteen jokainen maa on kytköksissä toiseen. Jos meillä ilma lämpenee ja tuo enemmän maanviljelymahdollisuuksia, niin toisaalla se tarkoittaa kuivuutta ja maan muuttumista elinkelvottomaksi. Varovaisestikin arvioiden tulevaisuudessa ilmastopakolaisten määrä lasketaan sadoissa miljoonissa. Tällä hetkellä sodista ja muista konflikteista aiheutuvia maiden sisäisiä ja ulkoisia pakolaisia on noin 60 miljoonaa. Jos miljoona syyrialaista pakolaista saa Venäläisen trollimedian avustuksella Euroopan maiden sisäpolitiikan sekaisin, niin mitä ilmastopakolaiset saavat tulevaisuudessa aikaan? Maailman maat ovat kuin dominopalikat, kun yksi kaatuu, niin viereiset horjuvat. Jos suuret ihmismassat päättävät ylittää rajoja, niin <a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/10062018/art-2000005713914.html">ei sitä voi viime kädessä mitenkään estää</a> harvaan asutussa ja avoimessa länsimaisessa sivistysvaltiossa, koska jo pelkästään rajan ylittämisen havaitseminenkin on vaikeaa. Tärkeintä on estää etukäteen se, mitä voi tapahtua 50 vuoden päästä ilmastonmuutoksen seurauksena. Tämä vaatii sitä, että siirrymme vähäpäästöiseen kiertotalous yhteiskuntaan, vaikka se hieman maksaisikin. Tämä on vähintä, mitä voimme tehdä lapsillemme, ja isänmaallemme.</p><p>Nykyinen ostovoimamme perustuu siihen, että joku tekee kulutustavaramme sellaisissa olosuhteissa, joissa me itse emme ikinä suostuisi työskentelemään. Miten tämä eroaa kolonialismin aikaisesta riistämisestä? Oleellista onkin se, että samalla tavallisen kuluttajan kulutuskäyttäytyminen muuttuu eettisemmäksi. Tällä hillitsemme myös pakolaisvirtoja tulevaisuudessa, kun ihmisten ei tarvitse lähteä epäinhimillisten työolosuhteiden vuoksi rajoja ylittämään ja etsimään parempaa työelämää.</p><p>Tulevien päättäjien eduskunnassa tuleekin tietää miten tähän maailmanpoliittiseen tilanteeseen on tultu, ja miten pääsemme tästä eteenpäin. Minä kannatan sotilaallisesti puolueetonta Suomea, jolla on uskottavat asevoimat, ja joka kehittää turvallisuuspolitiikkaa yhdessä Euroopan maiden kanssa EU:n kautta, tietäen omat geopoliittiset erityispiirteensä. Kaiken valtion tekemän politiikan tulee olla <a href="https://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/kehitys/post-2015">YK:n agenda 2030</a> mukaista, jotta saamme ilmastonmuutoksen kuriin ja vältämme suuret kansainvaellukset.</p><p>Pehmeään turvallisuuspolitiikkaan kuuluu minun mielestäni myös kansan puolustustahto. Jos kansan tahto puolustaa omaa maataan on pienempi, kuin jonkun toisen maan tahto omistaa se, niin tämä tahto voi käydä toteen ennemmin tai myöhemmin. Suomen täytyy olla puolustamisen arvoinen, mutta valitettavasti siitä pääsevät tällä hetkellä päättämään poliitikot, jotka kumartavat liikaa markkinatalouden alttarin edessä. Mitä puolustettavaa tähän maahan jää, jos kaikki kansallisomaisuus tuntureita ja vesiä tai työpaikkoja ja sairaaloita myöten myydään kansainvälisille yrityksille. Ilman tahtoa puolustaa maata, ei pian ole maata, jota puolustaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pitkällä aikavälillä kaikista tärkeintä on ”pehmeä ulkopolitiikka”, sekä ilmastonmuutokseen varautuminen. Äkkiseltään ajateltuna Suomi kuuluu ilmastonmuutoksen suhteen voittajiin, koska maatalouden viljelyskausi pitenee. Valitettavasti ilmastonmuutoksen suhteen jokainen maa on kytköksissä toiseen. Jos meillä ilma lämpenee ja tuo enemmän maanviljelymahdollisuuksia, niin toisaalla se tarkoittaa kuivuutta ja maan muuttumista elinkelvottomaksi. Varovaisestikin arvioiden tulevaisuudessa ilmastopakolaisten määrä lasketaan sadoissa miljoonissa. Tällä hetkellä sodista ja muista konflikteista aiheutuvia maiden sisäisiä ja ulkoisia pakolaisia on noin 60 miljoonaa. Jos miljoona syyrialaista pakolaista saa Venäläisen trollimedian avustuksella Euroopan maiden sisäpolitiikan sekaisin, niin mitä ilmastopakolaiset saavat tulevaisuudessa aikaan? Maailman maat ovat kuin dominopalikat, kun yksi kaatuu, niin viereiset horjuvat. Jos suuret ihmismassat päättävät ylittää rajoja, niin ei sitä voi viime kädessä mitenkään estää harvaan asutussa ja avoimessa länsimaisessa sivistysvaltiossa, koska jo pelkästään rajan ylittämisen havaitseminenkin on vaikeaa. Tärkeintä on estää etukäteen se, mitä voi tapahtua 50 vuoden päästä ilmastonmuutoksen seurauksena. Tämä vaatii sitä, että siirrymme vähäpäästöiseen kiertotalous yhteiskuntaan, vaikka se hieman maksaisikin. Tämä on vähintä, mitä voimme tehdä lapsillemme, ja isänmaallemme.

Nykyinen ostovoimamme perustuu siihen, että joku tekee kulutustavaramme sellaisissa olosuhteissa, joissa me itse emme ikinä suostuisi työskentelemään. Miten tämä eroaa kolonialismin aikaisesta riistämisestä? Oleellista onkin se, että samalla tavallisen kuluttajan kulutuskäyttäytyminen muuttuu eettisemmäksi. Tällä hillitsemme myös pakolaisvirtoja tulevaisuudessa, kun ihmisten ei tarvitse lähteä epäinhimillisten työolosuhteiden vuoksi rajoja ylittämään ja etsimään parempaa työelämää.

Tulevien päättäjien eduskunnassa tuleekin tietää miten tähän maailmanpoliittiseen tilanteeseen on tultu, ja miten pääsemme tästä eteenpäin. Minä kannatan sotilaallisesti puolueetonta Suomea, jolla on uskottavat asevoimat, ja joka kehittää turvallisuuspolitiikkaa yhdessä Euroopan maiden kanssa EU:n kautta, tietäen omat geopoliittiset erityispiirteensä. Kaiken valtion tekemän politiikan tulee olla YK:n agenda 2030 mukaista, jotta saamme ilmastonmuutoksen kuriin ja vältämme suuret kansainvaellukset.

Pehmeään turvallisuuspolitiikkaan kuuluu minun mielestäni myös kansan puolustustahto. Jos kansan tahto puolustaa omaa maataan on pienempi, kuin jonkun toisen maan tahto omistaa se, niin tämä tahto voi käydä toteen ennemmin tai myöhemmin. Suomen täytyy olla puolustamisen arvoinen, mutta valitettavasti siitä pääsevät tällä hetkellä päättämään poliitikot, jotka kumartavat liikaa markkinatalouden alttarin edessä. Mitä puolustettavaa tähän maahan jää, jos kaikki kansallisomaisuus tuntureita ja vesiä tai työpaikkoja ja sairaaloita myöten myydään kansainvälisille yrityksille. Ilman tahtoa puolustaa maata, ei pian ole maata, jota puolustaa.

]]>
3 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259158-pehmeaa-turvallisuuspolitiikkaa#comments Ilmastonmuutos Itämeri Pakolaiset Turpo Turvallisuuspolitiikka Thu, 09 Aug 2018 16:00:00 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259158-pehmeaa-turvallisuuspolitiikkaa
Kovaa turvallisuuspolitiikkaa http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259157-kovaa-turvallisuuspolitiikkaa <p>Jos tulevat eduskuntavaalit ovat merkittävät palkansaajan palkkakehitykselle, niin ne ovat merkittävät myös koko Itämeren turvallisuuspolitiikan suunnalle.</p><p>NATOn pienimmät maat miettivät julkisesti voivatko he tosipaikan tullen luottaa NATOn turvatakuisiin, eli siihen, että Yhdysvallat tulevat heidän avuksi kriisin sattuessa. Ja tulevatko Euroopankaan maat, koska koko NATO nojaa vahvasti USA:n asevoimiin? Olisiko Suomen asema Viroa tai Montenegroa parempi? Asukasmäärän mukaan Suomi asettuisi NATO-maissa Tanskan ja Norjan kokoisten pienten maiden joukkoon. Tanskan sotilasmenot ovat yli neljä miljardia eli yli miljardi euroa enemmän kuin Suomella. Norjan sotilasmenot ylittävät jo seitsemän miljardin. Nämä meidän tulee pitää mielessä, jos mietimme NATOn jäsenyyttä, joka toisi meille velvollisuuden auttaa Baltian maita, jotka eivät puolestaan tuo Yhdysvalloille mitään, mitä he tarvitsisivat.</p><p>Yhdysvaltojen poukkoileva ulkopolitiikka voidaan Euroopan kannalta ratkaista vain siten, että me alamme itse ottamaan entistä enemmän vastuuta omasta turvallisuuspolitiikastamme. Tämä on mahdollista vain uskottavalla yhteisellä EU:n laajuisella ulkopolitiikalla ja uskottavilla asevoimilla. Tuhansien vuosien ajan yhteiskuntien toimintaa ovat määritelleet sen asevoimien kyvykkyys, eikä tähän ole näköpiirissä muutosta. Vaikka asevoimia ei tarvitakaan enää niinkään resurssien kaappaamiseen heikommalta osapuolelta, koska maailmankauppa on vapautunut, tarvitaan niitä sitäkin enemmän turvaamaan nämä kauppareitit ja olemaan pelote muille maille olla häiritsemättä vapaata kaupankäyntiä. Tässä erityisesti merenkulun vapaa kulku on tärkeintä, kuten se on ollut jo muinaisen Roomankin ajoilta asti. Erityisesti Venäjälle Itämeri on henkireikä. Jos Venäjän Euroopan puolisessa osassa asuu lähes 80 % sen väestöstä, niin kulkee myös sen Euroopan puoleisista satamista saman verran ulkomaankaupasta. Venäjän omat jäämeren satamat eivät kykenisi kriisin sattuessa ruokkimaan Venäjän Euroopan puoleista väestöä ja sen tarpeita.</p><p>Tämän lisäksi saman verran, eli noin 80 %, kulkee myös internet-liikenteestä Itämeren, ja erityisesti Suomen kautta Venäjälle. Datan käyttö ja sen vapaa kulkeminen on nykyään yhteiskunnille kriittisen tärkeää. Jos Suomen ja Ahvenanmaan välillä olevista kaapeleista katkeaa se, joka käsittelee pankkiliikennettä, saamme heittää pankkikorteillamme vesilintua. Sama pätee kaikkeen internet-liikenteeseen. Vähänkään pidemmät tietoliikenteen ja rahaliikenteen katkot johtaisivat yhteiskunnallisiin levottomuuksiin, sillä kuka sitä ilman palkkaa töissä enää kävisi. Parin piuhan katkaiseminen Itämeren pohjasta voisi siis aiheuttaa Suomelle ja Venäjälle enemmän ongelmia, kuin perinteinen sodankäynti. Suurvallat ovatkin varustaneet sukellusveneensä välineillä, joilla dataliikennettä voidaan häiritä tai jopa estää.</p><p>Riippumatta siitä, onko Suomi NATO-maa vai ei, aiheuttaa se Suomen armeijalle paineita asevoimien kaluston uusimiselle. Paljon puhutut torjuntahävittäjähankinnat ovat niistä suurimmat, mutta sitäkin tärkeämmät. Suomi on perinteisesti ollut rauhanvälittäjämaa. Tälle on ollut historiasta kumpuavat syyt maantieteellisen sijaintimme vuoksi. Jos kylmän sodan aikana idän ja lännen välillä olisi syttynyt sota, olisi se tarkoittanut sitä, että Suomen yli olisi lentänyt kaikkea mahdollista lentokoneista ydinaseisiin. Pienelläkin todennäköisyydellä osa näistä olisi tippunut meidän maaperällemme, ja suuremmalla todennäköisyydellä Suomen ilmatilasta olisi tullut muiden maiden sotatanner, joka olisi voinut tarkoittaa jopa meidän maaperällemme tippuvia ydinaseita. Vaikka tämä uhka on kylmän sodan jälkeen vähentynyt, niin ei se ole kuitenkaan täysin poissa. Puolueettomalla Suomella tulisikin olla uskottavat ilmavoimat ja ilmatorjuntakyky jo pelkästään sen johdosta, ettei meidän ylitse missään tilanteessa kukaan haluaisi lentää tai ampua.<br />NATO-maana tämä ylilento-ongelma ei koskisi meitä, vaan olisimme maantieteellisen sijaintimme vuoksi ensi-iskun kohde. Ensi-isku kohdistuisi nykypäivänä tietoverkkoon haittaohjelmien avulla, joita arvioidaan tänä vuonna maailmanlaajuisesti syntyvän eri tahojen toimesta jopa <a href="https://www.av-test.org/en/statistics/malware/">800 miljoonaa kappaletta</a>. Osa näistä on valtiollisesti tuotettuja ja suunniteltuja lamauttamaan yhteiskuntia.</p><p>Nämä asiat luokittelen niin sanotuksi &rdquo;kovaksi turvallisuuspolitiikaksi&rdquo;.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos tulevat eduskuntavaalit ovat merkittävät palkansaajan palkkakehitykselle, niin ne ovat merkittävät myös koko Itämeren turvallisuuspolitiikan suunnalle.

NATOn pienimmät maat miettivät julkisesti voivatko he tosipaikan tullen luottaa NATOn turvatakuisiin, eli siihen, että Yhdysvallat tulevat heidän avuksi kriisin sattuessa. Ja tulevatko Euroopankaan maat, koska koko NATO nojaa vahvasti USA:n asevoimiin? Olisiko Suomen asema Viroa tai Montenegroa parempi? Asukasmäärän mukaan Suomi asettuisi NATO-maissa Tanskan ja Norjan kokoisten pienten maiden joukkoon. Tanskan sotilasmenot ovat yli neljä miljardia eli yli miljardi euroa enemmän kuin Suomella. Norjan sotilasmenot ylittävät jo seitsemän miljardin. Nämä meidän tulee pitää mielessä, jos mietimme NATOn jäsenyyttä, joka toisi meille velvollisuuden auttaa Baltian maita, jotka eivät puolestaan tuo Yhdysvalloille mitään, mitä he tarvitsisivat.

Yhdysvaltojen poukkoileva ulkopolitiikka voidaan Euroopan kannalta ratkaista vain siten, että me alamme itse ottamaan entistä enemmän vastuuta omasta turvallisuuspolitiikastamme. Tämä on mahdollista vain uskottavalla yhteisellä EU:n laajuisella ulkopolitiikalla ja uskottavilla asevoimilla. Tuhansien vuosien ajan yhteiskuntien toimintaa ovat määritelleet sen asevoimien kyvykkyys, eikä tähän ole näköpiirissä muutosta. Vaikka asevoimia ei tarvitakaan enää niinkään resurssien kaappaamiseen heikommalta osapuolelta, koska maailmankauppa on vapautunut, tarvitaan niitä sitäkin enemmän turvaamaan nämä kauppareitit ja olemaan pelote muille maille olla häiritsemättä vapaata kaupankäyntiä. Tässä erityisesti merenkulun vapaa kulku on tärkeintä, kuten se on ollut jo muinaisen Roomankin ajoilta asti. Erityisesti Venäjälle Itämeri on henkireikä. Jos Venäjän Euroopan puolisessa osassa asuu lähes 80 % sen väestöstä, niin kulkee myös sen Euroopan puoleisista satamista saman verran ulkomaankaupasta. Venäjän omat jäämeren satamat eivät kykenisi kriisin sattuessa ruokkimaan Venäjän Euroopan puoleista väestöä ja sen tarpeita.

Tämän lisäksi saman verran, eli noin 80 %, kulkee myös internet-liikenteestä Itämeren, ja erityisesti Suomen kautta Venäjälle. Datan käyttö ja sen vapaa kulkeminen on nykyään yhteiskunnille kriittisen tärkeää. Jos Suomen ja Ahvenanmaan välillä olevista kaapeleista katkeaa se, joka käsittelee pankkiliikennettä, saamme heittää pankkikorteillamme vesilintua. Sama pätee kaikkeen internet-liikenteeseen. Vähänkään pidemmät tietoliikenteen ja rahaliikenteen katkot johtaisivat yhteiskunnallisiin levottomuuksiin, sillä kuka sitä ilman palkkaa töissä enää kävisi. Parin piuhan katkaiseminen Itämeren pohjasta voisi siis aiheuttaa Suomelle ja Venäjälle enemmän ongelmia, kuin perinteinen sodankäynti. Suurvallat ovatkin varustaneet sukellusveneensä välineillä, joilla dataliikennettä voidaan häiritä tai jopa estää.

Riippumatta siitä, onko Suomi NATO-maa vai ei, aiheuttaa se Suomen armeijalle paineita asevoimien kaluston uusimiselle. Paljon puhutut torjuntahävittäjähankinnat ovat niistä suurimmat, mutta sitäkin tärkeämmät. Suomi on perinteisesti ollut rauhanvälittäjämaa. Tälle on ollut historiasta kumpuavat syyt maantieteellisen sijaintimme vuoksi. Jos kylmän sodan aikana idän ja lännen välillä olisi syttynyt sota, olisi se tarkoittanut sitä, että Suomen yli olisi lentänyt kaikkea mahdollista lentokoneista ydinaseisiin. Pienelläkin todennäköisyydellä osa näistä olisi tippunut meidän maaperällemme, ja suuremmalla todennäköisyydellä Suomen ilmatilasta olisi tullut muiden maiden sotatanner, joka olisi voinut tarkoittaa jopa meidän maaperällemme tippuvia ydinaseita. Vaikka tämä uhka on kylmän sodan jälkeen vähentynyt, niin ei se ole kuitenkaan täysin poissa. Puolueettomalla Suomella tulisikin olla uskottavat ilmavoimat ja ilmatorjuntakyky jo pelkästään sen johdosta, ettei meidän ylitse missään tilanteessa kukaan haluaisi lentää tai ampua.
NATO-maana tämä ylilento-ongelma ei koskisi meitä, vaan olisimme maantieteellisen sijaintimme vuoksi ensi-iskun kohde. Ensi-isku kohdistuisi nykypäivänä tietoverkkoon haittaohjelmien avulla, joita arvioidaan tänä vuonna maailmanlaajuisesti syntyvän eri tahojen toimesta jopa 800 miljoonaa kappaletta. Osa näistä on valtiollisesti tuotettuja ja suunniteltuja lamauttamaan yhteiskuntia.

Nämä asiat luokittelen niin sanotuksi ”kovaksi turvallisuuspolitiikaksi”.

]]>
1 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259157-kovaa-turvallisuuspolitiikkaa#comments Nato Turpo Turvallisuuspolitiikka Ulkopolitiikka Venäjä Wed, 08 Aug 2018 16:00:00 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259157-kovaa-turvallisuuspolitiikkaa
Syyria ja Israel neuvotteluissa Golanin vakauttamiseksi http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258889-syyria-ja-israel-neuvotteluissa-golanin-vakauttamiseksi <p><strong>Israelin ja Syyrian armeijoiden edustajat ovat hiljattain pitäneet kolme kokousta Golanin kukkuloilla keskustellen Syyrian armeijan paluusta asemiinsa rajalla liki seitsemän vuoden poissaolon jälkeen. Harvinaislaatuiset &ndash; maat ovat teknisesti yhä sotatilassa keskenään &ndash; neuvottelut tapahtuivat YK:n (United Nations Disengagement Observer Force/UNDOF) ja Venäjän välityksellä.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Kenraali-evp Hanan Gefen, aiempi IDF:n eliittitiedusteluyksikkö 8200:n komentaja, kertoi <a href="https://www.i24news.tv/en/news/international/middle-east/180162-180724-exclusive-israeli-syrian-officers-met-to-discuss-return-of-assad-army-to-golan"><em>i24NEWS</em></a> julkaisulle, että tällainen suora sotilaallinen koordinointi on täysin uusi ilmiö joskaan ei yllättävä Venäjän merkittävän al-Assadin hallinnon vakauttamiselle antaman panoksen takia. Venäjä on myös Syyrian hallinnon ja kapinallisjoukkojen välissä pyrkien ehkäisemään joukkosurmat. Venäjän sotilaspoliisin päällikkö oli juuri Israelissa toimien koordinoimiseksi, Gefen totesi, jatkaen, että kaikkein viimeksi syyrialaiset haluavat vastakkainasettelua Israelin kanssa.</p><p>Syyrian armeija vahvistaa ottaneensa haltuunsa Golanin kukkuloiden alueen kun 1200 ISIS:n taistelijaa luovutti viimeisen alueensa Yarmoukin syvänteessä 30.7.2018 kuuden viikon sotilasoperaation jälkeen.</p><p>&nbsp;</p><p><img alt="" height="369" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/07/golan2.jpg" width="547" /></p><p><em>Syyrialaiset juhlivat hallitusvallan paluuta Quneitrassa Golanilla 27.7.2018. Credit: SANA via AP</em></p><p>Israelin päähuolenaihe Syyrian suhteen on rajan läheisyydessä olevat Iranin ja Hizbollahin joukot ja tätä ongelmaa käsiteltiin viimeksi huipputasolla maanantaina 23.7.2018 Israelin pääministeri Benjamin Netanyahun ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin tapaamisessa. Tällöin Netanyahu pyysi Venäjän apua 100 kilometrin turvavyöhykkeen muodostamiseksi Israelin-Syyrian rajan ja iranilaisjoukkojen väliin.</p><p><img src="https://pbs.twimg.com/media/DizpsyIX4AM3l9D.jpg" /></p><p>Prime Minister Benjamin Netanyahu met this evening at the Prime Minister&#39;s Office with a Russian delegation led by Foreign Minister Sergei Lavrov and Chief of the General Staff of the Armed Forces Valery Gerasimov. <a href="https://t.co/jF1iwgAjKq">pic.twitter.com/jF1iwgAjKq</a></p><p>&mdash; PM of Israel (@IsraeliPM) <a href="https://twitter.com/IsraeliPM/status/1021448185221394434?ref_src=twsrc%5Etfw">July 23, 2018</a></p><p>Venäjän Israelin suurlähettiläs Anatoly Viktorov ilmoitti kuitenkin myöhemmin ettei Venäjä voi pakottaa iranilaisjoukkoja vetäytymään Syyriasta. Viktorov totesi kuiten että kun vuoden 1974 aseleposopimus tulee täydelleen voimaan ei Israelin rajan läheisyyteen jää kuin normaalin Syyrian armeijan joukkoja. Venäjä myös jatkaa käytäntöään olla puuttumatta Israelin ilmavoimien hyökkäyksiin Syyriassa olevia Iranin ja Hizbollahin asemia vastaan.</p><p>Lähteet: <a href="https://www.i24news.tv/en/news/international/middle-east/180162-180724-exclusive-israeli-syrian-officers-met-to-discuss-return-of-assad-army-to-golan"><em>i24NEWS</em></a> ja <a href="http://www.bicom.org.uk/news/syrian-regime-returns-golan-border/"><em>BICOM</em></a></p><p><img src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/47/Daraa_2018_gif.gif" /></p><p><strong>Aiheesta aiemmin:</strong></p><p><em><a href="https://arielfi.wordpress.com/2018/07/20/trump-putin-netanyahu-ja-salainen-sopimus-syyriasta/">Trump-Putin-Netanyahu ja salainen sopimus Syyriasta</a></em><br /><em><a href="https://arielfi.wordpress.com/2018/07/18/rauha-golanille-venajan-usan-ja-israelin-yhteistyolla/">Rauha Golanille Venäjän, USAn ja Israelin yhteistyöllä</a></em><br /><em><a href="https://arielfi.wordpress.com/2018/07/19/seuraavaksi-golanin-tunnustus-osaksi-israelia/">Seuraavaksi Golanin tunnustus osaksi Israelia?</a></em></p><hr /><p><strong>Kirjoitus ensinnä ilmestynyt <a href="http://arielfi.wordpress.com"><em>Ariel-Israelista suomeksi</em></a> verkkojulkaisussa</strong></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Israelin ja Syyrian armeijoiden edustajat ovat hiljattain pitäneet kolme kokousta Golanin kukkuloilla keskustellen Syyrian armeijan paluusta asemiinsa rajalla liki seitsemän vuoden poissaolon jälkeen. Harvinaislaatuiset – maat ovat teknisesti yhä sotatilassa keskenään – neuvottelut tapahtuivat YK:n (United Nations Disengagement Observer Force/UNDOF) ja Venäjän välityksellä.

 

Kenraali-evp Hanan Gefen, aiempi IDF:n eliittitiedusteluyksikkö 8200:n komentaja, kertoi i24NEWS julkaisulle, että tällainen suora sotilaallinen koordinointi on täysin uusi ilmiö joskaan ei yllättävä Venäjän merkittävän al-Assadin hallinnon vakauttamiselle antaman panoksen takia. Venäjä on myös Syyrian hallinnon ja kapinallisjoukkojen välissä pyrkien ehkäisemään joukkosurmat. Venäjän sotilaspoliisin päällikkö oli juuri Israelissa toimien koordinoimiseksi, Gefen totesi, jatkaen, että kaikkein viimeksi syyrialaiset haluavat vastakkainasettelua Israelin kanssa.

Syyrian armeija vahvistaa ottaneensa haltuunsa Golanin kukkuloiden alueen kun 1200 ISIS:n taistelijaa luovutti viimeisen alueensa Yarmoukin syvänteessä 30.7.2018 kuuden viikon sotilasoperaation jälkeen.

 

Syyrialaiset juhlivat hallitusvallan paluuta Quneitrassa Golanilla 27.7.2018. Credit: SANA via AP

Israelin päähuolenaihe Syyrian suhteen on rajan läheisyydessä olevat Iranin ja Hizbollahin joukot ja tätä ongelmaa käsiteltiin viimeksi huipputasolla maanantaina 23.7.2018 Israelin pääministeri Benjamin Netanyahun ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin tapaamisessa. Tällöin Netanyahu pyysi Venäjän apua 100 kilometrin turvavyöhykkeen muodostamiseksi Israelin-Syyrian rajan ja iranilaisjoukkojen väliin.

Prime Minister Benjamin Netanyahu met this evening at the Prime Minister's Office with a Russian delegation led by Foreign Minister Sergei Lavrov and Chief of the General Staff of the Armed Forces Valery Gerasimov. pic.twitter.com/jF1iwgAjKq

— PM of Israel (@IsraeliPM) July 23, 2018

Venäjän Israelin suurlähettiläs Anatoly Viktorov ilmoitti kuitenkin myöhemmin ettei Venäjä voi pakottaa iranilaisjoukkoja vetäytymään Syyriasta. Viktorov totesi kuiten että kun vuoden 1974 aseleposopimus tulee täydelleen voimaan ei Israelin rajan läheisyyteen jää kuin normaalin Syyrian armeijan joukkoja. Venäjä myös jatkaa käytäntöään olla puuttumatta Israelin ilmavoimien hyökkäyksiin Syyriassa olevia Iranin ja Hizbollahin asemia vastaan.

Lähteet: i24NEWS ja BICOM

Aiheesta aiemmin:

Trump-Putin-Netanyahu ja salainen sopimus Syyriasta
Rauha Golanille Venäjän, USAn ja Israelin yhteistyöllä
Seuraavaksi Golanin tunnustus osaksi Israelia?


Kirjoitus ensinnä ilmestynyt Ariel-Israelista suomeksi verkkojulkaisussa

 

]]>
8 http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258889-syyria-ja-israel-neuvotteluissa-golanin-vakauttamiseksi#comments Golan Israel Syyria Turpo Tue, 31 Jul 2018 21:22:27 +0000 Ari Rusila http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258889-syyria-ja-israel-neuvotteluissa-golanin-vakauttamiseksi
Pieni rohkea kansa joka vähät välitti Venäjän painostuksesta http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258820-pieni-rohkea-kansa-joka-vahat-valitti-venajan-painostuksesta <p>Venäjän presidentti Vladimir Putin on arvaamaton voimapoliitikko. Hänen johtamansa valtio on ottanut haltuunsa ja valvontaansa sille kuulumattomia alueita Georgialta ja Ukrainalta. Itä-Ukrainassa käydään yhä Venäjän myötävaikutuksella sotaa.</p><p>Venäläiset pahantekijät sekaantuivat <a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/254148-trumpilta-kovan-luokan-takinkaanto-putin-henkilokohtaisesti-vastuussa-venajan">Yhdysvaltain presidentinvaaleihin</a> ja <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/times-venalaiset-twitter-tilit-lahettivat-brexitin-alla-melkein-45000-brexitia-koskevaa-viestia-48-tunnissa/f445f942-865d-3e52-92d8-f363fa093221">Ison-Britannian EU-kansanäänestykseen</a>. Lopputulos kummassakin oli Putinin hallinnolle mieluinen.</p><p>Varsin moni Putinin hallinnon kanssa poikkiteloin asettunut venäläinen on menettänyt yllättäen henkensä. Autoritäärinen hallitsija ei suvaitse vastustajia kotimaassaan, mutta hän on katsonut oikeudekseen puuttua myös muiden valtioiden asioihin.</p><p>Suomalaisiakin Putinin hallinto kiusannut ja uhkaillut. Rajan aukaiseminen ja ilmatilaloukkaukset ovat hyvässä muistissa hallinnon edustajien kummallisesta retoriikasta puhumattakaan.</p><p>Viime viikolla tätä puheen tasolla käytävää uhittelua kuultiin taas, kun Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu puhui vastatoimista Suomen ja Ruotsin tiivistettyä läntistä puolustusyhteistyötään. Suomen puolustusministeriö oikaisi Shoigun esittämiä virheitä Suomen ja Ruotsin Nato-yhteistyöstä <a href="https://defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=9412">omalla tiedotteellaan</a>.</p><p>Maanpuolustuskorkeakoulun professori Petteri Lalu piti Shoigun lausuntoa poikkeuksellisena, kuten <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/254915-suomalaisprofessori-pitaa-venalaisministerin-uhkausta-poikkeuksellisena-nain-ei-asiaa">Uusi Suomi kertoi viikonvaihteessa.</a></p><p>&rdquo;Näin ei asiaa ole aiemmin esitetty, vaan vastatoimet kytketty varsinaiseen Nato-jäsenyyteen&rdquo;, Lalu kommentoi Twitterissä.</p><p>Puheet ovat puheita, mutta ei niitä voi aivan olankohautuksellakaan sivuuttaa, kun ne tulevat korkealta naapurivaltion sotilashallinnosta. Toisekseen puheet tulevat maasta, joka on pystynyt mitä omituisimpiin operaatioihin Venäjän rajojen ulkopuolella.</p><p>Suomessa vähemmän seurattu venäläinen horjutusyritys nähtiin Montenegrossa, joka liittyi puolustusliitto Natoon noin vuosi sitten. Esimerkiksi <a href="https://www.telegraph.co.uk/news/2017/02/18/russias-deadly-plot-overthrow-montenegros-government-assassinating/">brittiläinen Telegraph on kertonut</a>, kuinka venäläisten agenttien epäillään sotkeutuneen jopa maan silloisen pääministerin Milo Djukanovicin murhasuunnitelmiin.</p><p>Montenegron tapauksen nosti jokunen päivä sitten esille arvostetussa <a href="https://foreignpolicy.com/2018/07/27/a-russian-attack-on-montenegro-could-mean-the-end-of-nato-putin-trump-helsinki/">Foreign Policy -lehdessä Jeffrey A. Stacey</a>, joka työskenteli Yhdysvaltain ulkoasiainhallinnossa Barack Obaman presidenttikaudella.</p><p>Hän maalasi skenaarion, jossa Putin lähtisi sotilaalliseen operaatioon Montenegrossa ja horjuttaisi koko Natoa sitä kautta. Yhdysvaltain nykyinen presidentti Donald Trump kun ei välttämättä olisikaan sitoutunut tuon runsaan 600&nbsp;000 asukkaan valtion puolustamiseen, mikä veisi pohjan koko Naton viidenneltä artiklalta ja siten koko Natolta.</p><p>Staceyn pohdiskelu pohjautuu siihen, että Trump puhui Helsingin Putin-tapaamisen jälkeen varsin kummallisia Montenegrosta.</p><p>&rdquo;Montenegro on pikkuruinen maa, jossa on voimakkaita ihmisiä. He ovat hyvin aggressiivisia. He voivat tulla aggressiivisiksi, ja onneksi olkoon, olette kolmannessa maailmansodassa&rdquo;, <a href="http://www.foxnews.com/transcript/2018/07/21/where-does-president-trumps-relationship-with-russia-and-putin-stand.html">Trump höpötteli Fox Newsille</a>.</p><p>Venäjää taas sieppaa Montenegron Nato-jäsenyys ja edessä ehkä siintävä EU-jäsenyys, eli se kuinka taas yksi Balkanin maa etääntyy hyvin kauas sen potentiaalisesta vaikutuspiiristä. Vuosikymmenen mittainen horjutusyritys on epäonnistunut.</p><p>Venäjän todistettu vastaoperaatio Montenegron Nato-jäsenyyteen on tuontikielto maan viineille ja varoittaminen matkustamasta tuohon Adrianmeren rauhalliseen pikkuvaltioon <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9651338">&rdquo;venäläisvastaisen hysterian&rdquo; vuoksi.</a></p><p>Kauhukuvista ja Venäjän painostuksesta huolimatta Montenegro pyrki ja pääsi Natoon <a href="https://www.politico.eu/article/montenegros-parliament-ratifies-nato-membership/">maan parlamentin hyväksyttyä asian</a>. Pieni rohkea kansa uskalsi kaiken epävarmuuden keskellä tehdä oman valintansa.&nbsp;</p> Venäjän presidentti Vladimir Putin on arvaamaton voimapoliitikko. Hänen johtamansa valtio on ottanut haltuunsa ja valvontaansa sille kuulumattomia alueita Georgialta ja Ukrainalta. Itä-Ukrainassa käydään yhä Venäjän myötävaikutuksella sotaa.

Venäläiset pahantekijät sekaantuivat Yhdysvaltain presidentinvaaleihin ja Ison-Britannian EU-kansanäänestykseen. Lopputulos kummassakin oli Putinin hallinnolle mieluinen.

Varsin moni Putinin hallinnon kanssa poikkiteloin asettunut venäläinen on menettänyt yllättäen henkensä. Autoritäärinen hallitsija ei suvaitse vastustajia kotimaassaan, mutta hän on katsonut oikeudekseen puuttua myös muiden valtioiden asioihin.

Suomalaisiakin Putinin hallinto kiusannut ja uhkaillut. Rajan aukaiseminen ja ilmatilaloukkaukset ovat hyvässä muistissa hallinnon edustajien kummallisesta retoriikasta puhumattakaan.

Viime viikolla tätä puheen tasolla käytävää uhittelua kuultiin taas, kun Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu puhui vastatoimista Suomen ja Ruotsin tiivistettyä läntistä puolustusyhteistyötään. Suomen puolustusministeriö oikaisi Shoigun esittämiä virheitä Suomen ja Ruotsin Nato-yhteistyöstä omalla tiedotteellaan.

Maanpuolustuskorkeakoulun professori Petteri Lalu piti Shoigun lausuntoa poikkeuksellisena, kuten Uusi Suomi kertoi viikonvaihteessa.

”Näin ei asiaa ole aiemmin esitetty, vaan vastatoimet kytketty varsinaiseen Nato-jäsenyyteen”, Lalu kommentoi Twitterissä.

Puheet ovat puheita, mutta ei niitä voi aivan olankohautuksellakaan sivuuttaa, kun ne tulevat korkealta naapurivaltion sotilashallinnosta. Toisekseen puheet tulevat maasta, joka on pystynyt mitä omituisimpiin operaatioihin Venäjän rajojen ulkopuolella.

Suomessa vähemmän seurattu venäläinen horjutusyritys nähtiin Montenegrossa, joka liittyi puolustusliitto Natoon noin vuosi sitten. Esimerkiksi brittiläinen Telegraph on kertonut, kuinka venäläisten agenttien epäillään sotkeutuneen jopa maan silloisen pääministerin Milo Djukanovicin murhasuunnitelmiin.

Montenegron tapauksen nosti jokunen päivä sitten esille arvostetussa Foreign Policy -lehdessä Jeffrey A. Stacey, joka työskenteli Yhdysvaltain ulkoasiainhallinnossa Barack Obaman presidenttikaudella.

Hän maalasi skenaarion, jossa Putin lähtisi sotilaalliseen operaatioon Montenegrossa ja horjuttaisi koko Natoa sitä kautta. Yhdysvaltain nykyinen presidentti Donald Trump kun ei välttämättä olisikaan sitoutunut tuon runsaan 600 000 asukkaan valtion puolustamiseen, mikä veisi pohjan koko Naton viidenneltä artiklalta ja siten koko Natolta.

Staceyn pohdiskelu pohjautuu siihen, että Trump puhui Helsingin Putin-tapaamisen jälkeen varsin kummallisia Montenegrosta.

”Montenegro on pikkuruinen maa, jossa on voimakkaita ihmisiä. He ovat hyvin aggressiivisia. He voivat tulla aggressiivisiksi, ja onneksi olkoon, olette kolmannessa maailmansodassa”, Trump höpötteli Fox Newsille.

Venäjää taas sieppaa Montenegron Nato-jäsenyys ja edessä ehkä siintävä EU-jäsenyys, eli se kuinka taas yksi Balkanin maa etääntyy hyvin kauas sen potentiaalisesta vaikutuspiiristä. Vuosikymmenen mittainen horjutusyritys on epäonnistunut.

Venäjän todistettu vastaoperaatio Montenegron Nato-jäsenyyteen on tuontikielto maan viineille ja varoittaminen matkustamasta tuohon Adrianmeren rauhalliseen pikkuvaltioon ”venäläisvastaisen hysterian” vuoksi.

Kauhukuvista ja Venäjän painostuksesta huolimatta Montenegro pyrki ja pääsi Natoon maan parlamentin hyväksyttyä asian. Pieni rohkea kansa uskalsi kaiken epävarmuuden keskellä tehdä oman valintansa. 

]]>
78 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258820-pieni-rohkea-kansa-joka-vahat-valitti-venajan-painostuksesta#comments Ulkomaat Nato-jäsenyys Turpo Venäjä Mon, 30 Jul 2018 12:38:21 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258820-pieni-rohkea-kansa-joka-vahat-valitti-venajan-painostuksesta
Sotaan varautuminen ja puolustusvoimat? http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258763-sotaan-varautuminen-ja-puolustusvoimat <p>Sotavarustelusta tiedottaminen on yleensä propagandaa. Niukoilla resursseilla ei voi kehittää kaikkea, vaan kannattaa keskittyä omaan ydinosaamiseen.<br /><br /><br />Puolustusteknologiaa on jatkossa ehkä kaikista järkevintä kehittää sotavarustelun saralla, koska silloin sen voi perustella jopa moraalisesti. Ei ole täysin varmoja takeita, että suurten sotilasmahtien valtiojohto pysyy rauhaa kannattavana.<br /><br /><br />Toisaalta laajamittainen sota on niin äärimmäinen asianhoitokeino, että se vaikuttaa lähes mahdottomalta pitkälläkään aikavälillä. Sodan uhkaan on kuitenkin varauduttava niin kauan, kunnes valtioiden välinen yhteistyö on vielä tätä aikakautta enemmän yhteen synkronoitua.<br /><br /><br />Sota lienee lähes aina ollut tapa hoitaa omia valta-ambitioita yhteiskunnan välityksellä ja siksi ansaitsemme mahdollisimman tervemielisiä päättäjiä kaikkialle maailmaan. Valtiollisen johdon painottaessa humaanin opin perusteita ei ole vaaraa joutua sotaan omaehtoisesti.&nbsp;<br /><br /><br />Meillä Suomessa on puolustusvoimat eikä hyökkäysvoimat ja se luo vallitsevan turvallisuuspoliittisen kulttuurin perustan koko yhteiskuntamme ylle. Koskettavaa oivaltaen tajuta, että Suomi on todellakin valtio jota kannattaa puolustaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sotavarustelusta tiedottaminen on yleensä propagandaa. Niukoilla resursseilla ei voi kehittää kaikkea, vaan kannattaa keskittyä omaan ydinosaamiseen.


Puolustusteknologiaa on jatkossa ehkä kaikista järkevintä kehittää sotavarustelun saralla, koska silloin sen voi perustella jopa moraalisesti. Ei ole täysin varmoja takeita, että suurten sotilasmahtien valtiojohto pysyy rauhaa kannattavana.


Toisaalta laajamittainen sota on niin äärimmäinen asianhoitokeino, että se vaikuttaa lähes mahdottomalta pitkälläkään aikavälillä. Sodan uhkaan on kuitenkin varauduttava niin kauan, kunnes valtioiden välinen yhteistyö on vielä tätä aikakautta enemmän yhteen synkronoitua.


Sota lienee lähes aina ollut tapa hoitaa omia valta-ambitioita yhteiskunnan välityksellä ja siksi ansaitsemme mahdollisimman tervemielisiä päättäjiä kaikkialle maailmaan. Valtiollisen johdon painottaessa humaanin opin perusteita ei ole vaaraa joutua sotaan omaehtoisesti. 


Meillä Suomessa on puolustusvoimat eikä hyökkäysvoimat ja se luo vallitsevan turvallisuuspoliittisen kulttuurin perustan koko yhteiskuntamme ylle. Koskettavaa oivaltaen tajuta, että Suomi on todellakin valtio jota kannattaa puolustaa.

]]>
9 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258763-sotaan-varautuminen-ja-puolustusvoimat#comments Maailmanpolitiikka Puolustusvoimat Sotavarustelu Turpo Sat, 28 Jul 2018 11:33:29 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258763-sotaan-varautuminen-ja-puolustusvoimat
Ennakkouutinen: Pohjoismaisen Gazaflotillan epäonnistunut saarronmurto http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258689-ennakkouutinen-pohjoismaisen-gazaflotillan-epaonnistunut-saarronmurto <p>Toukokuun 20. päivänä 2018 Norjasta lähti uusin flotilla kohti Gazan kaistaletta organisoijinaan &ldquo;Freedom Flotilla Coalition&rdquo; ja &ldquo;International Committee for Breaking the Siege of Gaza&rdquo; Hamasin koordinoimina. Laivoissa on miehistönä/matkustajina yhteensä noin 45 diasporan palestiinalaista ja eurooppalaista ym aktivisteja 15 maasta; myös jokunen juutalainen ja entinen Israelin kansalainen on mukana.</p><p>Flotilla käsitti alunperin neljä pienalusta, mutta yhden jäätyä ainakin toistaiseksi Sisiliaan kolme aloitti viimeisen etappinsa Palermosta kohden Gazaa 21.-22.7.2018. Alusten arvioidaan saapuvan Israelin rannikon tuntumaan heinäkuun lopulla.</p><p>Flotillan aluksista suurin - al-Awda (Paluu) kulkee Norjan lipun alla ja kolme pienempää -&nbsp;the Huriya (Vapaus), Falestine ja the Mairead &ndash; puolestaan Ruotsin lipun alla.</p><p><img alt="" height="547" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/07/flotilla.jpeg" width="547" /></p><p>Flotillan tavoitteena on jatkaa Hamasin ns. &rdquo;Suuren Paluumarssi&rdquo; -kampanjan propagandaa nostattamalla tietoisuutta ja vaatimuksia Gazan &rdquo;saarron&rdquo; purkamiseksi, kansainvälisen solidaarisuuden lisääminen gazalaisia kohtaan ja Israelin tuomitseminen.</p><p>Flotillan organisoinnin merkittävin henkilöhahmo on Zaher Birawi, Hamasiin ja Muslimiveljeskuntaan liitetty Britanniassa asuva palestiinalainen ja Lontoosta käsin toimivan al-Hiwar televisiokanavan ohjelmajohtaja.</p><p>Matkustajina on median edustajia jotka ovat useissa välisatamissa pyrkineet suoriin lähetyksiin erilaisista propagandatilaisuuksista. Toistaiseksi heidän raporttinsa eivät ole saaneet merkittävää huomiota mutta tilanteen odotetaan muuttuvan alusten saapuessa lähemmäs Israelin rannikkoa. Flotillan organisoijien näkökulmasta mediasirkuksen laajuus määrittelee flotilla propagandakampanjan onnistumisen tai floppaamisen.</p><p>Arvioni on, että tämäkin kampanja mitättömän näkyvyyden valtamediassa tulevien tapahtumien ollessa melko ennalta-arvattavissa:</p><p><strong>Ennakkouutinen:</strong> Heinäkuun lopulla 2018 Pohjoismaisen Gazaflotillan alusten tultua lähelle Israelin rannikkoa Israelin merivartiosto kehotti aluksia menemään Ashodin satamaan, kun alukset eivät totelleet ne hinattiin sinne tarkastusta varten, matkaustajat ja miehistö lennätetään kotimaihinsa parissa päivässä. Jos aluksilla olisi ollut jotakin humanitaarista apua Gazaan niin se puolestaan olisi lastattu rekkaan ja viety Gazaan virallisen rajanylityspaikan kautta. Nyt mukana oli vain muodon vuoksi paketti lääkkeitä joten rekkaa ei tarvittu.&nbsp; Flotillan propaganda-arvo romahti Syyrian tapahtumien vietyä mediahuomion toisaalle.</p><p><img alt="" height="440" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/07/hamascross1.jpg" width="547" /></p><p>Lähde ja enemmän taustoitusta flotillasta: <a href="https://www.terrorism-info.org.il/en/flotilla-three-small-boats-begun-voyage-gaza-strip-expected-arrive-around-end-july-2018-conducted-propaganda-tour-several-european-ports/"><em>A &ldquo;flotilla&rdquo; of three small boats has begun its voyage to the Gaza Strip, expected to arrive around the end of July 2018, having conducted a propaganda tour of several European ports </em> </a> by The Meir Amit Intelligence and Terrorism Information Center</p><p><strong>Aiemmin aiheesta:</strong></p><p><em><u><a href="https://arielfi.wordpress.com/2015/06/24/flotilla-iii-matkalla-gazaan/">Flotilla III matkalla Gazaan</a></u></em><br /><a href="http://arirusila.wordpress.com/2010/06/03/gaza-flotilla-%E2%80%93-a-successful-manoeuvre-with-win-win-changes/"><em><u><em>Gaza Flotilla &ndash; a successful manoeuvre with win-win changes</em></u></em></a><br /><em><u><a href="https://arielfi.wordpress.com/2015/05/11/kolmas-flotilla/">Kolmas flotilla</a></u></em><br /><a href="https://arielfi.wordpress.com/2012/10/20/estellen-odotettu-tarina/"><em><u><em>Estellen odotettu tarina</em></u></em></a><br /><a href="https://arielfi.wordpress.com/2012/10/10/gazan-saartoa-murretaan-taas/"><em><u><em>Gazan &rdquo;saartoa&rdquo; murretaan taas</em></u></em></a><br /><a href="https://arielfi.wordpress.com/2010/06/17/gazan-saarto-totta-vai-tarua/"><em><u><em>Gazan saarto &ndash; totta vai tarua?</em></u></em></a><br /><a href="https://arielfi.wordpress.com/2010/05/31/tarpeeton-provokaatio/"><em><u><em>Tarpeeton provokaatio</em></u></em></a></p><p><strong>P.S:&nbsp;</strong></p><p>Mediakampanjan kyseessä ollen lienee paikallaan &quot;loppukevennykseksi&quot; tuoda esiin joitakin Pallywoodin aiempia otoksia:</p><p><img alt="Aiheeseen liittyvä kuva" src="https://78.media.tumblr.com/55e4ca0c50b4d2e4c0d5c76a77a9889c/tumblr_ntwv703sk61s4lolfo1_500.jpg" /></p><p><img alt="Aiheeseen liittyvä kuva" src="http://hatzadhasheni.com/wp-content/uploads/pallywood-1.jpg" /></p><p><img alt="Aiheeseen liittyvä kuva" src="https://vignette.wikia.nocookie.net/israelunited/images/9/9d/New_version_of_a_famous_Pallywood_picture_%28Photoshop_of_an_IDF_soldier_watching_the_threats_of_terror_in_the_%27%27Palestinian%27%27_Authority_on_an_existing_picture%29%21_Even_of_a_poorer_quality_than_the_first_time..._and_still_%2C_people_buy_it%21_%28via_Facebook%29.png/revision/latest?cb=20140319082019&amp;path-prefix=he" /></p><p>&nbsp;</p><p><img alt="Aiheeseen liittyvä kuva" src="https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/originals/59/ec/0b/59ec0b2ebf024094a0adea9f17772572.jpg" /></p><p><img alt="Aiheeseen liittyvä kuva" src="https://pbs.twimg.com/media/ClawgT1UsAEnOUs.jpg" /></p><p>&nbsp;</p><hr /><p><strong>Kirjoitus ensinnä ilmestynyt&nbsp;<a href="https://arielfi.wordpress.com/"><em>Ariel-Israelista suomeksi</em></a>&nbsp;verkkojulkaisussa</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Toukokuun 20. päivänä 2018 Norjasta lähti uusin flotilla kohti Gazan kaistaletta organisoijinaan “Freedom Flotilla Coalition” ja “International Committee for Breaking the Siege of Gaza” Hamasin koordinoimina. Laivoissa on miehistönä/matkustajina yhteensä noin 45 diasporan palestiinalaista ja eurooppalaista ym aktivisteja 15 maasta; myös jokunen juutalainen ja entinen Israelin kansalainen on mukana.

Flotilla käsitti alunperin neljä pienalusta, mutta yhden jäätyä ainakin toistaiseksi Sisiliaan kolme aloitti viimeisen etappinsa Palermosta kohden Gazaa 21.-22.7.2018. Alusten arvioidaan saapuvan Israelin rannikon tuntumaan heinäkuun lopulla.

Flotillan aluksista suurin - al-Awda (Paluu) kulkee Norjan lipun alla ja kolme pienempää - the Huriya (Vapaus), Falestine ja the Mairead – puolestaan Ruotsin lipun alla.

Flotillan tavoitteena on jatkaa Hamasin ns. ”Suuren Paluumarssi” -kampanjan propagandaa nostattamalla tietoisuutta ja vaatimuksia Gazan ”saarron” purkamiseksi, kansainvälisen solidaarisuuden lisääminen gazalaisia kohtaan ja Israelin tuomitseminen.

Flotillan organisoinnin merkittävin henkilöhahmo on Zaher Birawi, Hamasiin ja Muslimiveljeskuntaan liitetty Britanniassa asuva palestiinalainen ja Lontoosta käsin toimivan al-Hiwar televisiokanavan ohjelmajohtaja.

Matkustajina on median edustajia jotka ovat useissa välisatamissa pyrkineet suoriin lähetyksiin erilaisista propagandatilaisuuksista. Toistaiseksi heidän raporttinsa eivät ole saaneet merkittävää huomiota mutta tilanteen odotetaan muuttuvan alusten saapuessa lähemmäs Israelin rannikkoa. Flotillan organisoijien näkökulmasta mediasirkuksen laajuus määrittelee flotilla propagandakampanjan onnistumisen tai floppaamisen.

Arvioni on, että tämäkin kampanja mitättömän näkyvyyden valtamediassa tulevien tapahtumien ollessa melko ennalta-arvattavissa:

Ennakkouutinen: Heinäkuun lopulla 2018 Pohjoismaisen Gazaflotillan alusten tultua lähelle Israelin rannikkoa Israelin merivartiosto kehotti aluksia menemään Ashodin satamaan, kun alukset eivät totelleet ne hinattiin sinne tarkastusta varten, matkaustajat ja miehistö lennätetään kotimaihinsa parissa päivässä. Jos aluksilla olisi ollut jotakin humanitaarista apua Gazaan niin se puolestaan olisi lastattu rekkaan ja viety Gazaan virallisen rajanylityspaikan kautta. Nyt mukana oli vain muodon vuoksi paketti lääkkeitä joten rekkaa ei tarvittu.  Flotillan propaganda-arvo romahti Syyrian tapahtumien vietyä mediahuomion toisaalle.

Lähde ja enemmän taustoitusta flotillasta: A “flotilla” of three small boats has begun its voyage to the Gaza Strip, expected to arrive around the end of July 2018, having conducted a propaganda tour of several European ports by The Meir Amit Intelligence and Terrorism Information Center

Aiemmin aiheesta:

Flotilla III matkalla Gazaan
Gaza Flotilla – a successful manoeuvre with win-win changes
Kolmas flotilla
Estellen odotettu tarina
Gazan ”saartoa” murretaan taas
Gazan saarto – totta vai tarua?
Tarpeeton provokaatio

P.S: 

Mediakampanjan kyseessä ollen lienee paikallaan "loppukevennykseksi" tuoda esiin joitakin Pallywoodin aiempia otoksia:

Aiheeseen liittyvä kuva

Aiheeseen liittyvä kuva

Aiheeseen liittyvä kuva

 

Aiheeseen liittyvä kuva

Aiheeseen liittyvä kuva

 


Kirjoitus ensinnä ilmestynyt Ariel-Israelista suomeksi verkkojulkaisussa

]]>
6 http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258689-ennakkouutinen-pohjoismaisen-gazaflotillan-epaonnistunut-saarronmurto#comments Gaza flotilla Mediakampanja Turpo Thu, 26 Jul 2018 13:39:16 +0000 Ari Rusila http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258689-ennakkouutinen-pohjoismaisen-gazaflotillan-epaonnistunut-saarronmurto
Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustusaiesopimus - mitä onkaan sovittu? http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258661-suomen-ruotsin-ja-yhdysvaltain-puolustusaiesopimus-mita-onkaan-sovittu <p>Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kritisoi tiistaina 24.7.2018 Venäjän puolustusministeriön kokouksessa (Заседание Коллегии Минобороны России) Suomea ja Ruotsia, jotka ovat tiivistäneet puolustusyhteistyötään Naton kanssa.</p><p>Venäjän puolustusministeriössä noita johtokunnan tai kollegion (коллегия) kokouksia pidetään säännönmukaisesti. Yksi toistuva sana noissa kokouksissa on ylitse muiden. Se sana on Nato. Eikä ikinä positiivisessa sävyssä. Nato on noissa kokouksissa yleinen kirosana ja sylkykuppi. Suorastaan varsinainen kokoushengenkohottaja kollektiivisesti.</p><p>Venäjän puolustusministeriön kokous ja erityisesti kokouksen Suomea ja Ruotsia koskeva osuus uutisoitiin laajasti kautta koko venäläismedian heti kokouksen jälkeen tiistaina illansuussa (esim. <a href="https://www.kommersant.ru/doc/3695400"><u>Kommersant 24.7.2018</u></a>, <a href="https://tvzvezda.ru/news/forces/content/201807241700-qwaa.htm"><u>Tvzvezda 24.7.2018</u></a>, <a href="http://www.mk.ru/politics/2018/07/24/shoygu-poobeshhal-otvetit-na-vtyagivanie-finlyandii-i-shvecii-v-nato.html"><u>MK 24.7.2018</u></a>, <a href="http://tass.ru/armiya-i-opk/5399285"><u>Tass 24.7.2018</u></a> ja <a href="http://www.interfax.ru/russia/622354"><u>Interfax 24.7.2018</u></a> ja <a href="https://ria.ru/world/20180724/1525235824.html"><u>Ria Novosti 24.7.2018</u></a>).</p><p>Suomessa tätä todellakin tarttumisen arvoista asiaa ei ole juurikaan uutisoitu Yleä lukuun ottamatta (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10321183"><u>Yle 25.7.2018-1</u></a> ja <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10321872"><u>Yle 25.7.2018-2</u></a>). Esimerkiksi Helsingin Sanomien Reutersilta lainattu juttu aiheesta oli varsin vähäinen (<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005767987.html"><u>HS 24.7.2018</u></a>), mutta yli 300 kommentilla runsaasti kommentoitu ja siis lukijoita kiinnostava. Ilta-Sanomatkin heräsi vasta tänään illansuussa (<a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005769081.html"><u>IS 25.7.2018</u></a>).</p><p>Kysymys uutisoinnin tarpeesta ei tällä kertaa liity Venäjän tavanomaiseen noissa kokouksissa esittämään agendaan Naton muka Venäjälle muodostamasta uhasta, vaan puolustusministeri Sergei Šoigun toteamista yksityiskohdista Suomeen ja Ruotsiin liittyen.</p><p>Olen kuunnellut ja lukenut Šoigun kokouksessa sen kertoman, mikä on Venäjän puolustusministeriön julkinen kannanotto ja julkisuuteen tarkoitettu huomioiden se, mitä Venäjä todellakin on tarkoittanut julkisuuteen synnyttämään keskustelua.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Yksi kappale &nbsp;Šoigun pitkässä vuodatuksessa kiinnitti erityisesti huomioni:</p><p>&quot;<em>Вызывает беспокойство втягивание в натовские структуры Финляндии и Швеции. В мае подписан договор, предусматривающий их полноправное участие в учениях альянса и возможность использования его систем управления войсками и оружием. Взамен НАТО получило беспрепятственный доступ в воздушное пространство и территориальные воды этих стран.</em>&quot;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&quot;<em>Suomen ja Ruotsin sitoutuminen Naton rakenteisiin on huolestuttavaa. Toukokuussa maat allekirjoittivat sopimuksen, jossa</em><em> tarjotaan täydellinen osallistumismahdollisuus liittoutuman [= Naton] harjoituksiin ja mahdollisuus käyttää Naton komento- ja valvontajärjestelmiä [Suomen ja Ruotsin] joukkoja ja aseistusta varten. Vastineeksi Nato saa vapaa pääsyn näiden maiden ilmatilaan ja aluevesille.</em>&rdquo;</p><p>Tuo edellä Sergei Šoigun esittämä näkemys merkitsisi Suomen ja Ruotsin sitoutumisen viemistä Natossa aivan uudelle tasolle. Suomen ja Ruotsi pääsisivät ensi kertaa käsiksi Naton sisällä siihen, jossa näille maille on ollut vain märkä unikuva. Toisaalta Nato pääsisi sisälle Suomen ja Ruotsin hallinnoimille alueille, mikä tähän saakka on ollut Natolle vain märkä unikuva.</p><p>Nuo Šoigun sanat merkitsisivät käytännössä, että Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäsenmaita 5. artiklan tuomaa turvaa lukuun ottamatta.</p><p>Puhuuko Šoigu totta? Onko Suomi ja Ruotsi näin sopineet?</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat allekirjoittivat puolustusyhteistyötä tiivistävän kolmenvälisen aiejulistuksen 8.5.2018 Washingtonissa. Tilaisuus oli kunniakas ja sellainen, etteivät Suomi ja Ruotsi ole vastaavaa kokeneet arvonantona Yhdysvaltain taholta. Kyseessä oli jotain poikkeuksellista ja ainutlaatuista. Kyse oli suuresta asiasta.</p><p>Oliko Yhdysvallat vain Natoa helpompi sopimustausta Suomelle ja Ruotsille, kun tiedetään Venäjän näkemykset Natosta? Venäjän Nato-kannat tietäen, oliko Suomelle ja Ruotsille on helpompi sopia asioista Yhdysvaltain kanssa kuin Naton kanssa?</p><p>Tuo kolmesivuinen sopimus allekirjoitettuna ja julkistettuna on luettavissa <a href="https://www.government.se/49993c/globalassets/government/dokument/forsvarsdepartementet/2018/trilateral-statement-of-intent-8th-may-2018.pdf"><u>täältä</u></a>. Sopimuksen ovat siis solmineet Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat, ei Nato. Nato ei ole Yhdysvallat.</p><p>Julkistetun sopimuksen kirjaukset eivät osoita mitään silmiin pistävää.</p><p>Šoigu kuitenkin viittasi Natoon, kun puhui Suomesta ja Ruotsista sekä toukokuisesta sopimuksesta.</p><p>Mistä onkaan kysymys? Onko toukokuussa sovittu jostain sellaisesta, joka koskisi myös Natoa? Oleellista Šoigun sanoissa on &rdquo;<em>vastineeksi Nato sai esteettömän pääsyn näiden maide</em>n <em>[= Suomen ja Ruotsin] ilmatilaan ja aluevesille.&quot;</em> (&rdquo;<em>взамен </em><em>НАТО </em><em>получило </em><em>беспрепятственный </em><em>доступ </em><em>в </em><em>воздушное </em><em>пространство </em><em>и </em><em>территориальные </em><em>воды </em><em>этих </em><em>стран.&rdquo;</em>) ja &rdquo;<em>ne [Suomi ja Ruotsi] voivat osallistua täysimääräisesti liittouman harjoituksiin ja heillä on mahdollisuus käyttää [Naton] komento- ja valvontajärjestelmiä joukkoja ja aseistusta varten</em>&rdquo; (&rdquo;<em>предусматривающий </em><em>их </em><em>полноправное </em><em>участие </em><em>в </em><em>учениях </em><em>альянса </em><em>и </em><em>возможность </em><em>использования </em><em>его </em><em>систем </em><em>управления </em><em>войсками </em><em>и </em><em>оружием</em>&rdquo;).</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjä tietää tarkalleen, mitä Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen kesken on sovittu toukokuussa. Venäjän tiedustelu on toiminut ilmeisen hyvin ja sovitun sisältö on hyvin ainakin venäläisille tiedossa. Meidän tiedossa ei ole kuitenkaan kuin vain se, kuin mitä aluksi Ruotsin hallitus on aluksi julkaissut (<a href="https://www.government.se/49993c/globalassets/government/dokument/forsvarsdepartementet/2018/trilateral-statement-of-intent-8th-may-2018.pdf"><u>Trilateral Statement of Intent</u></a>) ja mitä Suomen hallitus on Ruotsia perässä hiihtäen seurannut julkaisulla Ruotsin jälkeen (<a href="https://defmin.fi/files/4248/Trilateral_Statement_of_Intent_FINAL.pdf"><u>Trilateral Statement of Intent</u></a>).</p><p>Olisiko syytä nyt Suomen ja Ruotsin julkaista kaikki, mitä sovittu on, ettei se ole vain sopijien ja venäläisten tiedossa? On ikävää lukea asioita venäläismedioiden kautta. On ikävää lukea asioita niiden venäläismedioiden kautta, joiden pohjimmainen tieto on venäläistiedustelun hankkimaa.</p><p>Kysymys on siis, onko Suomi ja Ruotsi sopinut Naton kanssa maittensa ilmatilan ja aluevesien käytöstä Natolle ja onko vastineeksi Suomella ja Ruotsilla pääsymahdollisuus niihin Naton toimintoihin, joihin tähän saakka ei ole ollut? Onko solmittu jotain salaista, jota ei ole saatettu poliittisten päättäjien tietoisuuteen etenkään täällä Suomessa?</p><p>Kun aikanaan Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain välistä aiejulistusta tai aiesopimusta valmisteltiin, Suomen eduskunta pidettiin pimennossa. Todennäköisesti jo tuolloin Venäjä tiesi enemmän sopimuksesta ja kaikesta siihen liittyvästä kuin Suomen eduskunta.</p><p>Helsingin Sanomat kirjoitti toukokuussa seuraavasti (<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005670938.html"><u>HS 7.5.2018</u></a>):</p><p>&rdquo;<em>Eduskuntaa informoitiin kaikessa hiljaisuudessa valmistellusta sopimuksesta 19. huhtikuuta. Tutkijan mielestä aiejulistus on merkittävämpi asiakirja kuin päältä katsoen näyttää</em>.&rdquo;</p><p>Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen totesi puolestaan Helsingin Sanomissa seuraavaa:</p><p>&nbsp;&rdquo;<em>Sen [aiesopimuksen] lisäarvo on siinä, että se on poliittisen tason rohkaisu kaikissa kolmessa maassa käydä keskusteluja myös alemmilla virkamies- ja sotilastasoilla. Voisi kuvitella, että erityisesti sotilasteknologian puolella tällaisella rohkaisulla saattaa olla merkitystä.</em>&rdquo;</p><p>Jos aiesopimus olisi vai se, mitä Vanhanen ilmoittaa, tuskin Venäjä olisi jaksanut avata suutaan Šoigun sanomisilla.</p><p>Asiaa ei siis käsitelty eduskunnassa erityisesti ja tuskinpa eduskunnassa oli edes hajua siitä, mistä on kysymys ja mistä on sovittu.</p><p>Ilta-Sanomien otsikko kertoo myös hyvin, mistä on kysymys (<a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005673009.html"><u>IS 9.5.2018</u></a>):</p><p>&rdquo;<em>Suomen ja Yhdysvaltain aiesopimuksen vaiettu valmistelu nostatti äläkän: &rsquo;Jäsenten suut laitetaan kiinni&rsquo;</em>&rdquo;</p><p>Kysymys nyt kuuluukin: onko sovittu jotain sellaista, kuten Venäjän puolustusministeriö ilmoitti puolustusministerinsä suulla, että Natolla on mahdollisuus ja oikeus käyttää Suomen ja Ruotsin ilmatilaa ja aluevesiä?</p><p>Nato-jäsenyyden kannattajana minulle tuo ei olisi mitään sellaista, mitä en hyväksyisi, mutta asioiden oikea laita ja sovittu on hyvä kaikkien tietää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kritisoi tiistaina 24.7.2018 Venäjän puolustusministeriön kokouksessa (Заседание Коллегии Минобороны России) Suomea ja Ruotsia, jotka ovat tiivistäneet puolustusyhteistyötään Naton kanssa.

Venäjän puolustusministeriössä noita johtokunnan tai kollegion (коллегия) kokouksia pidetään säännönmukaisesti. Yksi toistuva sana noissa kokouksissa on ylitse muiden. Se sana on Nato. Eikä ikinä positiivisessa sävyssä. Nato on noissa kokouksissa yleinen kirosana ja sylkykuppi. Suorastaan varsinainen kokoushengenkohottaja kollektiivisesti.

Venäjän puolustusministeriön kokous ja erityisesti kokouksen Suomea ja Ruotsia koskeva osuus uutisoitiin laajasti kautta koko venäläismedian heti kokouksen jälkeen tiistaina illansuussa (esim. Kommersant 24.7.2018, Tvzvezda 24.7.2018, MK 24.7.2018, Tass 24.7.2018 ja Interfax 24.7.2018 ja Ria Novosti 24.7.2018).

Suomessa tätä todellakin tarttumisen arvoista asiaa ei ole juurikaan uutisoitu Yleä lukuun ottamatta (Yle 25.7.2018-1 ja Yle 25.7.2018-2). Esimerkiksi Helsingin Sanomien Reutersilta lainattu juttu aiheesta oli varsin vähäinen (HS 24.7.2018), mutta yli 300 kommentilla runsaasti kommentoitu ja siis lukijoita kiinnostava. Ilta-Sanomatkin heräsi vasta tänään illansuussa (IS 25.7.2018).

Kysymys uutisoinnin tarpeesta ei tällä kertaa liity Venäjän tavanomaiseen noissa kokouksissa esittämään agendaan Naton muka Venäjälle muodostamasta uhasta, vaan puolustusministeri Sergei Šoigun toteamista yksityiskohdista Suomeen ja Ruotsiin liittyen.

Olen kuunnellut ja lukenut Šoigun kokouksessa sen kertoman, mikä on Venäjän puolustusministeriön julkinen kannanotto ja julkisuuteen tarkoitettu huomioiden se, mitä Venäjä todellakin on tarkoittanut julkisuuteen synnyttämään keskustelua.

                                                                                           ****

Yksi kappale  Šoigun pitkässä vuodatuksessa kiinnitti erityisesti huomioni:

"Вызывает беспокойство втягивание в натовские структуры Финляндии и Швеции. В мае подписан договор, предусматривающий их полноправное участие в учениях альянса и возможность использования его систем управления войсками и оружием. Взамен НАТО получило беспрепятственный доступ в воздушное пространство и территориальные воды этих стран."

Vapaasti suomennettuna:

"Suomen ja Ruotsin sitoutuminen Naton rakenteisiin on huolestuttavaa. Toukokuussa maat allekirjoittivat sopimuksen, jossa tarjotaan täydellinen osallistumismahdollisuus liittoutuman [= Naton] harjoituksiin ja mahdollisuus käyttää Naton komento- ja valvontajärjestelmiä [Suomen ja Ruotsin] joukkoja ja aseistusta varten. Vastineeksi Nato saa vapaa pääsyn näiden maiden ilmatilaan ja aluevesille.

Tuo edellä Sergei Šoigun esittämä näkemys merkitsisi Suomen ja Ruotsin sitoutumisen viemistä Natossa aivan uudelle tasolle. Suomen ja Ruotsi pääsisivät ensi kertaa käsiksi Naton sisällä siihen, jossa näille maille on ollut vain märkä unikuva. Toisaalta Nato pääsisi sisälle Suomen ja Ruotsin hallinnoimille alueille, mikä tähän saakka on ollut Natolle vain märkä unikuva.

Nuo Šoigun sanat merkitsisivät käytännössä, että Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäsenmaita 5. artiklan tuomaa turvaa lukuun ottamatta.

Puhuuko Šoigu totta? Onko Suomi ja Ruotsi näin sopineet?

                                                                                           ****

Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat allekirjoittivat puolustusyhteistyötä tiivistävän kolmenvälisen aiejulistuksen 8.5.2018 Washingtonissa. Tilaisuus oli kunniakas ja sellainen, etteivät Suomi ja Ruotsi ole vastaavaa kokeneet arvonantona Yhdysvaltain taholta. Kyseessä oli jotain poikkeuksellista ja ainutlaatuista. Kyse oli suuresta asiasta.

Oliko Yhdysvallat vain Natoa helpompi sopimustausta Suomelle ja Ruotsille, kun tiedetään Venäjän näkemykset Natosta? Venäjän Nato-kannat tietäen, oliko Suomelle ja Ruotsille on helpompi sopia asioista Yhdysvaltain kanssa kuin Naton kanssa?

Tuo kolmesivuinen sopimus allekirjoitettuna ja julkistettuna on luettavissa täältä. Sopimuksen ovat siis solmineet Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat, ei Nato. Nato ei ole Yhdysvallat.

Julkistetun sopimuksen kirjaukset eivät osoita mitään silmiin pistävää.

Šoigu kuitenkin viittasi Natoon, kun puhui Suomesta ja Ruotsista sekä toukokuisesta sopimuksesta.

Mistä onkaan kysymys? Onko toukokuussa sovittu jostain sellaisesta, joka koskisi myös Natoa? Oleellista Šoigun sanoissa on ”vastineeksi Nato sai esteettömän pääsyn näiden maiden [= Suomen ja Ruotsin] ilmatilaan ja aluevesille." (”взамен НАТО получило беспрепятственный доступ в воздушное пространство и территориальные воды этих стран.”) ja ”ne [Suomi ja Ruotsi] voivat osallistua täysimääräisesti liittouman harjoituksiin ja heillä on mahdollisuus käyttää [Naton] komento- ja valvontajärjestelmiä joukkoja ja aseistusta varten” (”предусматривающий их полноправное участие в учениях альянса и возможность использования его систем управления войсками и оружием”).

                                                                                           ****

Venäjä tietää tarkalleen, mitä Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen kesken on sovittu toukokuussa. Venäjän tiedustelu on toiminut ilmeisen hyvin ja sovitun sisältö on hyvin ainakin venäläisille tiedossa. Meidän tiedossa ei ole kuitenkaan kuin vain se, kuin mitä aluksi Ruotsin hallitus on aluksi julkaissut (Trilateral Statement of Intent) ja mitä Suomen hallitus on Ruotsia perässä hiihtäen seurannut julkaisulla Ruotsin jälkeen (Trilateral Statement of Intent).

Olisiko syytä nyt Suomen ja Ruotsin julkaista kaikki, mitä sovittu on, ettei se ole vain sopijien ja venäläisten tiedossa? On ikävää lukea asioita venäläismedioiden kautta. On ikävää lukea asioita niiden venäläismedioiden kautta, joiden pohjimmainen tieto on venäläistiedustelun hankkimaa.

Kysymys on siis, onko Suomi ja Ruotsi sopinut Naton kanssa maittensa ilmatilan ja aluevesien käytöstä Natolle ja onko vastineeksi Suomella ja Ruotsilla pääsymahdollisuus niihin Naton toimintoihin, joihin tähän saakka ei ole ollut? Onko solmittu jotain salaista, jota ei ole saatettu poliittisten päättäjien tietoisuuteen etenkään täällä Suomessa?

Kun aikanaan Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain välistä aiejulistusta tai aiesopimusta valmisteltiin, Suomen eduskunta pidettiin pimennossa. Todennäköisesti jo tuolloin Venäjä tiesi enemmän sopimuksesta ja kaikesta siihen liittyvästä kuin Suomen eduskunta.

Helsingin Sanomat kirjoitti toukokuussa seuraavasti (HS 7.5.2018):

Eduskuntaa informoitiin kaikessa hiljaisuudessa valmistellusta sopimuksesta 19. huhtikuuta. Tutkijan mielestä aiejulistus on merkittävämpi asiakirja kuin päältä katsoen näyttää.”

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen totesi puolestaan Helsingin Sanomissa seuraavaa:

 ”Sen [aiesopimuksen] lisäarvo on siinä, että se on poliittisen tason rohkaisu kaikissa kolmessa maassa käydä keskusteluja myös alemmilla virkamies- ja sotilastasoilla. Voisi kuvitella, että erityisesti sotilasteknologian puolella tällaisella rohkaisulla saattaa olla merkitystä.

Jos aiesopimus olisi vai se, mitä Vanhanen ilmoittaa, tuskin Venäjä olisi jaksanut avata suutaan Šoigun sanomisilla.

Asiaa ei siis käsitelty eduskunnassa erityisesti ja tuskinpa eduskunnassa oli edes hajua siitä, mistä on kysymys ja mistä on sovittu.

Ilta-Sanomien otsikko kertoo myös hyvin, mistä on kysymys (IS 9.5.2018):

Suomen ja Yhdysvaltain aiesopimuksen vaiettu valmistelu nostatti äläkän: ’Jäsenten suut laitetaan kiinni’

Kysymys nyt kuuluukin: onko sovittu jotain sellaista, kuten Venäjän puolustusministeriö ilmoitti puolustusministerinsä suulla, että Natolla on mahdollisuus ja oikeus käyttää Suomen ja Ruotsin ilmatilaa ja aluevesiä?

Nato-jäsenyyden kannattajana minulle tuo ei olisi mitään sellaista, mitä en hyväksyisi, mutta asioiden oikea laita ja sovittu on hyvä kaikkien tietää.

]]>
33 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258661-suomen-ruotsin-ja-yhdysvaltain-puolustusaiesopimus-mita-onkaan-sovittu#comments Nato Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa Turpo Venäjän uhka Yhdysvallat Wed, 25 Jul 2018 20:32:22 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258661-suomen-ruotsin-ja-yhdysvaltain-puolustusaiesopimus-mita-onkaan-sovittu
Trump-Putin-tapaamispaikkavalinnassa Wienin ja Helsingin välillä Venäjä hävisi http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258571-trump-putin-tapaamispaikkavalinnassa-wienin-ja-helsingin-valilla-venaja-havisi <p>Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaaminen Helsingissä 16.7.2018 ei ollut itsestäänselvyys tapaamispaikan osalta. Tapaamispaikasta kamppailivat viime metreille saakka Suomen Helsinki ja Itävallan Wien.</p><p>Kamppailu oli Venäjän alulle panema ja sen keskiössä olivat Suomen ja Itävallan puolueettomuusasemat Venäjän näkemänä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Itävallan kansanpuolueen (<a href="https://www.oevp.at/"><u>ÖVP</u></a>) johtaja ja Itävallan nykyinen liittokansleri Sebastian Kurz ilmoitti jo viime vuoden syyskuussa parlamenttivaalien kampanjoinnin aikana, että hän haluaisi järjestää huippukokouksen Trumpin ja Putinin välille.</p><p>Itävallan kansanpuolue on vuosien ajan säilyttänyt Ukrainan ja Krimin niemimaan tapahtumien jälkeenkin läheiset henkilökohtaiset suhteet Putiniin. Puolueella on myös kumppanuussopimus Putinin Yhtenäinen Venäjä -puolueen kanssa.</p><p>Putin voitti maaliskuun 18. päivänä pidetyt Venäjän presidentinvaalit. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump soitti heti tulosten varmistuttua Venäjän uudelleenvalitulle presidentille. Puhelun yhtenä aiheena oli Trumpin ja Putinin tapaaminen.</p><p>&rdquo;&rsquo;<em>As the President himself confirmed on March 20, hours after his last call with President Putin, the two had discussed a bilateral meeting in the &lsquo;not-too-distant future&rsquo; at a number of potential venues, including the White House,&rsquo; White House press secretary Sarah Sanders said. </em><em>&lsquo;We have nothing further to add at this time.&rsquo;</em>&quot; uutisoi asiaa konservatiivinen ja maltillinen oikeistolainen <a href="https://eu.usatoday.com/"><u>Usa Today</u></a> -uutissivusto huhtikuun alussa (<a href="https://eu.usatoday.com/story/news/politics/2018/04/02/kremlin-donald-trump-invites-russian-president-vladimir-putin-white-house/477649002/"><u>Usa Today 3.4.2018</u></a>):</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&ldquo;<em>&rsquo;Kuten presidentti itse vahvisti maalikuun 20. päivänä, muutamia tunteja presidentti Putinille soitetun puhelun jälkeen, kaksikko oli keskustellut kahdenkeskisestä tapaamisesta &rsquo;lähitulevaisuudessa&rsquo; useissa mahdollisissa paikoissa mukaan lukien Valkoinen talo&rsquo; sanoi Valkoisen talon lehdistösihteeri Sarah Sanders. &rsquo;Meillä ei tällä kertaa mitään lisättävää&rsquo;</em>&rdquo;.</p><p>Trumpin ja Putinin tapaamisen valmistelut olivat käynnistyneet. Venäjä ei kuitenkaan innostunut, että tapaamispaikka olisi Valkoinen talo. Huhti- ja toukokuu olivat julkisuudessa kokousvalmistelujen suhteen hiljaisia.</p><p>Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Itävallassa 5.6.2018. Kyseessä oli ns. työvierailu. Kyseessä oli myös ensimmäinen vierailu EU-maahan Putinin maaliskuisen uudelleenvalinnan jälkeen. Putin valitsi siis ensivierailukohteekseen Itävallan ja kohdemaa oli monessa mielessä Venäjältä tarkoin harkittu. Putinin Wienin-vierailulla 5.6.2018 käytiin myös Trumpin ja Putinin tapaamisvalmistelun seuraava näytös.</p><p>Itävaltalaislehdistön otsikot Putinin vierailun jälkeen kertovat paljon Itävallan toiveikkuudesta kokousisännäksi.</p><p>Itävaltalainen <a href="https://diepresse.com/"><u>Die Presse</u></a> -uutissivusto kertoi hyvin, miksi Venäjä oli halukas valitsemaan Itävallan kokousisännäksi:</p><p>&rdquo;<em>Unterstützung erfuhr der Standort Wien aus dem politischen Establishment in Moskau. Österreich sei ein geeigneter Ort für einen Gipfel der beiden Staatsmänner, erklärte der Vizevorsitzende des Komitees für Internationales der Staatsduma, Dmitrij Nowikow. &rsquo;Österreich ist sehr praktisch für die Durchführung eines solchen Treffens, wie auch jedes andere Land, das eine solche Plattform bieten möchte. <u>In Österreich herrscht in diesem Sinn ein geeignetes politisches Klima.</u></em>&rsquo;&ldquo; (<a href="https://diepresse.com/home/ausland/aussenpolitik/5443556/TrumpPutinGipfel-im-Juli-in-Wien"><u>Die Presse 8.6.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Wienin sijainti sai Moskovan poliittisen tuen. Itävalta on sopiva kahden valtionjohtajan tapaamispaikaksi, sanoi duuman kansainvälisten asioiden valiokunnan varapuheenjohtaja Dimitri Novikov. &rsquo;Itävalta on käytännöllinen järjestämään tämän laatuisia tapaamisia, kuten monet muutkin maat, jotka voivat tarjota vastaavan foorumin. <u>Itävallassa on kuitenkin sopiva poliittinen ilmapiiri tapaamiselle</u>.</em>&rsquo;&rdquo;</p><p>Asian kertoi vielä selvemmin Putin, miksi Itävalta olisi hänelle mieluisa:</p><p>&rdquo;<em>Putin bevorzuge einen &lsquo;<u>neutralen Ort</u>&lsquo;</em>&quot; (<a href="https://diepresse.com/home/ausland/aussenpolitik/5443838/Kreml-bestaetigt-moegliches-Treffen-von-Putin-und-Trump-in-Wien"><u>Die Presse 9.6.2018</u></a>). Vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Putin pitää parempana &rsquo;<u>puolueetonta paikkaa&rsquo;</u></em>&quot;.</p><p>Putin jatkoi puhumista Itävallan puolesta vielä viisi päivää Itävallan-vierailunsa jälkeen Shanghain yhteistyöjärjestön (<a href="http://eng.sectsco.org/"><u>SCO</u></a>) kokouksessa Qingdaossa:</p><p>&rdquo;<em>Speaking to reporters in Qingdao, China, the Russian president said Austria was among the countries that have offered to host his meeting with Trump.</em>&rdquo;, uutisoi asian brittiläinen The Guardian (<a href="https://www.theguardian.com/world/2018/jun/10/vladimir-putin-says-he-is-willing-to-meet-trump-at-summit"><u>The Guardian 10.6.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Puhuessaan toimittajille Kiinan Qingdaossa, Venäjän presidentti sanoi Itävallan olevan niiden maiden joukossa, jotka ovat tarjoutuneet isännöimään tapaamisen presidentti Trumpin kanssa.</em>&rdquo;</p><p>Putin ei täsmentänyt, mitä muita maita olisi tarjoutunut kokousisännäksi, mutta Suomi ei tiettävästi vielä tuolloin ainakaan konkretialla. Tiettävästi muita maita kuin Itävalta ei ollut tarjoutunut - ja ei ainakaan Venäjän tuella.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Nykyisen liittokanslerin Sebastian Kurzin johtama Itävalta on Venäjän mieleen. Venäjällä Itävalta ajaa jo Suomen ohi. Vastaavasti Venäjä on Itävallan nykyisen liittokansleri Sebastian Kurzin mieleen.</p><p>Kun lähes 30 länsimaata Suomi mukaan luettuna karkotti yli 130 venäläisdiplomaattia Iso-Britannian Skripal-hermomyrkkytapauksen tiimoilta, Itävalta ei karkottanut yhtään diplomaattia eikä näin yhtynyt länsimaiden yhteisen Venäjä-vastaisen mielipiteen joukkoon.</p><p>Venäjä arvosti Itävallan toimintaa olla karkottamatta venäläisdiplomaatteja. Venäjä arvosti Itävallan toimintaa ajaa Venäjän etua.</p><p>&quot;&lsquo;<em>Wien hat sich nicht unter die anderen Länder Europas eingereiht und in der Sache Skripal russische Diplomaten ausgewiesen. Das zeigt, dass <u>Österreich ein zuverlässiger Partner ist</u>&lsquo;, hatte der Vizevorsitzende im Wirtschaftsausschuss der Staatsduma, Wladimir Gutenjow, gesagt.</em>&ldquo;</p><p>Nuo sanat lausui duuman talousvaliokunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Vladimir Gutenjov (Владимир Гутенёв) Putinin Itävallan-vierailun yhteydessä saksan kielelle käännettynä (mm. <a href="http://www.spiegel.de/politik/ausland/oesterreich-wladimir-putin-bei-sebastian-kurz-hoffnung-auf-bessere-eu-beziehungen-a-1211387.html"><u>Der Spiegel 5.6.2018</u></a> ja <a href="https://www.focus.de/politik/ausland/putin-besuch-in-wien-oesterreichs-balanceakt-kurz-hofiert-putin-und-will-beziehungen-zu-moskau-beleben_id_9044425.html"><u>Focus 5.6.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>&rsquo;Wien ei ole asemoitunut itseään muiden Euroopan maiden joukkoon ja karkottanut venäläisiä diplomaatteja Skripal-tapauksessa, mikä osoittaa, että <u>Itävalta on luotettava kumppani</u>&rsquo;, sanoi valtion duuman talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Vladimir Gutenjov.</em>&rdquo;</p><p>Tuo on siis Venäjän tapa mitata kunkin maan luotettavuutta.</p><p>Putinin ulkopoliittinen neuvonantaja Juri U<em>š</em>akov (Юрий Ушаков) jatkoi vielä Itävallan suitsuttamista:</p><p>&rdquo;<em>Österreich ist <u>einer unserer engsten Partner</u> nicht nur wirtschaftlich, sondern <u>auch im politischen Bereich</u>.</em>&quot; (<a href="https://www.focus.de/politik/ausland/putin-besuch-in-wien-oesterreichs-balanceakt-kurz-hofiert-putin-und-will-beziehungen-zu-moskau-beleben_id_9044425.html"><u>Focus 5.6.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&quot;<em>Itävalta on <u>yksi lähimmistä kumppaneistamme</u> ei vain taloudellisesti <u>vaan myös poliittisesti</u>.</em>&quot;</p><p>Itävalta vastasi Venäjän huutoon ÖVP:n johtaja ja varakansleri Heinz-Christian Strachen suulla Putinin vierailua edeltävänä viikonloppuna:</p><p>&rdquo;<em>&hellip;es sei &rsquo;höchste Zeit, diese leidigen Sanktionen zu beenden und die politischen und wirtschaftlichen Beziehungen zu Russland zu normalisieren&lsquo;. Die Sanktionen hätten &rsquo;vor allem unserer österreichischen Wirtschaft geschadet&lsquo;, sagte er.</em>&quot; (<a href="http://www.spiegel.de/politik/ausland/oesterreich-wladimir-putin-bei-sebastian-kurz-hoffnung-auf-bessere-eu-beziehungen-a-1211387.html"><u>Der Spiegel 5.6.2018</u></a>).</p><p>&quot;<em>&hellip; on &rsquo;korkea aika lopettaa nämä valitettavat [Venäjä-]pakotteet ja normalisoida poliittiset ja taloudelliset suhteet Venäjään.&rsquo; Pakotteet ovat vahingoittaneet &rsquo;ennen kaikkea meidän itävaltalaista talouttamme&rsquo;, hän sanoi.</em>&rdquo;</p><p>Venäjän ja Itävallan lämpimistä poliittisista suhteista kertoo, että venäläinen energiayhtiö Gazprom ja itävaltalainen energiayhtiö OMV allekirjoittivat 5.6.2018 kaasutoimitussopimuksen, jolla jatketaan Venäjän maakaasutoimituksia aina vuoteen 2040 saakka. Siis peräti 22 vuotta eteenpäin nykyhetkestä. Venäjä hallitsee Itävaltaa myös kaasuenergialla.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Itävaltalaismedia vauhkoontui heti Putin Itävallan-vierailun jälkeen Trumpin ja Putinin tapaamisen kokousisännyydestä.</p><p>&rdquo;<em>Kreml bestätigt mögliches Treffen von Putin und Trump in Wien</em>&ldquo; (<a href="https://diepresse.com/home/ausland/aussenpolitik/5443838/Kreml-bestaetigt-moegliches-Treffen-von-Putin-und-Trump-in-Wien"><u>Die Presse 9.6.2018</u></a>). Vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Kreml vahvistaa Putinin ja Trumpin mahdollisen tapaamisen Wienissä</em>&rdquo;.</p><p>&rdquo;<em>Putin-Sprecher bestätigt Wien als Option für Treffen mit Trump</em>&ldquo; oli uutisotsikko itävaltalaisella <a href="https://derstandard.at/"><u>der Standard</u></a> -sivustolla (<a href="https://derstandard.at/2000081241005/Putin-will-Trump-in-Wien-treffen-Kurz-soll-vermitteln"><u>der Standard 9.6.2018</u></a>). &rdquo;<em>Putin tiedottaja vahvisti Wienin vaihtoehtona tapaamisesta Trumpin kanssa</em>&rdquo;, vapaasti suomennettuna.</p><p>Ja uutissivusto jatkaa:</p><p>&rdquo;<em>Im Juli könnte es einen USA-Russland-Gipfel geben. Präsident Putin würde kommen. Alles hängt nun von Donald Trump ab.&ldquo;</em></p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Yhdysvallat-Venäjä-huippukokous voisi olla heinäkuussa. Presidentti Putin olisi tulossa. Kaikki riippuu nyt Donald Trumpista.</em>&rdquo;</p><p>Ja niinpä riippuikin Donald Trumpista. Trump halusikin Helsinkiin eikä Wieniin, kuten tässä kirjoituksessa myöhemmin käy ilmi.</p><p>Putin ja koko venäläishallinto oli siis toistanut useaan kertaan voimakkain sanakääntein Itävallan hyvyyttä tapaamispaikaksi. Putin oli vierailullaan tosiasiallisesti pyytänyt - siis ilman Yhdysvaltoja - liittokansleri Kurzia järjestämään tapaamisen Wienissä (<a href="https://www.wsj.com/articles/vladimir-putin-asks-austrian-leader-to-set-up-summit-with-donald-trump-1528405959"><u>WSJ 7.6.2018</u></a> ja <a href="https://www.wienerzeitung.at/nachrichten/welt/weltpolitik/969926_Planen-USA-und-Russland-Gipfel-Putin-Trump-in-Wien.html"><u>Wiener Zeitung 8.6.2018</u></a>).</p><p>Saatuaan vahvan vihreän valon Venäjältä Itävalta alkoi käännyttää Yhdysvaltojen ajatuksia Wienille. Yhdysvallat puolestaan aloitti kokouspaikkaselvityksen Itävallan mahdollisuuksista kesäkuun toisella viikolla (4.-10.6.2018).</p><p>Liitokansleri Kurzin oli määrä olla Berliinissä 12. ja 13. kesäkuuta keskustelemassa muun muassa liittokansleri Angela Merkelin kanssa (<a href="http://www.spiegel.de/politik/deutschland/richard-grenell-richtet-mittagessen-fuer-sebastian-kurz-in-berlin-aus-a-1211129.html"><u>Der Spiegel 4.6.2018</u></a>). Kurz oli järjestämässä lounaan merkeissä tapaamista Yhdysvaltain uuden Saksan-suurlähettiläs Richard Grenellin kanssa tapaamista Berliiniin. Grenell on Trumpin tapaan sekoittanut Euroopan poliittista pelikenttää railakkailla lausunnoillaan.</p><p>Grenell oli virallinen kutsuja 12.6.2018 klo 12.30 pidettävälle lounaalle. Toisin kuin asia uutisoitiin 4.6.2018 - siis päivää ennen Putinin Itävallan matkaa -, alkuperäinen aloite lounastapaamiselle oli tullut Kurzilta, ei Grenelliltä.</p><p>Kurzin yhtenä tarkoituksena oli viedä Grenellin kautta Wieniä Trump-Putin-kokouspaikkana eteenpäin myös Yhdysvaltain osalta. Itävallan kokousisännyys oli kuitenkin vain tapaamisen yksi aihe.</p><p>Yhdysvaltojen suurlähettilään ja itävaltalaisen liittokanslerin välinen keskustelu kuitenkin peruttiin (<a href="https://www.zeit.de/politik/ausland/2018-06/richard-grenell-sebastian-kurz-oevp-oesterreich-us-botschafter-treffen-absage"><u>Die Zeit 11.6.2018</u></a>). Yhdysvaltain suurlähetystö perui tapaamisen &rdquo;aikataulusyistä&rdquo;, mutta perumisen taustalla yhtenä syynä lienee tietoon tullut Venäjän agenda Wienin valitsemisesta kokouspitopaikaksi, mitä tietoa Yhdysvalloilla ei vielä ollut 4.6.2018. Yhdysvallat ei ole koskaan historiassa innostunut maista, jotka ovat toimineet jossakin akuutissa asiassa Venäjän agitaattorina.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoasiainhallinnon edustajia oli käynyt Wienissä viikolla 24 presidenttitapaamiseen liittyen, mikä osoittaa valmistelujen olleen jo alkua pidemmällä. Asiasta uutisoi paljon venäläismedia (esim. <a href="http://tass.com/world/1010784"><u>Tass 24.6.2018</u></a>) tietolähteenä itävaltalaismedia (<a href="https://www.krone.at/1728337"><u>Kronen Zeitung 24.6.2018</u></a>). Viikko 24 on juhannusviikkoa edeltävä viikko (11.-17.6.2018).</p><p>Wienin kaduilla oli pyörinyt Yhdysvaltain ja Venäjän virkamiehistöä vielä viikolla 25 - siis suomalaisittain juhannusviikolla (18.-24.6.2018).</p><p>&rdquo;<em>Bereits seit einigen Tagen halten sich diplomatische Emissäre aus Washington und Moskau in Wien auf, um Details der ersten Generalaussprache zwischen den beiden Präsidenten zu klären. Auch Voraustrupps der russischen und amerikanischen Sicherheitsexperten sind schon in Wien eingetroffen.</em>&ldquo; kirjoitti Kronen Zeitung 24.6.2018.</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Muutamien päivien ajan Washingtonin ja Moskovan diplomaatit ovat olleet Wienissä selvittelemässä yksityiskohtia kahden presidentin ensimmäistä [kahdenkeskistä] tapaamista. Myös venäläisten ja amerikkalaisten turvallisuusasiantuntijat ovat saapuneet Wieniin.</em>&rdquo;</p><p>&rdquo;<em>Trump und Putin sollen sich bereits im Juli in Wien treffen</em>&rdquo; oli uutisotsikko itävaltalaisen <a href="http://www.vienna.at/"><u>Vienna</u></a>-sivustolla vielä ennen juhannusta (<a href="http://www.vienna.at/trump-und-putin-sollen-sich-bereits-im-juli-in-wien-treffen/5832408"><u>Vienna 21.6.2018</u></a>). &rdquo;<em>Trump ja Putin on tarkoitus tavata Wienissä heinäkuussa</em>&rdquo;, vapaasti suomennettuna. Vienna-sivuston yhteistyökumppani on Russmedia Digital (<a href="https://www.russmedia.com/"><u>Russmedia</u></a>, <a href="http://www.russmediainternational.com/"><u>Russmedia International Ag</u></a>). Tuskin kenellekään on tarpeen suomentaa, mihin suuntaan Vienna-sivuston yhteistyökumppanit viittaavat.</p><p>Itävaltaismedia uutisoi juhannusviikolla laajasti jo varmana tietona, että Trump ja Putin tapaisivat Wienissä. Vielä tuolloin Itävallassa oli vahva käsitys, että Trump-Putin-tapaamispaikkavalinta kohdistuisi varmasti Wieniin. Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoasiainhallinnon edustajien vierailut Wienissä lienevät osaltaan vahvistaneet itävaltalaiskäsityksiä.</p><p>Itävalta ruinasi Venäjältä tapaamispaikkavarmistusta vielä juhannuksen jälkeen 24.6. ja 25.6.2018. Itävalta pommitti erityisesti Putinin tiedottaja Dmitri Peskovia (Дмитрий Песков), mutta tuloksetta.</p><p>Itävaltalaislehtien otsikot venäläistiedustelussa olivat muotoa &rdquo;<em>Trump-Putin-Gipfel in Wien: Kreml kommentiert Berichte nicht</em>&ldquo; (<a href="https://www.sn.at/politik/weltpolitik/trump-putin-gipfel-in-wien-kreml-kommentiert-berichte-nicht-29626018"><u>Salzburger Nachrichten 25.6.2018</u></a>). Vapaasti suomennettuna &rdquo;<em>Trump-Putin-huippukokous Wienissä: Kreml ei kommentoi tietoja</em>&rdquo;.</p><p>Samanlaisia otsikkoja oli saksankielinen media pullollaan kesäkuun viimeisellä täydellä viikolla ennen kuin Helsinki kokouspitopaikkana tuli julki (esim. <a href="http://www.vienna.at/kein-kommentar-von-kreml-zu-trump-putin-gipfeltreffen-in-wien/5837286"><u>Vienna 25.6.2018</u></a>, <a href="https://www.fundresearch.de/nachrichten/wirtschaft/2018/06/kreml-kommentiert-berichte-ueber-gipfel-trump-putin-in-wien-nicht-187260.php"><u>Euro FundResearch 24.6.2018</u></a>, <a href="https://www.abendblatt.de/politik/article214679599/Treffen-sich-Putin-und-Trump-im-Juli-in-Wien.html"><u>Hamburger Abendblatt 25.6.2018</u></a>&nbsp; jne.).</p><p>Itävalta oli siis orientoitunut Venäjään saadakseen huippukokousisännyyden Itävaltaan Venäjän kautta. Yhdysvallat oli jätetty vähemmälle.</p><p>Venäjä tiesi kuitenkin jo viikon 26 alussa, ettei tapaamista järjestetä Wienissä. Suomi sai Venäjältä ja Yhdysvalloilta yhteisen kyselyn 26.6.2018, voisiko se toimia kokousisäntänä Trumpin ja Putinin heinäkuisessa tapaamisessa. Tarkan 26.6.2018-ajankohdan on varmistanut presidentinkanslia.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Mutta miksi Donald Trump ja Yhdysvallat halusivat kokouspaikaksi Helsingin?</p><p>Itävalta halusi Trump-Putin-huippukokouksen isännäksi ja oli tehnyt sen eteen töitä liittokansleri Sebastian Kurzin johdolla puolisen vuotta, kun hän aloitti liittokanslerin tehtävässä 18.12.2017. Itävalta oli panostanut Venäjään ja toisaalta myös Venäjä oli osaltaan ja tavallaan panostanut Itävaltaan tässä asiassa.</p><p>Putinin uuden presidenttikauden ensivierailu Itävaltaan oli pieneltä osaltaan tätä prosessia, joka pohjautuu Itävallan puolueettomuuteen ja Venäjän haluamaan Itä-Euroopan maiden rooliin Euroopassa. Toistaiseksi Venäjä on onnistunut melko hyvin politiikallaan Itä-Euroopassa saaden Unkarin kautta jopa veto-oikeuden EU-asioissa.</p><p>Venäjän ihanne on ollut jo Neuvostoliiton hajoamisesta saakka puolueettomien maiden Itä-Eurooppa hyvine suhteineen Venäjään venäläisellä energialla höystettynä. Itävalta on ihanne-esimerkki Venäjälle erityisesti korostaessa puolueettomuutta ja kuulumattomuuttaan puolustusliitto Natoon.</p><p>Venäjän ajatus on, että jos toimit Venäjän etujen mukaisesti, sinut palkitaan. Itävallalle palkinto olisi ollut kokousisännyys. Suomella oli kylmän sodan aikaan suuri halukkuus Neuvostoliitosta saatujen palkintojen perään ja tuota samaa halukkuutta on vielä nykyäänkin.</p><p>Itävaltalaismedia uutisoi Itävallan tapaamispaikan eduksi sitä, ettei se ollut vastatoimena katkottanut venäläisdiplomaatteja Iso-Britannian Skripal-hermomyrkkytapauksessa. Suomi sen sijaan karkotti yhden venäläisdiplomaatin.</p><p>No, tuo ei ollut ratkaiseva, kun kokouspaikka lopulta päätettiin, mutta osoittaa osaltaan Venäjän mieltymyksiä ja tapaa tehdä politiikkaa eri maiden välillä Euroopassa. Itävalta on hyvä maa, kun ei ollut venäläisdiplomaattikarkotusta. Suomi on huono maa, kun oli venäläisdiplomaattikarkotus.</p><p>Mutta samalla on kuitenkin muistettava, että Yhdysvallat ei ole historiassa innostunut maista, jotka haluavat toimia jossakin akuutissa asiassa vastapuolen agitaattorina.</p><p>Suomi ei enää vedä vertoja Itävallalle Venäjän silmissä. Kyse on Suomen tiivistyvästä puolustusyhteistyöstä Naton ja Nato-maiden kanssa, mitä Itävalta ei harrasta.</p><p>Itävalta on hyvin Venäjä-myönteinen. Itävalta on ominut Venäjä-suhteissaan Suomen kylmän sodan aikaisen aseman. Itävalta on mielistelevä Venäjälle, eikä Suomi yllä enää samaan - luojan kiitos. Venäjä on vaihtanut kylmän sodan ajan ensisijaiseksi suurvaltatapaamispaikaksi Itävallan ohi Suomen. Itävallalla Venäjä tavallaan edelleen viestittää &rdquo;rauhanomainen rinnakkaiselo&rdquo; -agendaa nykyaikaan päivitettynä.</p><p>Mutta Venäjä ei päätä huippukokousten tapaamispaikkoja yksin. Toinen päättäjä on Yhdysvallat.</p><p>Me emme tiedä niitä pohjimmaisia syitä, miksi Yhdysvalloille ei kelvannut Wien, mutta Helsinki kelpasi. Uskoisin, että Venäjän aktiivisuus Itävallan mainostamisessa tuhosi osaltaan Itävallan mahdollisuuksia. Venäjä-Itävalta-kuviota oli tuotu liikaa esille eikä tuota kuviota uusine maakaasusopimuksineen Yhdysvallat katsonut hyvällä.</p><p>Itävallassa oli valiteltu myös lyhyttä muutaman viikon kokousvalmisteluaikaa, jota oli pidetty riittämättömänä.</p><p>Itävallalle kokouspaikkamenetys Suomelle oli karvas.</p><p>Yhdysvallat valitsi siis kokouspaikaksi Helsingin ja tuo valinta kelpasi Venäjille, vaikka Venäjä oli mielinyt Wieniä. Kun Trump vaimoineen viihtyi Helsingissä toista vuorokautta, Putinin vierailua voidaan kuvata askeettisesti: vain yksi muutaman tunnin visiitti presidentinlinnassa ja suoraan Venäjän suurlähetystön kautta takaisin Moskovaan.</p><p>Suomi ei ole enää puolueeton kuin Itävalta ainakaan Venäjän silmissä. Olemme edistyneet länsi-integraatiossamme.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaaminen Helsingissä 16.7.2018 ei ollut itsestäänselvyys tapaamispaikan osalta. Tapaamispaikasta kamppailivat viime metreille saakka Suomen Helsinki ja Itävallan Wien.

Kamppailu oli Venäjän alulle panema ja sen keskiössä olivat Suomen ja Itävallan puolueettomuusasemat Venäjän näkemänä.

                                                                                    ****

Itävallan kansanpuolueen (ÖVP) johtaja ja Itävallan nykyinen liittokansleri Sebastian Kurz ilmoitti jo viime vuoden syyskuussa parlamenttivaalien kampanjoinnin aikana, että hän haluaisi järjestää huippukokouksen Trumpin ja Putinin välille.

Itävallan kansanpuolue on vuosien ajan säilyttänyt Ukrainan ja Krimin niemimaan tapahtumien jälkeenkin läheiset henkilökohtaiset suhteet Putiniin. Puolueella on myös kumppanuussopimus Putinin Yhtenäinen Venäjä -puolueen kanssa.

Putin voitti maaliskuun 18. päivänä pidetyt Venäjän presidentinvaalit. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump soitti heti tulosten varmistuttua Venäjän uudelleenvalitulle presidentille. Puhelun yhtenä aiheena oli Trumpin ja Putinin tapaaminen.

”’As the President himself confirmed on March 20, hours after his last call with President Putin, the two had discussed a bilateral meeting in the ‘not-too-distant future’ at a number of potential venues, including the White House,’ White House press secretary Sarah Sanders said. ‘We have nothing further to add at this time.’" uutisoi asiaa konservatiivinen ja maltillinen oikeistolainen Usa Today -uutissivusto huhtikuun alussa (Usa Today 3.4.2018):

Vapaasti suomennettuna:

’Kuten presidentti itse vahvisti maalikuun 20. päivänä, muutamia tunteja presidentti Putinille soitetun puhelun jälkeen, kaksikko oli keskustellut kahdenkeskisestä tapaamisesta ’lähitulevaisuudessa’ useissa mahdollisissa paikoissa mukaan lukien Valkoinen talo’ sanoi Valkoisen talon lehdistösihteeri Sarah Sanders. ’Meillä ei tällä kertaa mitään lisättävää’”.

Trumpin ja Putinin tapaamisen valmistelut olivat käynnistyneet. Venäjä ei kuitenkaan innostunut, että tapaamispaikka olisi Valkoinen talo. Huhti- ja toukokuu olivat julkisuudessa kokousvalmistelujen suhteen hiljaisia.

Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Itävallassa 5.6.2018. Kyseessä oli ns. työvierailu. Kyseessä oli myös ensimmäinen vierailu EU-maahan Putinin maaliskuisen uudelleenvalinnan jälkeen. Putin valitsi siis ensivierailukohteekseen Itävallan ja kohdemaa oli monessa mielessä Venäjältä tarkoin harkittu. Putinin Wienin-vierailulla 5.6.2018 käytiin myös Trumpin ja Putinin tapaamisvalmistelun seuraava näytös.

Itävaltalaislehdistön otsikot Putinin vierailun jälkeen kertovat paljon Itävallan toiveikkuudesta kokousisännäksi.

Itävaltalainen Die Presse -uutissivusto kertoi hyvin, miksi Venäjä oli halukas valitsemaan Itävallan kokousisännäksi:

Unterstützung erfuhr der Standort Wien aus dem politischen Establishment in Moskau. Österreich sei ein geeigneter Ort für einen Gipfel der beiden Staatsmänner, erklärte der Vizevorsitzende des Komitees für Internationales der Staatsduma, Dmitrij Nowikow. ’Österreich ist sehr praktisch für die Durchführung eines solchen Treffens, wie auch jedes andere Land, das eine solche Plattform bieten möchte. In Österreich herrscht in diesem Sinn ein geeignetes politisches Klima.’“ (Die Presse 8.6.2018).

Vapaasti suomennettuna:

Wienin sijainti sai Moskovan poliittisen tuen. Itävalta on sopiva kahden valtionjohtajan tapaamispaikaksi, sanoi duuman kansainvälisten asioiden valiokunnan varapuheenjohtaja Dimitri Novikov. ’Itävalta on käytännöllinen järjestämään tämän laatuisia tapaamisia, kuten monet muutkin maat, jotka voivat tarjota vastaavan foorumin. Itävallassa on kuitenkin sopiva poliittinen ilmapiiri tapaamiselle.’”

Asian kertoi vielä selvemmin Putin, miksi Itävalta olisi hänelle mieluisa:

Putin bevorzuge einen ‘neutralen Ort" (Die Presse 9.6.2018). Vapaasti suomennettuna: ”Putin pitää parempana ’puolueetonta paikkaa’".

Putin jatkoi puhumista Itävallan puolesta vielä viisi päivää Itävallan-vierailunsa jälkeen Shanghain yhteistyöjärjestön (SCO) kokouksessa Qingdaossa:

Speaking to reporters in Qingdao, China, the Russian president said Austria was among the countries that have offered to host his meeting with Trump.”, uutisoi asian brittiläinen The Guardian (The Guardian 10.6.2018).

Vapaasti suomennettuna:

Puhuessaan toimittajille Kiinan Qingdaossa, Venäjän presidentti sanoi Itävallan olevan niiden maiden joukossa, jotka ovat tarjoutuneet isännöimään tapaamisen presidentti Trumpin kanssa.

Putin ei täsmentänyt, mitä muita maita olisi tarjoutunut kokousisännäksi, mutta Suomi ei tiettävästi vielä tuolloin ainakaan konkretialla. Tiettävästi muita maita kuin Itävalta ei ollut tarjoutunut - ja ei ainakaan Venäjän tuella.

                                                                                    ****

Nykyisen liittokanslerin Sebastian Kurzin johtama Itävalta on Venäjän mieleen. Venäjällä Itävalta ajaa jo Suomen ohi. Vastaavasti Venäjä on Itävallan nykyisen liittokansleri Sebastian Kurzin mieleen.

Kun lähes 30 länsimaata Suomi mukaan luettuna karkotti yli 130 venäläisdiplomaattia Iso-Britannian Skripal-hermomyrkkytapauksen tiimoilta, Itävalta ei karkottanut yhtään diplomaattia eikä näin yhtynyt länsimaiden yhteisen Venäjä-vastaisen mielipiteen joukkoon.

Venäjä arvosti Itävallan toimintaa olla karkottamatta venäläisdiplomaatteja. Venäjä arvosti Itävallan toimintaa ajaa Venäjän etua.

"‘Wien hat sich nicht unter die anderen Länder Europas eingereiht und in der Sache Skripal russische Diplomaten ausgewiesen. Das zeigt, dass Österreich ein zuverlässiger Partner ist‘, hatte der Vizevorsitzende im Wirtschaftsausschuss der Staatsduma, Wladimir Gutenjow, gesagt.

Nuo sanat lausui duuman talousvaliokunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Vladimir Gutenjov (Владимир Гутенёв) Putinin Itävallan-vierailun yhteydessä saksan kielelle käännettynä (mm. Der Spiegel 5.6.2018 ja Focus 5.6.2018).

Vapaasti suomennettuna:

’Wien ei ole asemoitunut itseään muiden Euroopan maiden joukkoon ja karkottanut venäläisiä diplomaatteja Skripal-tapauksessa, mikä osoittaa, että Itävalta on luotettava kumppani’, sanoi valtion duuman talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Vladimir Gutenjov.

Tuo on siis Venäjän tapa mitata kunkin maan luotettavuutta.

Putinin ulkopoliittinen neuvonantaja Juri Ušakov (Юрий Ушаков) jatkoi vielä Itävallan suitsuttamista:

Österreich ist einer unserer engsten Partner nicht nur wirtschaftlich, sondern auch im politischen Bereich." (Focus 5.6.2018).

Vapaasti suomennettuna:

"Itävalta on yksi lähimmistä kumppaneistamme ei vain taloudellisesti vaan myös poliittisesti."

Itävalta vastasi Venäjän huutoon ÖVP:n johtaja ja varakansleri Heinz-Christian Strachen suulla Putinin vierailua edeltävänä viikonloppuna:

…es sei ’höchste Zeit, diese leidigen Sanktionen zu beenden und die politischen und wirtschaftlichen Beziehungen zu Russland zu normalisieren‘. Die Sanktionen hätten ’vor allem unserer österreichischen Wirtschaft geschadet‘, sagte er." (Der Spiegel 5.6.2018).

"… on ’korkea aika lopettaa nämä valitettavat [Venäjä-]pakotteet ja normalisoida poliittiset ja taloudelliset suhteet Venäjään.’ Pakotteet ovat vahingoittaneet ’ennen kaikkea meidän itävaltalaista talouttamme’, hän sanoi.

Venäjän ja Itävallan lämpimistä poliittisista suhteista kertoo, että venäläinen energiayhtiö Gazprom ja itävaltalainen energiayhtiö OMV allekirjoittivat 5.6.2018 kaasutoimitussopimuksen, jolla jatketaan Venäjän maakaasutoimituksia aina vuoteen 2040 saakka. Siis peräti 22 vuotta eteenpäin nykyhetkestä. Venäjä hallitsee Itävaltaa myös kaasuenergialla.

                                                                                    ****

Itävaltalaismedia vauhkoontui heti Putin Itävallan-vierailun jälkeen Trumpin ja Putinin tapaamisen kokousisännyydestä.

Kreml bestätigt mögliches Treffen von Putin und Trump in Wien“ (Die Presse 9.6.2018). Vapaasti suomennettuna: ”Kreml vahvistaa Putinin ja Trumpin mahdollisen tapaamisen Wienissä”.

Putin-Sprecher bestätigt Wien als Option für Treffen mit Trump“ oli uutisotsikko itävaltalaisella der Standard -sivustolla (der Standard 9.6.2018). ”Putin tiedottaja vahvisti Wienin vaihtoehtona tapaamisesta Trumpin kanssa”, vapaasti suomennettuna.

Ja uutissivusto jatkaa:

Im Juli könnte es einen USA-Russland-Gipfel geben. Präsident Putin würde kommen. Alles hängt nun von Donald Trump ab.“

Vapaasti suomennettuna:

Yhdysvallat-Venäjä-huippukokous voisi olla heinäkuussa. Presidentti Putin olisi tulossa. Kaikki riippuu nyt Donald Trumpista.

Ja niinpä riippuikin Donald Trumpista. Trump halusikin Helsinkiin eikä Wieniin, kuten tässä kirjoituksessa myöhemmin käy ilmi.

Putin ja koko venäläishallinto oli siis toistanut useaan kertaan voimakkain sanakääntein Itävallan hyvyyttä tapaamispaikaksi. Putin oli vierailullaan tosiasiallisesti pyytänyt - siis ilman Yhdysvaltoja - liittokansleri Kurzia järjestämään tapaamisen Wienissä (WSJ 7.6.2018 ja Wiener Zeitung 8.6.2018).

Saatuaan vahvan vihreän valon Venäjältä Itävalta alkoi käännyttää Yhdysvaltojen ajatuksia Wienille. Yhdysvallat puolestaan aloitti kokouspaikkaselvityksen Itävallan mahdollisuuksista kesäkuun toisella viikolla (4.-10.6.2018).

Liitokansleri Kurzin oli määrä olla Berliinissä 12. ja 13. kesäkuuta keskustelemassa muun muassa liittokansleri Angela Merkelin kanssa (Der Spiegel 4.6.2018). Kurz oli järjestämässä lounaan merkeissä tapaamista Yhdysvaltain uuden Saksan-suurlähettiläs Richard Grenellin kanssa tapaamista Berliiniin. Grenell on Trumpin tapaan sekoittanut Euroopan poliittista pelikenttää railakkailla lausunnoillaan.

Grenell oli virallinen kutsuja 12.6.2018 klo 12.30 pidettävälle lounaalle. Toisin kuin asia uutisoitiin 4.6.2018 - siis päivää ennen Putinin Itävallan matkaa -, alkuperäinen aloite lounastapaamiselle oli tullut Kurzilta, ei Grenelliltä.

Kurzin yhtenä tarkoituksena oli viedä Grenellin kautta Wieniä Trump-Putin-kokouspaikkana eteenpäin myös Yhdysvaltain osalta. Itävallan kokousisännyys oli kuitenkin vain tapaamisen yksi aihe.

Yhdysvaltojen suurlähettilään ja itävaltalaisen liittokanslerin välinen keskustelu kuitenkin peruttiin (Die Zeit 11.6.2018). Yhdysvaltain suurlähetystö perui tapaamisen ”aikataulusyistä”, mutta perumisen taustalla yhtenä syynä lienee tietoon tullut Venäjän agenda Wienin valitsemisesta kokouspitopaikaksi, mitä tietoa Yhdysvalloilla ei vielä ollut 4.6.2018. Yhdysvallat ei ole koskaan historiassa innostunut maista, jotka ovat toimineet jossakin akuutissa asiassa Venäjän agitaattorina.

                                                                                    ****

Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoasiainhallinnon edustajia oli käynyt Wienissä viikolla 24 presidenttitapaamiseen liittyen, mikä osoittaa valmistelujen olleen jo alkua pidemmällä. Asiasta uutisoi paljon venäläismedia (esim. Tass 24.6.2018) tietolähteenä itävaltalaismedia (Kronen Zeitung 24.6.2018). Viikko 24 on juhannusviikkoa edeltävä viikko (11.-17.6.2018).

Wienin kaduilla oli pyörinyt Yhdysvaltain ja Venäjän virkamiehistöä vielä viikolla 25 - siis suomalaisittain juhannusviikolla (18.-24.6.2018).

Bereits seit einigen Tagen halten sich diplomatische Emissäre aus Washington und Moskau in Wien auf, um Details der ersten Generalaussprache zwischen den beiden Präsidenten zu klären. Auch Voraustrupps der russischen und amerikanischen Sicherheitsexperten sind schon in Wien eingetroffen.“ kirjoitti Kronen Zeitung 24.6.2018.

Vapaasti suomennettuna:

Muutamien päivien ajan Washingtonin ja Moskovan diplomaatit ovat olleet Wienissä selvittelemässä yksityiskohtia kahden presidentin ensimmäistä [kahdenkeskistä] tapaamista. Myös venäläisten ja amerikkalaisten turvallisuusasiantuntijat ovat saapuneet Wieniin.

Trump und Putin sollen sich bereits im Juli in Wien treffen” oli uutisotsikko itävaltalaisen Vienna-sivustolla vielä ennen juhannusta (Vienna 21.6.2018). ”Trump ja Putin on tarkoitus tavata Wienissä heinäkuussa”, vapaasti suomennettuna. Vienna-sivuston yhteistyökumppani on Russmedia Digital (Russmedia, Russmedia International Ag). Tuskin kenellekään on tarpeen suomentaa, mihin suuntaan Vienna-sivuston yhteistyökumppanit viittaavat.

Itävaltaismedia uutisoi juhannusviikolla laajasti jo varmana tietona, että Trump ja Putin tapaisivat Wienissä. Vielä tuolloin Itävallassa oli vahva käsitys, että Trump-Putin-tapaamispaikkavalinta kohdistuisi varmasti Wieniin. Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoasiainhallinnon edustajien vierailut Wienissä lienevät osaltaan vahvistaneet itävaltalaiskäsityksiä.

Itävalta ruinasi Venäjältä tapaamispaikkavarmistusta vielä juhannuksen jälkeen 24.6. ja 25.6.2018. Itävalta pommitti erityisesti Putinin tiedottaja Dmitri Peskovia (Дмитрий Песков), mutta tuloksetta.

Itävaltalaislehtien otsikot venäläistiedustelussa olivat muotoa ”Trump-Putin-Gipfel in Wien: Kreml kommentiert Berichte nicht“ (Salzburger Nachrichten 25.6.2018). Vapaasti suomennettuna ”Trump-Putin-huippukokous Wienissä: Kreml ei kommentoi tietoja”.

Samanlaisia otsikkoja oli saksankielinen media pullollaan kesäkuun viimeisellä täydellä viikolla ennen kuin Helsinki kokouspitopaikkana tuli julki (esim. Vienna 25.6.2018, Euro FundResearch 24.6.2018, Hamburger Abendblatt 25.6.2018  jne.).

Itävalta oli siis orientoitunut Venäjään saadakseen huippukokousisännyyden Itävaltaan Venäjän kautta. Yhdysvallat oli jätetty vähemmälle.

Venäjä tiesi kuitenkin jo viikon 26 alussa, ettei tapaamista järjestetä Wienissä. Suomi sai Venäjältä ja Yhdysvalloilta yhteisen kyselyn 26.6.2018, voisiko se toimia kokousisäntänä Trumpin ja Putinin heinäkuisessa tapaamisessa. Tarkan 26.6.2018-ajankohdan on varmistanut presidentinkanslia.

                                                                                    ****

Mutta miksi Donald Trump ja Yhdysvallat halusivat kokouspaikaksi Helsingin?

Itävalta halusi Trump-Putin-huippukokouksen isännäksi ja oli tehnyt sen eteen töitä liittokansleri Sebastian Kurzin johdolla puolisen vuotta, kun hän aloitti liittokanslerin tehtävässä 18.12.2017. Itävalta oli panostanut Venäjään ja toisaalta myös Venäjä oli osaltaan ja tavallaan panostanut Itävaltaan tässä asiassa.

Putinin uuden presidenttikauden ensivierailu Itävaltaan oli pieneltä osaltaan tätä prosessia, joka pohjautuu Itävallan puolueettomuuteen ja Venäjän haluamaan Itä-Euroopan maiden rooliin Euroopassa. Toistaiseksi Venäjä on onnistunut melko hyvin politiikallaan Itä-Euroopassa saaden Unkarin kautta jopa veto-oikeuden EU-asioissa.

Venäjän ihanne on ollut jo Neuvostoliiton hajoamisesta saakka puolueettomien maiden Itä-Eurooppa hyvine suhteineen Venäjään venäläisellä energialla höystettynä. Itävalta on ihanne-esimerkki Venäjälle erityisesti korostaessa puolueettomuutta ja kuulumattomuuttaan puolustusliitto Natoon.

Venäjän ajatus on, että jos toimit Venäjän etujen mukaisesti, sinut palkitaan. Itävallalle palkinto olisi ollut kokousisännyys. Suomella oli kylmän sodan aikaan suuri halukkuus Neuvostoliitosta saatujen palkintojen perään ja tuota samaa halukkuutta on vielä nykyäänkin.

Itävaltalaismedia uutisoi Itävallan tapaamispaikan eduksi sitä, ettei se ollut vastatoimena katkottanut venäläisdiplomaatteja Iso-Britannian Skripal-hermomyrkkytapauksessa. Suomi sen sijaan karkotti yhden venäläisdiplomaatin.

No, tuo ei ollut ratkaiseva, kun kokouspaikka lopulta päätettiin, mutta osoittaa osaltaan Venäjän mieltymyksiä ja tapaa tehdä politiikkaa eri maiden välillä Euroopassa. Itävalta on hyvä maa, kun ei ollut venäläisdiplomaattikarkotusta. Suomi on huono maa, kun oli venäläisdiplomaattikarkotus.

Mutta samalla on kuitenkin muistettava, että Yhdysvallat ei ole historiassa innostunut maista, jotka haluavat toimia jossakin akuutissa asiassa vastapuolen agitaattorina.

Suomi ei enää vedä vertoja Itävallalle Venäjän silmissä. Kyse on Suomen tiivistyvästä puolustusyhteistyöstä Naton ja Nato-maiden kanssa, mitä Itävalta ei harrasta.

Itävalta on hyvin Venäjä-myönteinen. Itävalta on ominut Venäjä-suhteissaan Suomen kylmän sodan aikaisen aseman. Itävalta on mielistelevä Venäjälle, eikä Suomi yllä enää samaan - luojan kiitos. Venäjä on vaihtanut kylmän sodan ajan ensisijaiseksi suurvaltatapaamispaikaksi Itävallan ohi Suomen. Itävallalla Venäjä tavallaan edelleen viestittää ”rauhanomainen rinnakkaiselo” -agendaa nykyaikaan päivitettynä.

Mutta Venäjä ei päätä huippukokousten tapaamispaikkoja yksin. Toinen päättäjä on Yhdysvallat.

Me emme tiedä niitä pohjimmaisia syitä, miksi Yhdysvalloille ei kelvannut Wien, mutta Helsinki kelpasi. Uskoisin, että Venäjän aktiivisuus Itävallan mainostamisessa tuhosi osaltaan Itävallan mahdollisuuksia. Venäjä-Itävalta-kuviota oli tuotu liikaa esille eikä tuota kuviota uusine maakaasusopimuksineen Yhdysvallat katsonut hyvällä.

Itävallassa oli valiteltu myös lyhyttä muutaman viikon kokousvalmisteluaikaa, jota oli pidetty riittämättömänä.

Itävallalle kokouspaikkamenetys Suomelle oli karvas.

Yhdysvallat valitsi siis kokouspaikaksi Helsingin ja tuo valinta kelpasi Venäjille, vaikka Venäjä oli mielinyt Wieniä. Kun Trump vaimoineen viihtyi Helsingissä toista vuorokautta, Putinin vierailua voidaan kuvata askeettisesti: vain yksi muutaman tunnin visiitti presidentinlinnassa ja suoraan Venäjän suurlähetystön kautta takaisin Moskovaan.

Suomi ei ole enää puolueeton kuin Itävalta ainakaan Venäjän silmissä. Olemme edistyneet länsi-integraatiossamme.

]]>
21 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258571-trump-putin-tapaamispaikkavalinnassa-wienin-ja-helsingin-valilla-venaja-havisi#comments Ulkomaat Donald Trump Helsingin huippukokous Turpo Venäjän uhka Vladimir Putin Mon, 23 Jul 2018 17:28:47 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258571-trump-putin-tapaamispaikkavalinnassa-wienin-ja-helsingin-valilla-venaja-havisi
Trump-Putin-Netanyahu ja salainen sopimus Syyriasta http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258476-trump-putin-netanyahu-ja-salainen-sopimus-syyriasta <p>Helsingissä pidetyn &rdquo;TrumPutin&rdquo; huippukokouksen yhteydessä uutisoitiin Venäjän, USAn ja Israelin yhdessä aikovan varmistaa Israelin pohjoisen Syyrian vastaisen rajan. Presidentti Vladimir Putin ja presidentti Trump totesivat Helsingissä 16.7.2018 pitämiensä kahdenkeskisten neuvottelujen jälkeen sopineensa asiasta vuonna 1974 Yom Kippurin sodan jälkeen tehdyn sopimuksen pohjalta. Sopimukseen on jo vedottu Syyrialaisilmavoimien lentäessä Golanin läheisyydessä kun mahdolliset Israelin vastatoimet rikkoisivat 1974 sopimusta.</p><p>Tämän lisäksi Yhdysvaltain republikaaniset kongressiedustajat esittävät presidentti Trumpin hyväksyttäväksi lakia jolla tunnustettaisiin Israelin suvereniteetti Kuuden Päivän sodassa 1967 vallatuilla Golanin kukkuloilla, jotka alueet Israel muodollisesti liitti alueeseensa 1981.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><img alt="" height="304" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/07/syria1974a.jpg?w=547" width="547" /></p><p>Vahvistamattomien tietojen (mm <a href="https://www.debka.com/secret-helsinki-deal-us-israel-hand-russia-controlling-role-along-syrias-israeli-jordanian-borders/"><em>DEBKA</em><em>file</em></a> )&nbsp;mukaan huippukokouksessa myös tehtiin Israelin hyväksynnällä USAn ja Venäjän välinen salainen sotilastiedustelua koskeva sopimus. Kyseisen sopimuksen keskeisimpiä kohtia on Syyrian etelä- ja lounaisosien Israeliin ja Jordaniaan rajoittuvien alueiden valvonnan siirtäminen Venäjän vastuulle. Alueen strategisesti sijaitsevilta korkeilta maastokohdilta valvontaa voidaan Syyrian, Israelin ja Jordanian ohella ulottaa myös Irakiin, Libanoniin ja itäiselle Välimerelle.</p><p>&nbsp;</p><p><img alt="" height="311" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/07/syria1974b.jpg?w=547" width="547" /></p><p><em><a href="https://www.teletrader.com/putin-netanyahu-reach-agreement-on-syria/news/details/44156288?ts=1532109164221">TeleTrader</a> -</em>sivuston mukaan Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu ja Venäjän presidentti Vladimir Putin sopivat Syyriaa koskevista yksityiskohdista puhelinkeskustelussa 20.7.2018. Sovitut asiat koskivat Israelin ja Syyrian vastaista rajaa ja tiettyjen sotilasyksiköiden vetäytymistä sieltä; jo aiemmin PM Netanyahu lausui ettei Israel vastusta Syyrian presidentti Bashar al-Assadin hallintoa eikä Israel puutu Syyrian tilanteeseen jos voimassaolevia sopimuksia noudatetaan.</p><p>Kuluneen kesän aikana Syyrian armeija aloitti koodinimellä Operation Basalt tunnettavan sotilasoperaation etelä-Syyriassa aloittaen hyökkäyksen &rdquo;vallankumouksen kehtona&rdquo; tunnetulla Daraan alueella. Nyt kyseiset alueet on pääosin hallituksen joukkojen hallussa; erityisen tärkeä oli 16.7.2018 tapahtunut Tel al-Harran kukkulan valtaus sillä se on strateginen laajojen alueiden valvontaa mahdollistava alueern korkein kohta.</p><p>&nbsp;</p><p><img src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/47/Daraa_2018_gif.gif" /></p><p><strong>Aiemmin aiheesta:</strong></p><ul><li><a href="https://arielfi.wordpress.com/2018/07/18/rauha-golanille-venajan-usan-ja-israelin-yhteistyolla/"><em>Rauha Golanille Venäjän, USAn ja Israelin yhteistyöllä</em></a>&nbsp;&nbsp;ja</li><li><em><a href="https://arielfi.wordpress.com/2018/07/19/seuraavaksi-golanin-tunnustus-osaksi-israelia/">Seuraavaksi Golanin tunnustus osaksi Israelia?</a></em></li></ul><hr /><p><strong>Kirjoitus ensinnä ilmestynyt <a href="http://arielfi.wordpress.com"><em>Ariel-Israelista suomeksi</em></a> verkkojulkaisussa</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingissä pidetyn ”TrumPutin” huippukokouksen yhteydessä uutisoitiin Venäjän, USAn ja Israelin yhdessä aikovan varmistaa Israelin pohjoisen Syyrian vastaisen rajan. Presidentti Vladimir Putin ja presidentti Trump totesivat Helsingissä 16.7.2018 pitämiensä kahdenkeskisten neuvottelujen jälkeen sopineensa asiasta vuonna 1974 Yom Kippurin sodan jälkeen tehdyn sopimuksen pohjalta. Sopimukseen on jo vedottu Syyrialaisilmavoimien lentäessä Golanin läheisyydessä kun mahdolliset Israelin vastatoimet rikkoisivat 1974 sopimusta.

Tämän lisäksi Yhdysvaltain republikaaniset kongressiedustajat esittävät presidentti Trumpin hyväksyttäväksi lakia jolla tunnustettaisiin Israelin suvereniteetti Kuuden Päivän sodassa 1967 vallatuilla Golanin kukkuloilla, jotka alueet Israel muodollisesti liitti alueeseensa 1981. 

 

Vahvistamattomien tietojen (mm DEBKAfile ) mukaan huippukokouksessa myös tehtiin Israelin hyväksynnällä USAn ja Venäjän välinen salainen sotilastiedustelua koskeva sopimus. Kyseisen sopimuksen keskeisimpiä kohtia on Syyrian etelä- ja lounaisosien Israeliin ja Jordaniaan rajoittuvien alueiden valvonnan siirtäminen Venäjän vastuulle. Alueen strategisesti sijaitsevilta korkeilta maastokohdilta valvontaa voidaan Syyrian, Israelin ja Jordanian ohella ulottaa myös Irakiin, Libanoniin ja itäiselle Välimerelle.

 

TeleTrader -sivuston mukaan Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu ja Venäjän presidentti Vladimir Putin sopivat Syyriaa koskevista yksityiskohdista puhelinkeskustelussa 20.7.2018. Sovitut asiat koskivat Israelin ja Syyrian vastaista rajaa ja tiettyjen sotilasyksiköiden vetäytymistä sieltä; jo aiemmin PM Netanyahu lausui ettei Israel vastusta Syyrian presidentti Bashar al-Assadin hallintoa eikä Israel puutu Syyrian tilanteeseen jos voimassaolevia sopimuksia noudatetaan.

Kuluneen kesän aikana Syyrian armeija aloitti koodinimellä Operation Basalt tunnettavan sotilasoperaation etelä-Syyriassa aloittaen hyökkäyksen ”vallankumouksen kehtona” tunnetulla Daraan alueella. Nyt kyseiset alueet on pääosin hallituksen joukkojen hallussa; erityisen tärkeä oli 16.7.2018 tapahtunut Tel al-Harran kukkulan valtaus sillä se on strateginen laajojen alueiden valvontaa mahdollistava alueern korkein kohta.

 

Aiemmin aiheesta:


Kirjoitus ensinnä ilmestynyt Ariel-Israelista suomeksi verkkojulkaisussa

]]>
3 http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258476-trump-putin-netanyahu-ja-salainen-sopimus-syyriasta#comments Syyria Trumputin Turpo Fri, 20 Jul 2018 19:55:46 +0000 Ari Rusila http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258476-trump-putin-netanyahu-ja-salainen-sopimus-syyriasta
Putin & Trump: Match Made in Hell http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258133-putin-trump-match-made-in-hell <p>Mieleeni on ikuisesti syöpynyt yksi yläasteen historiantunti, jolloin lähes kuusikymppinen opettajamme totesi kovin itsevarmasti, että Venäjä olisi vuoteen 2020 mennessä sekä NATOn jäsen että EU:n kiinteä yhteistyökumppani. Näin jälkiviisaana olisi helppo todeta, että opettajani käyttäytyi naiivisti, mutta vuonna 2011 Euroopan tulevaisuus näytti huomattavasti nykyisempää valoisammalta.</p><p>Huolimatta vuonna 2008 käydystä Georgian sodasta näytti tosiaan siltä, että heikentyvä Venäjä lähentyisi entistä kiinteämmin Euroopan Unionia, ja pyrkisi luomaan voimablokin tämän kanssa haastaakseen nopeasti teollistuvat Aasian tiikerit.</p><p>Lopputulos oli kuitenkin kaikkea muuta. Sen sijaan, että olisimme Chamberlainia lainaten saaneet rauhan Eurooppaan, olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa uusi kylmä sota on päivä päivältä lähempänä. Samaan aikaan eurooppalainen yhtenäisyys on uhattuna, kun EU-vastaisuus saa jatkuvasti enemmän kannatusta, ja demokraattiset perusperiaatteet eivät ole enää itsestäänselvyys edes unionin sisällä.</p><p>Sama äärioikeiston uudelleennousu, joka on ravistellut Eurooppaa viimeiset puoli vuosikymmentä, siivitti Yhdysvalloissa valtaan supernaiviin Donald Trumpin, joka tuntuu viis veisaavan ulko- ja sisäpolitiikan yhteisistä pelisäännöistä. Hänelle kaikki, mikä ei ole hänen omien etujensa mukaista, on yksinkertaisesti #baddeal.</p><p>Aikaisemmin heikkenevän Venäjän näkökulmasta asiat eivät kuitenkaan voisi olla paremmin. Eurooppalainen hajaannus tarkoittaa heikompaa vastustajaa naapurissa ja ystävämielinen b-luokan presidentti Yhdysvalloissa pitää samalla maailmanpoliisin aisoissa. Edes NATOn turvatakuut eivät välttämättä ole Putinille kohta este, sillä Trump on viimeksi tänään uhannut vetää Yhdysvallat sotilasliitosta.</p><p>Suomalaisten onkin pidettävä huolta siitä, ettei käteemme jää pelkästään Musta-Pekka, kun Trump ja Putin tapaavat ensi viikon maanantaina Helsingissä. Monella tapaa tilanne muistuttaa 20- ja 30-lukuja, jolloin Suomi yritti epätoivoisesti löytää liittolaisia kasvavaa Neuvostoliiton uhkaa vastaan, mutta sai Pohjoismailta ja Itä-Euroopalta pelkkää kylmää kättä.</p><p>NATO ei siis tule tulevaisuudessakaan olemaan suomalaisille realistinen vaihtoehto. Liiton toiminta on aina ollut täysin riippuvainen Yhdysvaltojen tarjoamasta tuesta ja intresseistä Euroopassa, mutta nykytilanteessa molemmat tuntuvat olevan yhden twiitin päästä menetetystä. Eurooppalainen armeija on tässä vaiheessa ainoa turvatakuu, jonka Suomi voi saada, mutta ainakaan tällä hetkellä sitä eivät Suomen lisäksi tue muut EU-maat kuin Ranska ja Itävalta.</p><p>Halusimme siis tai emme, Suomen ja Euroopan tulevaisuus päätetään ainakin jossain määrin ensi maanantaina. Niinistön ja muiden diplomaattien on paras pysyä valppaana, sillä pahimmassa tapauksessa Helsingissä luodaan uusi kassakaappisopimus, jossa Balttian maat ja Suomi kuuluu erään Vladimir Vladimirovitch Putinin valtapiirin.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mieleeni on ikuisesti syöpynyt yksi yläasteen historiantunti, jolloin lähes kuusikymppinen opettajamme totesi kovin itsevarmasti, että Venäjä olisi vuoteen 2020 mennessä sekä NATOn jäsen että EU:n kiinteä yhteistyökumppani. Näin jälkiviisaana olisi helppo todeta, että opettajani käyttäytyi naiivisti, mutta vuonna 2011 Euroopan tulevaisuus näytti huomattavasti nykyisempää valoisammalta.

Huolimatta vuonna 2008 käydystä Georgian sodasta näytti tosiaan siltä, että heikentyvä Venäjä lähentyisi entistä kiinteämmin Euroopan Unionia, ja pyrkisi luomaan voimablokin tämän kanssa haastaakseen nopeasti teollistuvat Aasian tiikerit.

Lopputulos oli kuitenkin kaikkea muuta. Sen sijaan, että olisimme Chamberlainia lainaten saaneet rauhan Eurooppaan, olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa uusi kylmä sota on päivä päivältä lähempänä. Samaan aikaan eurooppalainen yhtenäisyys on uhattuna, kun EU-vastaisuus saa jatkuvasti enemmän kannatusta, ja demokraattiset perusperiaatteet eivät ole enää itsestäänselvyys edes unionin sisällä.

Sama äärioikeiston uudelleennousu, joka on ravistellut Eurooppaa viimeiset puoli vuosikymmentä, siivitti Yhdysvalloissa valtaan supernaiviin Donald Trumpin, joka tuntuu viis veisaavan ulko- ja sisäpolitiikan yhteisistä pelisäännöistä. Hänelle kaikki, mikä ei ole hänen omien etujensa mukaista, on yksinkertaisesti #baddeal.

Aikaisemmin heikkenevän Venäjän näkökulmasta asiat eivät kuitenkaan voisi olla paremmin. Eurooppalainen hajaannus tarkoittaa heikompaa vastustajaa naapurissa ja ystävämielinen b-luokan presidentti Yhdysvalloissa pitää samalla maailmanpoliisin aisoissa. Edes NATOn turvatakuut eivät välttämättä ole Putinille kohta este, sillä Trump on viimeksi tänään uhannut vetää Yhdysvallat sotilasliitosta.

Suomalaisten onkin pidettävä huolta siitä, ettei käteemme jää pelkästään Musta-Pekka, kun Trump ja Putin tapaavat ensi viikon maanantaina Helsingissä. Monella tapaa tilanne muistuttaa 20- ja 30-lukuja, jolloin Suomi yritti epätoivoisesti löytää liittolaisia kasvavaa Neuvostoliiton uhkaa vastaan, mutta sai Pohjoismailta ja Itä-Euroopalta pelkkää kylmää kättä.

NATO ei siis tule tulevaisuudessakaan olemaan suomalaisille realistinen vaihtoehto. Liiton toiminta on aina ollut täysin riippuvainen Yhdysvaltojen tarjoamasta tuesta ja intresseistä Euroopassa, mutta nykytilanteessa molemmat tuntuvat olevan yhden twiitin päästä menetetystä. Eurooppalainen armeija on tässä vaiheessa ainoa turvatakuu, jonka Suomi voi saada, mutta ainakaan tällä hetkellä sitä eivät Suomen lisäksi tue muut EU-maat kuin Ranska ja Itävalta.

Halusimme siis tai emme, Suomen ja Euroopan tulevaisuus päätetään ainakin jossain määrin ensi maanantaina. Niinistön ja muiden diplomaattien on paras pysyä valppaana, sillä pahimmassa tapauksessa Helsingissä luodaan uusi kassakaappisopimus, jossa Balttian maat ja Suomi kuuluu erään Vladimir Vladimirovitch Putinin valtapiirin.

 

 

 

]]>
42 http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258133-putin-trump-match-made-in-hell#comments Kotimaa Donald Trump Vladimir Putin EU ja Nato Turpo Thu, 12 Jul 2018 13:58:24 +0000 Markus Myllyniemi http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258133-putin-trump-match-made-in-hell
Onko nykyinen Saksa lähes yhtä suuri turvallisuusuhka Euroopalle kuin Venäjä? http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258119-onko-nykyinen-saksa-lahes-yhta-suuri-turvallisuusuhka-euroopalle-kuin-venaja <p>&ldquo;<em>Germany is a captive of Russia.</em>&ldquo; (<a href="https://www.nytimes.com/2018/07/11/world/europe/trump-nato-live-updates.html"><u>The New York Times 11.7.2018</u></a>).</p><p><em>&quot;Germany is totally controlled by Russia.&quot;</em> (<a href="https://edition.cnn.com/2018/07/11/politics/trump-germany-russia-captive-nato/index.html"><u>CNN 11.7.2018</u></a>).</p><p>Noin lausui eilen Yhdysvaltain presidentti Trump tavatessaan Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin juuri ennen Nato-huippukokouksen alkua aamiaisella.</p><p>Vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Saksa on Venäjän panttivanki.</em>&rdquo; ja &rdquo;<em>Venäjä kontrolloi Saksaa täysin.</em>&rdquo;.</p><p>Ja Trump jatkoi Saksan arvostelua:</p><p><em>&quot;How can you be together when a country is getting its energy from the person you want protection against or from the group that you want protection against?</em>&quot; (<a href="https://edition.cnn.com/2018/07/11/politics/trump-germany-russia-captive-nato/index.html"><u>CNN 11.7.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&ldquo;<em>Miten voit olla sellaisen maan [= Saksan] kanssa yhdessä, joka saa energiansa henkilöltä [= Putin], jota vastaan se haluaa suojaa tai ryhmältä [= Venäjä], jota vastaan se haluaa suojaa?</em>&rdquo;</p><p>Trumpin hyökkäävät sanat Saksaa vastaan uutisoitiin eilen näyttävästi kaikkialla maailmassa ja myös Suomessa (esim., <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005752244.html"><u>IS 11.7.2018</u></a>, <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201807112201066899_ul.shtml"><u>IL 11.7.2018</u></a> ja <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/trump-tylyttaa-yhdysvallat-maksaa-edelleen-liikaa-natolle-syyttaa-saksaa-venajan-vangiksi/6989770#gs.OBEvVK8"><u>MTV3 11.7.2018</u></a>).</p><p>Yhdysvaltain presidenttiä oikeutetusti kiukuttaa se, että suurvallan pitäisi suojata rikasta ja rahassa kylpevää Saksaa Venäjältä ilman, että Saksa itse laittaa tikkuakaan ristiin. Lisäksi Yhdysvalloista ja EU-maista keräämillään rikkauksilla Saksa ostaa energiansa Venäjältä tehden samalla itsestään kaikin puolin riippuvaisen Venäjästä.</p><p>Trumpin mukaan 60-70 prosenttia Saksaan tuodusta energiasta on venäläistä ja uusi Itämeren kaasuputki edelleen vain lisää Saksan energiariippuvuutta Venäjästä (<a href="https://areena.yle.fi/1-4240229"><u>Yle Areena, Uutiset klo 18.00 11.7.2018</u></a>).</p><p>Noin 94 prosenttia käyttämästään maakaasusta on Saksalle tuontitavaraa. Vuonna 2015 35 prosenttia tuontikaasusta tuli Venäjältä, 34 prosenttia Norjasta ja 29 prosenttia Alankomaista. Vuoden 2015 jälkeen venäläisen maakaasun osuus Saksan energiakäytössä on vain kasvanut ja todennäköisesti kasvaa edelleen Nord Stream 2 -kaasuputken valmistumisen jälkeen. Tilastot eittämättä tukevat Trumpin näkökantoja.</p><p>Saksan tapaan Venäjä on myös Suomen suurin energiatuoja. Vuonna 2016 Venäjältä tuotujen energiatuotteiden osuus Suomen energiatuonnin arvosta oli noin 63 prosenttia (<a href="https://www.stat.fi/til/ehk/2016/04/ehk_2016_04_2017-03-23_tie_001_fi.html"><u>Tilastokeskus 23.3.2017</u></a>). Suomi on siis täysin samoissa 60-70 prosentin lukemissa kuin Saksa. Suomi ja Saksa ovat hyviä esimerkkejä, että energiariippuvuus merkitsee myös poliittista riippuvuutta.</p><p>Venäläisenergian perusteella Trump voi siis todeta ensi maanantaina tavatessaan presidentti Niinistön Suomelle saman kuin eilen Saksalle:</p><p>&ldquo;<em>Finland is a captive of Russia.</em>&ldquo;</p><p><em>&quot;Finland is totally controlled by Russia.&quot;</em></p><p>Kerrankin Trump puhuu totta ja hänen sanoihinsa on helppo yhtyä:</p><p>&rdquo;<em>Venäjä kontrolloi Saksaa ja Saksa on Venäjän panttivanki.&rdquo;</em></p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>&rdquo;<em>Saksan laivaston uusi fregatti on täysi susi</em>&rdquo; (<a href="http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201801152200669361_ul.shtml"><u>IL 15.1.2018</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Less than a third of German military assets are operational says report</em>&rdquo; (<a href="https://ukdefencejournal.org.uk/less-third-german-military-assets-operational-says-report/"><u>UK Defence Journal 21.3.2018</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Der Spiegel: Saksan 128 Eurofighter-hävittäjästä vain neljä toiminta&shy;valmiina &ndash; Suomessa malli ehdolla Hornetin seuraajaksi</em>&rdquo; (<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005664777.html"><u>HS 2.5.2018</u></a>).</p><p>Oheiset uutisotsikot kuvaavat osaltaan Saksan tämänhetkistä sotilaallista kyvykkyyttä. Saksalla ei ole tällä hetkellä oikein mitään sotilaallista kyvykkyyttä. Saksa on laiminlyönyt pahoin puolustuksensa.</p><p>Jos Venäjä olisi hyökännyt Eurooppaan vuonna 2014, Saksan puolustusvoimilta - Bundeswehrilta -&nbsp;olisi loppuneet ampumatarvikkeet noin yhden viikon kuluessa. Saksalla ampumatarvikevarastot olivat tyhjillään eikä niitä vieläkään ole saatu neljässä vuodessa täytettyä. Saksa ei ole vielä edes miettinyt niiden täyttämistä.</p><p>Saksan puolustusbudjetti on tänä vuonna noin 38,5 miljardia euroa. Suomen puolustusbudjetti on vastaavasti noin 2,9 miljardia euroa. Saksan puolustusbudjetti on siis yli 13 kertainen Suomen budjettiin verrattuna.</p><p>Mutta Saksa ei ole 13 kertaa parempi sotilasmahti kuin Suomi. Ei edes sinne päin eikä lähellekään.</p><p>Jos Suomen armeijalla olisi Saksan 38,5 miljardia euron puolustusbudjetti sillä tehokkuudella ja tuottavuudella, mikä meillä tällä hetkellä on, eipä Itä-Euroopassa paljon muuta tarvittaisikaan Venäjän varalta. Kyllä 13 Suomea yhden Venäjän pitäisi kutakuinkin omien rajojensa sisäpuolella. Ilman Yhdysvaltoja Saksa olisi tällä hetkellä Venäjälle pelkkä läpijuoksumaa.</p><p>Tuorein Saksan armeijan rappiota kuvaava uutinen oli luettavissa toissa päivänä:</p><p>&rdquo;<em>Kun saappaistakin on pulaa &ndash; Saksan armeija rämpii pitkään jatkuneiden budjettileikkausten aiheuttamissa vaikeuksissa</em>&rdquo; oli uutisotsikko Ylen sivuilla (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10296591"><u>Yle 11.7.2018</u></a>).</p><p>Saksalainen leväperäisyys puolustuksessa tulee hyvin esille tuossa Ylen jutussa, joten sekin kannattaa käydä lukemassa. Saksalaisarmeija ei tällä hetkellä ole ainakaan puolustamista varten ja tuskinpa kukaan tietää, mitä vasten se oikein on. Kiitos Ylelle siitä, että juttu julkaistiin juuri edellisenä päivänä ennen Trumpin odotettua Saksa-ulostuloa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Saksa on kyennyt luomaan itselleen valtavan kauppaylijäämän nykyisessä EU:ssa ja ennen kaikkea nykyisessä eurojärjestelmässä.</p><p>Toukokuun 5. päivänä vuonna 2016 oli koko suomalaislehdistössä juttuotsikko tyyliin &rdquo;<em>Saksan kauppaylijäämä kaikkien aikojen ennätykseen</em>&rdquo; (esim. <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/saksan-kauppaylijaama-kaikkien-aikojen-ennatykseen/5886278#gs.hXg6qz0"><u>MTV3 10.7.2016</u></a>, <a href="https://www.aamulehti.fi/raha/saksan-kauppaylijaama-kaikkien-aikojen-ennatykseen-23642916/"><u>Aamulehti 10.7.2016</u></a> ja <a href="http://www.ts.fi/uutiset/talous/866512/Saksan+kauppaylijaama+kaikkien+aikojen+ennatykseen"><u>Turun Sanomat 10.5.2016</u></a>). Saksan kauppataseen ylijäämä oli tuolloin huhtikuussa 2016 ennätykselliset 24 miljardia euroa. Puhutaan siis yhden kuukauden kauppaylijäämästä.</p><p>Vastaavasti esimerkiksi Suomen kauppatase oli tämän vuoden helmikuussa 285 miljoonaa euroa alijäämäinen. Suomi on tahkonnut vastaavia alijäämälukuja pitkään. Vaikka Suomessa tehdään saksalaisautoja ja saksalaislaivoja, raha virtaa kaupankäynnissä Suomesta Saksaan.</p><p>Saksan kauppa- ja vaihtotaseen ylijäämä perustuu toki osaltaan aikanaan tehtyihin talousuudistuksiin, mutta nyt jo pitemmän aikaa ennen kaikkea heikkoon euron arvoon suhteessa Saksan tuotantokyvykkyyteen. Vapaa valuutan ulkoisen arvon muodostus on paras tapa tasapainottaa maailman kauppaa.</p><p>Jos Saksalla olisi vanha D-markka ja muilla euromailla olisivat vanhat valuuttansa, olisi vahva D-markan arvo kyllä heikentänyt Saksan kilpailukykyä ja siten kauppataseen historiallisen suurta ylijäämää.</p><p>Nyt muut euromaat joutuvat kärsimään Saksasta ja maksavat taloudellista ja myös poliittista hintaa euroalueen varallisuuden siirtymisestä Saksaan. Vahva D-markka suhteessa dollariin olisi osalta leikannut saksalaistuotteiden kysyntää niin maailmalla kuin Yhdysvalloissa ilman Yhdysvaltain uusia tulleja. Vastaava koskee myös Kiinaa ja Kiinan juania, jota Kiina on halukas pitämään keinotekoisen alhaisessa kurssissa.</p><p>EU:n eikä euroalueen sisällä tähän Saksan vahvan talouden luomaan tasapainottomuuteen ei jostain syystä ole kiinnitetty mitään huomiota. Asia on vaiettu ja sivuutettu. Rahan on annettu virrata euro- ja EU-alueelta Saksaan.</p><p>Saksa ei ole ollut halukas lisäämään kysyntää kotimaassa eikä jakamaan myöskään muutoin kertynyttä varallisuutta EU- ja euroalueelle. Saksa ei ole ollut halukas pitämään kasvatetulla varallisuudella edes oman maansa puolustusta kunnossa muusta EU:sta puhumattakaan.</p><p>Yhden kuukauden kauppaylijäämällä Saksa rahoittaisi melkein sen vajeen, jolla maan puolustusbudjetti saataisiin kahden prosentin BKT-osuustavoitteeseen. Kyse Saksassa on siis poliittisesta tahdosta, ei rahasta.</p><p>Muissa euromaissa heikkoon ja heikosti kehittyvään talouteen on jo totuttu. Saksan on rauhassa annettu kerätä Euroopan varallisuutta.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Kirjoitin jo viime vuoden helmikuussa blogikirjoituksen otsikolla &rdquo;<em>Saksan johtorooli Nato-Euroopan puolustuksessa,</em><em> onnistuuko?</em>&rdquo; (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231746-saksan-johtorooli-nato-euroopan-puolustuksessa-onnistuuko"><u>US-blogi 19.2.2018</u></a>).</p><p>Lainaan tuosta kirjoituksesta seuraavan tekstin:</p><p>&rdquo;<em>Saksan kauppataseen ylijäämä on maailman suurin. Vaihtotaseen ylijäämä vuonna 2016 oli huikeat 266 </em><em>miljardia dollaria</em><em>. Summa on käsittämättömän suuri. Kiinakaan ei pärjää Saksalle.</em></p><p><em>Saksa kerää teknisellä taitavuudellaan ja tehokkaalla tuotannolla varoja niin Euroopasta kuin koko maailmasta. Vastapainoksi olisi kohtuullista, että Saksa pitäisi myös huolta kauppa- ja vaihtotaseittensa ylijäämän rahoittajien sotilaallisesta turvallisuudesta Euroopassa.</em></p><p><em>Vaihtotaseensa ylijäämällä Saksa rahoittaisi kaikkien EU-maiden puolustuksen kokonaisuudessaan ja vielä jäisi&nbsp;noin 60 miljardia euroa ylikin. Tuo vaihtotaseen ylijäämä vastaa myös neljää kymmenesosaa koko Yhdysvaltain puolustusbudjetista. Euroopalla ja etenkin Saksalla on siis kyllä runsaasti varoja hoitaa oma puolustus itse. Saksa kerää suurta vaurautta Euroopasta ja maailmalta, jota se ei käytä vaan varastoi.</em>&rdquo;</p><p>Saksan kauppataseen ylijäämä oli siis vuonna 2016 maailman suurin: 253 miljardia euroa. 1380 miljoonan asukaan Kiinakaan ei pärjää 83 miljoonan asukkaan Saksalle. Saksan tahti ei ole suinkaan vuodesta 2016 hidastunut.</p><p>&ldquo;<em>Eurozone April Trade Surplus Larger than Expected</em>&rdquo; oli uutisotsikko Trading Economics -sivustolla kesäkuussa (<a href="https://tradingeconomics.com/euro-area/balance-of-trade"><u>Trading Economics 15.6.2018</u></a>). Vapaasti suomennettuna: &ldquo;<em>Huhtikuussa euroalueen kaupan ylijäämä odotettua suurempi</em>&rdquo;. Euroalueen kaupan ylijäämä oli huhtikuussa 16,7 miljardia euroa.</p><p>EU:n kauppataseen tämänhetkinen ylijäämä on saksalaisten aikaansaannosta. EU:n kauppataseen ylijäämä suhteessa Yhdysvaltoihin on erityisesti saksalaisten aikaansaannosta. Ilman Saksaa EU:n ja euroalueen kauppataseet olisivat alijäämäisiä.</p><p>Jos tilanne kauppataseessa ei olisi nykyisenlainen, Yhdysvallat tuskin olisi aloittanut EU:ta kohtaan niitä kauppasodallisia keinoja siinä laajuudessa, kuin mitä se on nyt aloittanut. Tavallaan voimme siis &rdquo;kiittää&rdquo; tuosta Saksaa. Kertynyttä varallisuutta pitäisi purkaa Eurooppaan ja erityisesti puolustuskykyyn, mikä tasapainottaisi maailmankauppaa.</p><p>Nyt reilun vuoden jälkeen on helppo vastata tuon viime vuoden helmikuussa julkaistun blogikirjoituksen otsikon kysymykseen:</p><p>Saksa ei onnistu eikä halua ottaa johtoroolia Nato-Euroopan puolustuksessa. Myöskään EU:n puolustus ei voi perustua Saksaan.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Presidentti Trump puhui eilen vielä varsin lievin sanakääntein Saksan harjoittamasta itsekkäästä politiikasta niin puolustuksessa kuin taloudessa. Trump on siis sataprosenttisesti oikeassa puhuessaan Saksasta eilen niin kuin puhui. Saksan ikuinen kamreerihenki tuottaa ongelmia muille euro- ja EU-maille sekä myös Yhdysvalloille.</p><p>Jos olisin Yhdysvaltain presidentti, olisin valmis käyttämään vieläkin rajumpaa kieltä - ja tekoja. En minäkään olisi vastaavassa Saksan luomassa tilanteessa Yhdysvaltain presidenttinä valmis turvaamaan omahyväisen Saksan puolustamista Venäjän varalta. En todellakaan.</p><p>Saksa puhuu EU:n ja euroalueen yhteisvastuullisuudesta, mutta rahan liikkeet kertovat Saksan toimista aivan muuta.</p><p>Tuskin rajukaan kielenkäyttö saa kuitenkaan saksalaisia jääräpäitä kääntymään puolustuksesta huolehtimiseen. Jos halutaan saksalaisten kanssa tuloksia, on toimintatapojen logiikkaa muutettava. Saksalaispäät eivät käänny uhkailemalla. Saksa on saatava muilla tavoilla sitoutumaan Euroopan puolustukseen ja ottamaan lisävastuuta Euroopan puolustuksesta. Saksalaisille olisi jollain keinoin osattava opettaa asioita kädestä pitäen.</p><p>Saksa on surkeassa kunnossa olevan armeijansa kanssa Euroopan turvallisuusuhka siinä missä Venäjäkin.</p><p>Erityinen ongelma Saksan suhteen on, että varmuudella Saksa ei tule vuoteen 2024 mennessä saavuttamaan kahden prosentin vaatimusta puolustusbudjetin suuruudesta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tänä vuonna puolustusbudjetin suuruus on noin 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta eikä se nouse kuin korkeintaan kymmenyksiä ensi vuosikymmenellä.&nbsp;&nbsp;</p><p>Jos Yhdysvallat päättää vetäytyä Euroopasta vuoden 2024 jälkeen sen vuoksi, etteivät Euroopan Nato-maat ole kyenneet kasvattamaan puolustusbudjettejaan lähelläkään kahden prosentin tavoitetta, on suurin syntipukki Saksa. Saksan prosenttiosuudessa on kyse kymmenistä miljardeista, kun pienempien maiden osuudessa ei ole. Vain Saksalla on siis kyvykkyys politiikallaan karkottaa Yhdysvallat Euroopan puolustuksesta, ei pienillä muutaman miljardin puolustusbudjettien omaavilla mailla.</p><p>Myös Saksan harjoittama Venäjä-politiikka ei ole sopiva maalle, joka on EU:n poliittinen ja taloudellinen suurvalta. Saksasta ei ole suurvaltapolitiikan vetäjäksi toisin kuin esimerkiksi Iso-Britanniasta olisi.</p><p>Saksalla ei ole kyvykkyyttä muodostaa vastavoimaa ja siten uhkaa Venäjälle niin, että se rajoittaisi Venäjän niitä toimia, jotka läntinen Eurooppa katsoo itselleen vahingollisiksi. Saksa ei siis kykene sotilastermein pitämään yllä eikä nostattamaan riittävää hyökkäyskynnystä. Venäläisenergiariippuvuutensa vuoksi Saksasta ei voi tulla EU:n johtovalta. Suurvalta ei voi olla riippuvainen vastapuolesta tavalla, millä Saksa tällä hetkellä on Venäjästä. Energiariippuvuus on tässä oleellisin, korkea kaupanvaihto toiseksi oleellisin.</p><p>Juuri noiden asioiden vuoksi Saksa voi olla lähes samanlainen Euroopan turvallisuusuhka kuin Venäjä. Natossa ja EU:ssa muiden jäsenmaiden on syytä tehdä kaikkensa, että Saksa alkaisi todella laittamaan puolustustaan kuntoon ja Yhdysvallat varmuudella pysyisi Euroopassa. Nord Stream 2 -kaasuputkea ei pitäisi missään nimessä rakentaa.</p><p>Yhdysvallat on jo antanut pientä konkreettista esimakua Saksalle mahdollisesta tulevasta. Yhdysvaltain puolustusministeriö selvittää parhaillaan, minkälaisia vaikutuksia amerikkalaisjoukkojen laajamittaisella vetäytymisellä Saksasta olisi. Saksassa on kaikkiaan noin 35&nbsp;000 amerikkalaissotilasta. Puolalla on nyt ollut valmiutta nostaa puolustusbudjettiaan kahdella miljardilla dollarilla, jos Yhdysvallat perustaisi pysyvän sotilastukikohan Puolaan (<a href="https://www.washingtonpost.com/world/national-security/us-assessing-cost-of-keeping-troops-in-germany-as-trump-battles-with-europe/2018/06/29/94689094-ca9f-490c-b3be-b135970de3fc_story.html?noredirect=on&amp;utm_term=.d88e94854cad"><u>The Washington Post 29.6.2018</u></a>). Puola on tänä vuonna täyttämässä Naton kahden prosentin puolustusbudjettitavoitteen (<a href="https://www.defence24.com/poland-increases-the-defence-budget-mod-changes-modernization-plans-analysis"><u>Defence24 9.6.2017</u></a>).</p><p>Muiden EU-maiden ja eurooppalaisten Nato-maiden olisi syytä saada Saksa heräämään ja järkiinsä. Aika tikittää ja vuosi 2024 lähestyy jo uhkaavasti.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Miksi Saksa harjoittaa tällaista lännen etujen vastaista politiikkaa?</p><p>Saksan poliittinen tilanne on samankaltainen kuin Suomessa. Suomessa SDP on Venäjä-mielinen, pasifistinen ja Nato-kriittinen vastaavasti kuin SPD on Saksassa Venäjä-myönteinen ja pasifistinen.</p><p>Mielenkiintoinen kysymys on, onko Saksa sopinut Saksojen yhdistymisprosessin aikana Venäjän kanssa kaksistaan jotain sellaista, mikä on edelleen Venäjän etu? Onko Saksa lupautunut pitämään huolta Venäjän eduista Euroopassa sen vuoksi, kun sai hajoavalta Neuvostoliitolta lahjaksi Itä-Saksan? Kokeeko Saksa edelleen olevan jotain velkaa Venäjälle toisen maailmansodan ajoilta?</p><p>Miksi Saksa yhdessä Ranskan kanssa torppasi vuonna 2008 Georgian ja Ukrainan Nato-jäsenyydet? Tuosta kohtalokkaasta päätöksestä osaltaan seurasi ne sodat ja se turvattomuus, jotka ovat riivannet Eurooppaa vuodesta 2014. Venäjä hyökkäsi kuin hyeena yksin jätettyjen Georgian ja Ukrainan kimppuun.</p><p>Miksi Saksa välttämättä halusi Ranskan kanssa solmia Minskin rauhansopimukset ilman Yhdysvaltoja? Oliko Saksalle kyse Venäjästä ja Venäjä-suhteista? Pelkäsikö Saksa Venäjän kanssa käytävän kaupanvaihdon romahdusta vai vaikeuksia Venäjän energiatoimituksissa Saksaan? Miksi Saksa halusi ottaa vastuun ja solmi Venäjän kanssa Minskin sopimukset, jotka ovat osoittautuneet toimimattomiksi. Saksa ja Ranska tekivät karhunpalveluksen noilla sopimuksilla Euroopalle.</p><p>Saksan ja Merkelin suurena ystävänä presidentti Obama on ainoana moitteena Saksaa kohtaan todennut, että oli virhe päästää eurooppalaiset sopimaan yksin venäläisen kanssa Ukrainan kohtalonkysymyksessä.</p><p>Ymmärrän erittäin hyvin Trumpin ja Yhdysvaltojen ärtymyksen Saksaa kohtaan. Ärtymykselle on vahvat faktaperusteet.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Germany is a captive of Russia.“ (The New York Times 11.7.2018).

"Germany is totally controlled by Russia." (CNN 11.7.2018).

Noin lausui eilen Yhdysvaltain presidentti Trump tavatessaan Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin juuri ennen Nato-huippukokouksen alkua aamiaisella.

Vapaasti suomennettuna: ”Saksa on Venäjän panttivanki.” ja ”Venäjä kontrolloi Saksaa täysin.”.

Ja Trump jatkoi Saksan arvostelua:

"How can you be together when a country is getting its energy from the person you want protection against or from the group that you want protection against?" (CNN 11.7.2018).

Vapaasti suomennettuna:

Miten voit olla sellaisen maan [= Saksan] kanssa yhdessä, joka saa energiansa henkilöltä [= Putin], jota vastaan se haluaa suojaa tai ryhmältä [= Venäjä], jota vastaan se haluaa suojaa?

Trumpin hyökkäävät sanat Saksaa vastaan uutisoitiin eilen näyttävästi kaikkialla maailmassa ja myös Suomessa (esim., IS 11.7.2018, IL 11.7.2018 ja MTV3 11.7.2018).

Yhdysvaltain presidenttiä oikeutetusti kiukuttaa se, että suurvallan pitäisi suojata rikasta ja rahassa kylpevää Saksaa Venäjältä ilman, että Saksa itse laittaa tikkuakaan ristiin. Lisäksi Yhdysvalloista ja EU-maista keräämillään rikkauksilla Saksa ostaa energiansa Venäjältä tehden samalla itsestään kaikin puolin riippuvaisen Venäjästä.

Trumpin mukaan 60-70 prosenttia Saksaan tuodusta energiasta on venäläistä ja uusi Itämeren kaasuputki edelleen vain lisää Saksan energiariippuvuutta Venäjästä (Yle Areena, Uutiset klo 18.00 11.7.2018).

Noin 94 prosenttia käyttämästään maakaasusta on Saksalle tuontitavaraa. Vuonna 2015 35 prosenttia tuontikaasusta tuli Venäjältä, 34 prosenttia Norjasta ja 29 prosenttia Alankomaista. Vuoden 2015 jälkeen venäläisen maakaasun osuus Saksan energiakäytössä on vain kasvanut ja todennäköisesti kasvaa edelleen Nord Stream 2 -kaasuputken valmistumisen jälkeen. Tilastot eittämättä tukevat Trumpin näkökantoja.

Saksan tapaan Venäjä on myös Suomen suurin energiatuoja. Vuonna 2016 Venäjältä tuotujen energiatuotteiden osuus Suomen energiatuonnin arvosta oli noin 63 prosenttia (Tilastokeskus 23.3.2017). Suomi on siis täysin samoissa 60-70 prosentin lukemissa kuin Saksa. Suomi ja Saksa ovat hyviä esimerkkejä, että energiariippuvuus merkitsee myös poliittista riippuvuutta.

Venäläisenergian perusteella Trump voi siis todeta ensi maanantaina tavatessaan presidentti Niinistön Suomelle saman kuin eilen Saksalle:

Finland is a captive of Russia.

"Finland is totally controlled by Russia."

Kerrankin Trump puhuu totta ja hänen sanoihinsa on helppo yhtyä:

Venäjä kontrolloi Saksaa ja Saksa on Venäjän panttivanki.”

                                                                                     ****

Saksan laivaston uusi fregatti on täysi susi” (IL 15.1.2018).

Less than a third of German military assets are operational says report” (UK Defence Journal 21.3.2018).

Der Spiegel: Saksan 128 Eurofighter-hävittäjästä vain neljä toiminta­valmiina – Suomessa malli ehdolla Hornetin seuraajaksi” (HS 2.5.2018).

Oheiset uutisotsikot kuvaavat osaltaan Saksan tämänhetkistä sotilaallista kyvykkyyttä. Saksalla ei ole tällä hetkellä oikein mitään sotilaallista kyvykkyyttä. Saksa on laiminlyönyt pahoin puolustuksensa.

Jos Venäjä olisi hyökännyt Eurooppaan vuonna 2014, Saksan puolustusvoimilta - Bundeswehrilta - olisi loppuneet ampumatarvikkeet noin yhden viikon kuluessa. Saksalla ampumatarvikevarastot olivat tyhjillään eikä niitä vieläkään ole saatu neljässä vuodessa täytettyä. Saksa ei ole vielä edes miettinyt niiden täyttämistä.

Saksan puolustusbudjetti on tänä vuonna noin 38,5 miljardia euroa. Suomen puolustusbudjetti on vastaavasti noin 2,9 miljardia euroa. Saksan puolustusbudjetti on siis yli 13 kertainen Suomen budjettiin verrattuna.

Mutta Saksa ei ole 13 kertaa parempi sotilasmahti kuin Suomi. Ei edes sinne päin eikä lähellekään.

Jos Suomen armeijalla olisi Saksan 38,5 miljardia euron puolustusbudjetti sillä tehokkuudella ja tuottavuudella, mikä meillä tällä hetkellä on, eipä Itä-Euroopassa paljon muuta tarvittaisikaan Venäjän varalta. Kyllä 13 Suomea yhden Venäjän pitäisi kutakuinkin omien rajojensa sisäpuolella. Ilman Yhdysvaltoja Saksa olisi tällä hetkellä Venäjälle pelkkä läpijuoksumaa.

Tuorein Saksan armeijan rappiota kuvaava uutinen oli luettavissa toissa päivänä:

Kun saappaistakin on pulaa – Saksan armeija rämpii pitkään jatkuneiden budjettileikkausten aiheuttamissa vaikeuksissa” oli uutisotsikko Ylen sivuilla (Yle 11.7.2018).

Saksalainen leväperäisyys puolustuksessa tulee hyvin esille tuossa Ylen jutussa, joten sekin kannattaa käydä lukemassa. Saksalaisarmeija ei tällä hetkellä ole ainakaan puolustamista varten ja tuskinpa kukaan tietää, mitä vasten se oikein on. Kiitos Ylelle siitä, että juttu julkaistiin juuri edellisenä päivänä ennen Trumpin odotettua Saksa-ulostuloa.

                                                                                     ****

Saksa on kyennyt luomaan itselleen valtavan kauppaylijäämän nykyisessä EU:ssa ja ennen kaikkea nykyisessä eurojärjestelmässä.

Toukokuun 5. päivänä vuonna 2016 oli koko suomalaislehdistössä juttuotsikko tyyliin ”Saksan kauppaylijäämä kaikkien aikojen ennätykseen” (esim. MTV3 10.7.2016, Aamulehti 10.7.2016 ja Turun Sanomat 10.5.2016). Saksan kauppataseen ylijäämä oli tuolloin huhtikuussa 2016 ennätykselliset 24 miljardia euroa. Puhutaan siis yhden kuukauden kauppaylijäämästä.

Vastaavasti esimerkiksi Suomen kauppatase oli tämän vuoden helmikuussa 285 miljoonaa euroa alijäämäinen. Suomi on tahkonnut vastaavia alijäämälukuja pitkään. Vaikka Suomessa tehdään saksalaisautoja ja saksalaislaivoja, raha virtaa kaupankäynnissä Suomesta Saksaan.

Saksan kauppa- ja vaihtotaseen ylijäämä perustuu toki osaltaan aikanaan tehtyihin talousuudistuksiin, mutta nyt jo pitemmän aikaa ennen kaikkea heikkoon euron arvoon suhteessa Saksan tuotantokyvykkyyteen. Vapaa valuutan ulkoisen arvon muodostus on paras tapa tasapainottaa maailman kauppaa.

Jos Saksalla olisi vanha D-markka ja muilla euromailla olisivat vanhat valuuttansa, olisi vahva D-markan arvo kyllä heikentänyt Saksan kilpailukykyä ja siten kauppataseen historiallisen suurta ylijäämää.

Nyt muut euromaat joutuvat kärsimään Saksasta ja maksavat taloudellista ja myös poliittista hintaa euroalueen varallisuuden siirtymisestä Saksaan. Vahva D-markka suhteessa dollariin olisi osalta leikannut saksalaistuotteiden kysyntää niin maailmalla kuin Yhdysvalloissa ilman Yhdysvaltain uusia tulleja. Vastaava koskee myös Kiinaa ja Kiinan juania, jota Kiina on halukas pitämään keinotekoisen alhaisessa kurssissa.

EU:n eikä euroalueen sisällä tähän Saksan vahvan talouden luomaan tasapainottomuuteen ei jostain syystä ole kiinnitetty mitään huomiota. Asia on vaiettu ja sivuutettu. Rahan on annettu virrata euro- ja EU-alueelta Saksaan.

Saksa ei ole ollut halukas lisäämään kysyntää kotimaassa eikä jakamaan myöskään muutoin kertynyttä varallisuutta EU- ja euroalueelle. Saksa ei ole ollut halukas pitämään kasvatetulla varallisuudella edes oman maansa puolustusta kunnossa muusta EU:sta puhumattakaan.

Yhden kuukauden kauppaylijäämällä Saksa rahoittaisi melkein sen vajeen, jolla maan puolustusbudjetti saataisiin kahden prosentin BKT-osuustavoitteeseen. Kyse Saksassa on siis poliittisesta tahdosta, ei rahasta.

Muissa euromaissa heikkoon ja heikosti kehittyvään talouteen on jo totuttu. Saksan on rauhassa annettu kerätä Euroopan varallisuutta.

                                                                                     ****

Kirjoitin jo viime vuoden helmikuussa blogikirjoituksen otsikolla ”Saksan johtorooli Nato-Euroopan puolustuksessa, onnistuuko?” (US-blogi 19.2.2018).

Lainaan tuosta kirjoituksesta seuraavan tekstin:

Saksan kauppataseen ylijäämä on maailman suurin. Vaihtotaseen ylijäämä vuonna 2016 oli huikeat 266 miljardia dollaria. Summa on käsittämättömän suuri. Kiinakaan ei pärjää Saksalle.

Saksa kerää teknisellä taitavuudellaan ja tehokkaalla tuotannolla varoja niin Euroopasta kuin koko maailmasta. Vastapainoksi olisi kohtuullista, että Saksa pitäisi myös huolta kauppa- ja vaihtotaseittensa ylijäämän rahoittajien sotilaallisesta turvallisuudesta Euroopassa.

Vaihtotaseensa ylijäämällä Saksa rahoittaisi kaikkien EU-maiden puolustuksen kokonaisuudessaan ja vielä jäisi noin 60 miljardia euroa ylikin. Tuo vaihtotaseen ylijäämä vastaa myös neljää kymmenesosaa koko Yhdysvaltain puolustusbudjetista. Euroopalla ja etenkin Saksalla on siis kyllä runsaasti varoja hoitaa oma puolustus itse. Saksa kerää suurta vaurautta Euroopasta ja maailmalta, jota se ei käytä vaan varastoi.

Saksan kauppataseen ylijäämä oli siis vuonna 2016 maailman suurin: 253 miljardia euroa. 1380 miljoonan asukaan Kiinakaan ei pärjää 83 miljoonan asukkaan Saksalle. Saksan tahti ei ole suinkaan vuodesta 2016 hidastunut.

Eurozone April Trade Surplus Larger than Expected” oli uutisotsikko Trading Economics -sivustolla kesäkuussa (Trading Economics 15.6.2018). Vapaasti suomennettuna: “Huhtikuussa euroalueen kaupan ylijäämä odotettua suurempi”. Euroalueen kaupan ylijäämä oli huhtikuussa 16,7 miljardia euroa.

EU:n kauppataseen tämänhetkinen ylijäämä on saksalaisten aikaansaannosta. EU:n kauppataseen ylijäämä suhteessa Yhdysvaltoihin on erityisesti saksalaisten aikaansaannosta. Ilman Saksaa EU:n ja euroalueen kauppataseet olisivat alijäämäisiä.

Jos tilanne kauppataseessa ei olisi nykyisenlainen, Yhdysvallat tuskin olisi aloittanut EU:ta kohtaan niitä kauppasodallisia keinoja siinä laajuudessa, kuin mitä se on nyt aloittanut. Tavallaan voimme siis ”kiittää” tuosta Saksaa. Kertynyttä varallisuutta pitäisi purkaa Eurooppaan ja erityisesti puolustuskykyyn, mikä tasapainottaisi maailmankauppaa.

Nyt reilun vuoden jälkeen on helppo vastata tuon viime vuoden helmikuussa julkaistun blogikirjoituksen otsikon kysymykseen:

Saksa ei onnistu eikä halua ottaa johtoroolia Nato-Euroopan puolustuksessa. Myöskään EU:n puolustus ei voi perustua Saksaan.

                                                                                     ****

Presidentti Trump puhui eilen vielä varsin lievin sanakääntein Saksan harjoittamasta itsekkäästä politiikasta niin puolustuksessa kuin taloudessa. Trump on siis sataprosenttisesti oikeassa puhuessaan Saksasta eilen niin kuin puhui. Saksan ikuinen kamreerihenki tuottaa ongelmia muille euro- ja EU-maille sekä myös Yhdysvalloille.

Jos olisin Yhdysvaltain presidentti, olisin valmis käyttämään vieläkin rajumpaa kieltä - ja tekoja. En minäkään olisi vastaavassa Saksan luomassa tilanteessa Yhdysvaltain presidenttinä valmis turvaamaan omahyväisen Saksan puolustamista Venäjän varalta. En todellakaan.

Saksa puhuu EU:n ja euroalueen yhteisvastuullisuudesta, mutta rahan liikkeet kertovat Saksan toimista aivan muuta.

Tuskin rajukaan kielenkäyttö saa kuitenkaan saksalaisia jääräpäitä kääntymään puolustuksesta huolehtimiseen. Jos halutaan saksalaisten kanssa tuloksia, on toimintatapojen logiikkaa muutettava. Saksalaispäät eivät käänny uhkailemalla. Saksa on saatava muilla tavoilla sitoutumaan Euroopan puolustukseen ja ottamaan lisävastuuta Euroopan puolustuksesta. Saksalaisille olisi jollain keinoin osattava opettaa asioita kädestä pitäen.

Saksa on surkeassa kunnossa olevan armeijansa kanssa Euroopan turvallisuusuhka siinä missä Venäjäkin.

Erityinen ongelma Saksan suhteen on, että varmuudella Saksa ei tule vuoteen 2024 mennessä saavuttamaan kahden prosentin vaatimusta puolustusbudjetin suuruudesta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tänä vuonna puolustusbudjetin suuruus on noin 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta eikä se nouse kuin korkeintaan kymmenyksiä ensi vuosikymmenellä.  

Jos Yhdysvallat päättää vetäytyä Euroopasta vuoden 2024 jälkeen sen vuoksi, etteivät Euroopan Nato-maat ole kyenneet kasvattamaan puolustusbudjettejaan lähelläkään kahden prosentin tavoitetta, on suurin syntipukki Saksa. Saksan prosenttiosuudessa on kyse kymmenistä miljardeista, kun pienempien maiden osuudessa ei ole. Vain Saksalla on siis kyvykkyys politiikallaan karkottaa Yhdysvallat Euroopan puolustuksesta, ei pienillä muutaman miljardin puolustusbudjettien omaavilla mailla.

Myös Saksan harjoittama Venäjä-politiikka ei ole sopiva maalle, joka on EU:n poliittinen ja taloudellinen suurvalta. Saksasta ei ole suurvaltapolitiikan vetäjäksi toisin kuin esimerkiksi Iso-Britanniasta olisi.

Saksalla ei ole kyvykkyyttä muodostaa vastavoimaa ja siten uhkaa Venäjälle niin, että se rajoittaisi Venäjän niitä toimia, jotka läntinen Eurooppa katsoo itselleen vahingollisiksi. Saksa ei siis kykene sotilastermein pitämään yllä eikä nostattamaan riittävää hyökkäyskynnystä. Venäläisenergiariippuvuutensa vuoksi Saksasta ei voi tulla EU:n johtovalta. Suurvalta ei voi olla riippuvainen vastapuolesta tavalla, millä Saksa tällä hetkellä on Venäjästä. Energiariippuvuus on tässä oleellisin, korkea kaupanvaihto toiseksi oleellisin.

Juuri noiden asioiden vuoksi Saksa voi olla lähes samanlainen Euroopan turvallisuusuhka kuin Venäjä. Natossa ja EU:ssa muiden jäsenmaiden on syytä tehdä kaikkensa, että Saksa alkaisi todella laittamaan puolustustaan kuntoon ja Yhdysvallat varmuudella pysyisi Euroopassa. Nord Stream 2 -kaasuputkea ei pitäisi missään nimessä rakentaa.

Yhdysvallat on jo antanut pientä konkreettista esimakua Saksalle mahdollisesta tulevasta. Yhdysvaltain puolustusministeriö selvittää parhaillaan, minkälaisia vaikutuksia amerikkalaisjoukkojen laajamittaisella vetäytymisellä Saksasta olisi. Saksassa on kaikkiaan noin 35 000 amerikkalaissotilasta. Puolalla on nyt ollut valmiutta nostaa puolustusbudjettiaan kahdella miljardilla dollarilla, jos Yhdysvallat perustaisi pysyvän sotilastukikohan Puolaan (The Washington Post 29.6.2018). Puola on tänä vuonna täyttämässä Naton kahden prosentin puolustusbudjettitavoitteen (Defence24 9.6.2017).

Muiden EU-maiden ja eurooppalaisten Nato-maiden olisi syytä saada Saksa heräämään ja järkiinsä. Aika tikittää ja vuosi 2024 lähestyy jo uhkaavasti.

                                                                                     ****

Miksi Saksa harjoittaa tällaista lännen etujen vastaista politiikkaa?

Saksan poliittinen tilanne on samankaltainen kuin Suomessa. Suomessa SDP on Venäjä-mielinen, pasifistinen ja Nato-kriittinen vastaavasti kuin SPD on Saksassa Venäjä-myönteinen ja pasifistinen.

Mielenkiintoinen kysymys on, onko Saksa sopinut Saksojen yhdistymisprosessin aikana Venäjän kanssa kaksistaan jotain sellaista, mikä on edelleen Venäjän etu? Onko Saksa lupautunut pitämään huolta Venäjän eduista Euroopassa sen vuoksi, kun sai hajoavalta Neuvostoliitolta lahjaksi Itä-Saksan? Kokeeko Saksa edelleen olevan jotain velkaa Venäjälle toisen maailmansodan ajoilta?

Miksi Saksa yhdessä Ranskan kanssa torppasi vuonna 2008 Georgian ja Ukrainan Nato-jäsenyydet? Tuosta kohtalokkaasta päätöksestä osaltaan seurasi ne sodat ja se turvattomuus, jotka ovat riivannet Eurooppaa vuodesta 2014. Venäjä hyökkäsi kuin hyeena yksin jätettyjen Georgian ja Ukrainan kimppuun.

Miksi Saksa välttämättä halusi Ranskan kanssa solmia Minskin rauhansopimukset ilman Yhdysvaltoja? Oliko Saksalle kyse Venäjästä ja Venäjä-suhteista? Pelkäsikö Saksa Venäjän kanssa käytävän kaupanvaihdon romahdusta vai vaikeuksia Venäjän energiatoimituksissa Saksaan? Miksi Saksa halusi ottaa vastuun ja solmi Venäjän kanssa Minskin sopimukset, jotka ovat osoittautuneet toimimattomiksi. Saksa ja Ranska tekivät karhunpalveluksen noilla sopimuksilla Euroopalle.

Saksan ja Merkelin suurena ystävänä presidentti Obama on ainoana moitteena Saksaa kohtaan todennut, että oli virhe päästää eurooppalaiset sopimaan yksin venäläisen kanssa Ukrainan kohtalonkysymyksessä.

Ymmärrän erittäin hyvin Trumpin ja Yhdysvaltojen ärtymyksen Saksaa kohtaan. Ärtymykselle on vahvat faktaperusteet.

]]>
78 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258119-onko-nykyinen-saksa-lahes-yhta-suuri-turvallisuusuhka-euroopalle-kuin-venaja#comments Donald Trump Kauppasota Turpo Venäjän uhka Yhdysvaltojen ulkopolitiikka Thu, 12 Jul 2018 08:17:12 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258119-onko-nykyinen-saksa-lahes-yhta-suuri-turvallisuusuhka-euroopalle-kuin-venaja
Uskossa lujat - 5. artikla, NATOn huippukokous ja Helsinki Summit2018 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258080-uskossa-lujat-5-artikla-naton-huippukokous-ja-helsinki-summit2018 <p><em>Se turvatakuu</em></p><p><strong>Tunnen pari suomalaista</strong>, joille NATO on kuuma linja suoraan Joulupukinpajaan.&nbsp; Kun &rdquo;leluja&rdquo; tarvitaan pukki tuo &rdquo;lelut&rdquo;.&nbsp; Sotalelut ja ym.</p><p>*</p><p>Muistan kuin eilispäivän, kun amerikan koulun käynyt Viron presidentti, <strong>mr. Ilves</strong> hiukan naureskeli Suomelle, ja oikein kädellä näytti, miten &rdquo;toisin&rdquo; heillä on.&nbsp; Nato tulee, että <em>viuuhh </em>vain!&nbsp; Kun tarvis on.</p><p>*</p><p><strong>Psykologisesti on tietysti ymmärrettävää</strong> tuossa asetelmassa ilmenevä kehäpäätelmä.&nbsp; Me muodostamme kuin voimisteluryhmää, joka juoksee pukusuojasta heti kun pilli soi, ja uskomme sen sielutieteelliseen merkitykseen (turvallisuusvaikutus), emmekä vain oman sielumme suhteen, vaan myös vihollisen sielun, edellyttäen tietysti että vihollisella on sielu, ja erityisesti juuri siihen sieluun piirtyvän pelotteen (pelotevaikutus).</p><p>*</p><p><strong>Jos minä olisin Amerikan presidentti</strong> ja saisin käteeni paperin, jonka joku edeltäjäni olisi allekirjoittanut, ja sitoutunut aina ja kaikkialla, olosuhteista ja muista konteksteista piittaamatta, <em>viuuuhh</em> &ndash;ahtamaan, niin minä repisin sen paperin ja viskaisin sen tuhannen silpun lattialle ja hyppisin kaksi minuuttia kaiken tuon roskan päällä.&nbsp;</p><p>(Jos sitoutuisin tuohon kuuluisaan jankutatiiviseen klausuuliin olisin kuin pyssysankari joka kulkisin hämärässä ja liipasinherkkä Colt keikkuisi lonkalla kutittaen kummasti)</p><p>*</p><p><strong>Joskus vielä kun historialla oli jotain merkitystä</strong> keskinäiset ja satunnaiset liittosopimukset sodan laukaisevine (casus belli) avunantositoumuksineen todettiin syyllisiksi moneen pahaan.&nbsp; Luotiin rakenne jossa kukaan ei enää ottanut (siis ollenkaan, ei edes yrittänyt, koska se olisi ollut rikos ja petos) järkeä käteen ja katsonut, mitä tässä nyt oikeasti pitää tehdä, vaan tykki oli asetettu olohuoneeseen ja se oli pakko kertakaikkiaan jysäyttää tulikomennoin käyntiin, kävi miten kävi.</p><p>Sota oli kohtalon luovuttamista toisiin käsiin.&nbsp; Ennen sota oli diplomatian jatkamista toisin keinoin.&nbsp; Molotov sanoi Kremlin suuressa huoneessa ett kun me sivilistit emme näytä pääsevän asiassa eteenpäin, on sotilaiden aika astua näyttämölle.&nbsp; Siinä sentään, vaikka lopputulos oli selvä jo alkaessa ja sitäkin ennen, edes &rdquo;yritettiin&rdquo; diplomatiaa, mutta nyt siis sivuutetaan ikiaikaisen valtiollispoliittisen taiteen, diplomatian, kaikki keinot, ajanpeluu, valehtelu, flunssa, ja niin edelleen, täysin ja mennään suoraan tulikomentoihin! Yhteisen moninkeskisen sopimuksen (punkt 5.) voimalla ja moraalisella velvoitteella.</p><p>*</p><p><strong>Solmia sellainen turvallisuutta ja vakautta varmistava sopimus</strong> joka ennemmin tai myöhemmin synnyttää sodan on hullutusta. &nbsp;Sopimus, jossa jonkin rotanloukun losahtaminen jossain, saisi minut &ndash; suurvallan päällikkönä &ndash; lähettämän sotaväen ja koko koneen paikalle, lyömään ja turvaamaan ja suojaamaan ja murskaamaan ja palauttamaan, mitä ikinä tahansa ja mistään riippumatta sotimaan, on sellaisen korkeamman asteen typeryyttä, johon en usko, enkä ole mukana.</p><p>Meillä Suomessa ollaan yleensäkin harvinaisen huonosti perillä mitä meidän vihollisemme ajattelevat; ajattelevat meistä, maailmasta ja sodasta.&nbsp; Mutta vielä huonommin me olemme jyvällä siitä, mitä ystävämme ajattelevat, parhaamme.&nbsp; Itseasiassa Suomessa ei ymmärretä parhaan ystävämme, suurimman setämme, ajatuksia ja niille rakennettua toimintaa.&nbsp; Inhoamme, halveksimme ja tietysti torjumme 84 % kaikesta siitä, mutta sitäkin vahvempi on uskomme siihen loppuun, pieneen palaan, jossa emme näe näitä inhottavia asioita, tai emme halua, mutta uskomme ja eritysien vahvasti.</p><p>Mihin tarvitsemme vihollista, kun suurin ystävämme on näin inhottava?</p><p>*</p><p>Ruotsin pääministeri <strong>Stefan Löfven</strong> korosti &ndash; tavatessaan presidentti <strong>Donald Trumpin</strong> viime maaliskuussa &ndash; &rdquo;ettei Ruotsi ole puolustusliitto NATOn jäsen&rdquo;, mutta tekee kumppanina sen kanssa yhteistyötä.</p><p>Diplomaattilähteiden vahvistaman tiedon mukaan <strong><em>Trump vastasi, että sehän olisi hyvä ratkaisu myös Yhdysvalloille.</em></strong></p><p>Ruotsin edustajat hämmentyivät.</p><p>Nato-maiden pääkaupungeissa huoli oli vielä suurempaa, kun tieto Trumpin vastauksesta levisi.</p><p>Naton olemassaolon ja merkityksen pääpilari on Yhdysvaltojen ja muiden jäsenmaiden sitoutuminen keskinäiseen puolustukseen.&nbsp;</p><p>Tapaus lisäsi epävarmuutta.&nbsp; Epävarmuus on kasvanut suureksi hätäännykseksi, kun Trump matkasi tiistaina (10.7.2018) kohti Eurooppaa.</p><p>Ei ole kovin liioiteltua sanoa, että ilman Yhdysvaltoja ei ole NATOa.</p><p><em>Näin suoraan kirjoittaa Helsingin Sanomien ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimittaja <strong>Kari Huhta</strong>, HS. 11.7.2018, sivu A7.</em></p><p>*</p><p><strong>Tietenkin &rdquo;kaikki&rdquo; olivat ajatelleet</strong> asiaa vain omalta kannaltaan.</p><p>&rdquo;Kukaan&rdquo; ei ollut tullut ajatelleeksi asiaa Yhdysvaltain kannalta.</p><p>Maksajan, panostajan, kummisedän, suojelijan, Joulupukin, kannalta. Eipä tietenkään. Eihän niin kuulu ajatella. Eihän sen kuulu saada mitään, vaan maksaa, pitää suu kiinni ja noudattaa artikla 5.:ttä.</p><p>Sitten tulee setä <strong><em>Hans Christian Trump</em></strong> ja kirjoittaa &rdquo;sadun&rdquo; uusiksi.&nbsp; Mikä ilkeä ja likainen mies ikinä.</p><p>*</p><p>Kun luottamus loppuu sopimukset ovat mustia merkkejä paperilla.</p><p>Mekö luotamme ja uskomme Amerikkaan?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Se turvatakuu

Tunnen pari suomalaista, joille NATO on kuuma linja suoraan Joulupukinpajaan.  Kun ”leluja” tarvitaan pukki tuo ”lelut”.  Sotalelut ja ym.

*

Muistan kuin eilispäivän, kun amerikan koulun käynyt Viron presidentti, mr. Ilves hiukan naureskeli Suomelle, ja oikein kädellä näytti, miten ”toisin” heillä on.  Nato tulee, että viuuhh vain!  Kun tarvis on.

*

Psykologisesti on tietysti ymmärrettävää tuossa asetelmassa ilmenevä kehäpäätelmä.  Me muodostamme kuin voimisteluryhmää, joka juoksee pukusuojasta heti kun pilli soi, ja uskomme sen sielutieteelliseen merkitykseen (turvallisuusvaikutus), emmekä vain oman sielumme suhteen, vaan myös vihollisen sielun, edellyttäen tietysti että vihollisella on sielu, ja erityisesti juuri siihen sieluun piirtyvän pelotteen (pelotevaikutus).

*

Jos minä olisin Amerikan presidentti ja saisin käteeni paperin, jonka joku edeltäjäni olisi allekirjoittanut, ja sitoutunut aina ja kaikkialla, olosuhteista ja muista konteksteista piittaamatta, viuuuhh –ahtamaan, niin minä repisin sen paperin ja viskaisin sen tuhannen silpun lattialle ja hyppisin kaksi minuuttia kaiken tuon roskan päällä. 

(Jos sitoutuisin tuohon kuuluisaan jankutatiiviseen klausuuliin olisin kuin pyssysankari joka kulkisin hämärässä ja liipasinherkkä Colt keikkuisi lonkalla kutittaen kummasti)

*

Joskus vielä kun historialla oli jotain merkitystä keskinäiset ja satunnaiset liittosopimukset sodan laukaisevine (casus belli) avunantositoumuksineen todettiin syyllisiksi moneen pahaan.  Luotiin rakenne jossa kukaan ei enää ottanut (siis ollenkaan, ei edes yrittänyt, koska se olisi ollut rikos ja petos) järkeä käteen ja katsonut, mitä tässä nyt oikeasti pitää tehdä, vaan tykki oli asetettu olohuoneeseen ja se oli pakko kertakaikkiaan jysäyttää tulikomennoin käyntiin, kävi miten kävi.

Sota oli kohtalon luovuttamista toisiin käsiin.  Ennen sota oli diplomatian jatkamista toisin keinoin.  Molotov sanoi Kremlin suuressa huoneessa ett kun me sivilistit emme näytä pääsevän asiassa eteenpäin, on sotilaiden aika astua näyttämölle.  Siinä sentään, vaikka lopputulos oli selvä jo alkaessa ja sitäkin ennen, edes ”yritettiin” diplomatiaa, mutta nyt siis sivuutetaan ikiaikaisen valtiollispoliittisen taiteen, diplomatian, kaikki keinot, ajanpeluu, valehtelu, flunssa, ja niin edelleen, täysin ja mennään suoraan tulikomentoihin! Yhteisen moninkeskisen sopimuksen (punkt 5.) voimalla ja moraalisella velvoitteella.

*

Solmia sellainen turvallisuutta ja vakautta varmistava sopimus joka ennemmin tai myöhemmin synnyttää sodan on hullutusta.  Sopimus, jossa jonkin rotanloukun losahtaminen jossain, saisi minut – suurvallan päällikkönä – lähettämän sotaväen ja koko koneen paikalle, lyömään ja turvaamaan ja suojaamaan ja murskaamaan ja palauttamaan, mitä ikinä tahansa ja mistään riippumatta sotimaan, on sellaisen korkeamman asteen typeryyttä, johon en usko, enkä ole mukana.

Meillä Suomessa ollaan yleensäkin harvinaisen huonosti perillä mitä meidän vihollisemme ajattelevat; ajattelevat meistä, maailmasta ja sodasta.  Mutta vielä huonommin me olemme jyvällä siitä, mitä ystävämme ajattelevat, parhaamme.  Itseasiassa Suomessa ei ymmärretä parhaan ystävämme, suurimman setämme, ajatuksia ja niille rakennettua toimintaa.  Inhoamme, halveksimme ja tietysti torjumme 84 % kaikesta siitä, mutta sitäkin vahvempi on uskomme siihen loppuun, pieneen palaan, jossa emme näe näitä inhottavia asioita, tai emme halua, mutta uskomme ja eritysien vahvasti.

Mihin tarvitsemme vihollista, kun suurin ystävämme on näin inhottava?

*

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven korosti – tavatessaan presidentti Donald Trumpin viime maaliskuussa – ”ettei Ruotsi ole puolustusliitto NATOn jäsen”, mutta tekee kumppanina sen kanssa yhteistyötä.

Diplomaattilähteiden vahvistaman tiedon mukaan Trump vastasi, että sehän olisi hyvä ratkaisu myös Yhdysvalloille.

Ruotsin edustajat hämmentyivät.

Nato-maiden pääkaupungeissa huoli oli vielä suurempaa, kun tieto Trumpin vastauksesta levisi.

Naton olemassaolon ja merkityksen pääpilari on Yhdysvaltojen ja muiden jäsenmaiden sitoutuminen keskinäiseen puolustukseen. 

Tapaus lisäsi epävarmuutta.  Epävarmuus on kasvanut suureksi hätäännykseksi, kun Trump matkasi tiistaina (10.7.2018) kohti Eurooppaa.

Ei ole kovin liioiteltua sanoa, että ilman Yhdysvaltoja ei ole NATOa.

Näin suoraan kirjoittaa Helsingin Sanomien ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimittaja Kari Huhta, HS. 11.7.2018, sivu A7.

*

Tietenkin ”kaikki” olivat ajatelleet asiaa vain omalta kannaltaan.

”Kukaan” ei ollut tullut ajatelleeksi asiaa Yhdysvaltain kannalta.

Maksajan, panostajan, kummisedän, suojelijan, Joulupukin, kannalta. Eipä tietenkään. Eihän niin kuulu ajatella. Eihän sen kuulu saada mitään, vaan maksaa, pitää suu kiinni ja noudattaa artikla 5.:ttä.

Sitten tulee setä Hans Christian Trump ja kirjoittaa ”sadun” uusiksi.  Mikä ilkeä ja likainen mies ikinä.

*

Kun luottamus loppuu sopimukset ovat mustia merkkejä paperilla.

Mekö luotamme ja uskomme Amerikkaan?

]]>
6 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258080-uskossa-lujat-5-artikla-naton-huippukokous-ja-helsinki-summit2018#comments Helsinki Summit2018 Nato Naton 5. artikla Presidentti Trump Turpo Wed, 11 Jul 2018 06:49:53 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258080-uskossa-lujat-5-artikla-naton-huippukokous-ja-helsinki-summit2018
Gazan raja osittain suljettu http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258072-gazan-raja-osittain-suljettu <p><strong>M</strong><strong><strong>aanantaista </strong></strong><strong><strong>9.</strong></strong><strong><strong>7.</strong></strong><strong><strong>2018 lähtien</strong></strong><strong><strong>, </strong></strong><strong><strong>Israelin ja Gazan välinen </strong></strong><strong><strong>Kerem Shalom </strong></strong><strong>rajanylityspaikka on auki vain humanitaarista apua &ndash; kuten elintarvikkeita ja lääkkeitä &ndash; varten mutta suljettuna muulta kaupalliselta liikenteeltä. Tämä on Israelin&nbsp;</strong><strong>vastaus Hamasin sallimiin/toteuttamiin palopommi ja muihin terrorihyökkäyksiin Gazasta Israeliin.</strong></p><p>YK:n mukaan vuoden 2018 viiden ensimmäisen kuukauden aikana&nbsp;&nbsp;<a href="https://www.ochaopt.org/sites/default/files/gaza_crossings_operations_status_may_2018.pdf">43,087 rekkalastilista tavaraa kulki Kerem Shalomin kautta</a>.&nbsp; Toukokuussa 44% lasteista sisälsi rakennusmateriaaleja, 29 % elintarvikkeita ja 1% lääketarvikkeita.</p><p>Huhtikuusta 2018 lukien palopommit ovat sytyttäneet 750 paloa Israelin eteläisellä rajalla ja polttaneet 2600 hehtaaria peltoja ja metsiä.&nbsp; Palopommien ohella hyökkäystunneleita Gazasta Israeliin on löytynyt lisää ja kaksi näistä lähellä Kerem Shalom ylityspaikkaa.</p><p><img alt="" height="499" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/07/kerem-shalom-jul-9.jpeg" width="499" /></p><p>The Kerem Shalom Crossing</p><p>Samassa yhteydessä Gazan kalastusvyöhykkeen aiempi laajennus yhdeksään merimailiin lakkaa ja vyöhyke palautuu takaisin kuuteen merimailiin. Tämä puolestaan on vastaus mm siihen että 3.6.2018 löydettiin uusi Hamasin merelle johtava hyökkäystunneli (Ks lisää <em><a href="https://arielfi.wordpress.com/2018/06/11/hyokkaystunneli-merelta-tuhottu-gazassa/">Hyökkäystunneli mereltä tuhottu Gazassa</a></em> ).</p><p>IDF toteaa Israelin työskentelevän yhdessä muiden kanssa Gazan siviilien elinolojen parantamiseksi mutta kuitenkin joutuneensa nyt päätettyihin toimenpiteisiin varsinkin Hamasin jatkettua palopommihyökkäyksiä Israeliin. Paitsi taloudellista tuhoa palopommit häiritsevät raja-alueiden israelilaisten päivittäistä elämää.</p><p>Mikäli hyökkäykset Gazasta Israeliin muodossa tai toisessa jatkuvat on IDF valmis tehostamaan näitä ehkäiseviä keinoja.</p><p>Alla video (F/ENG) rajaseudun elämästä Hamasin terrorin alla:</p><p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/cDiYi1gL4pM?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/cDiYi1gL4pM?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p><strong>Flotillat</strong></p><p>Tiistaina 10.7.2018 gazalaisaktivistit lähettivät &rdquo;Suuren paluumarssin&rdquo; jälkitunnelmissa jälleen flotillan ns. &rdquo;Gazan saartoa&rdquo; murtamaan. Flotillan oli järjestäjien mukaan tarkoitus purjehtia Kyprokselle mukanaan sairaanhoitoa kaipaavia gazalaisia.</p><p>Israelin laivasto <a href="https://www.jpost.com/Arab-Israeli-Conflict/New-Gaza-flotilla-plans-to-set-sail-Tuesday-562044">katkaisi yhteen veneeseen kutistuneen </a>flotillan matkan alkuunsa. Veneessä oli kahdeksan matkustajaa. Vastaavanlainen yritys tehtiin 29.5.2018 jolloin 17 gazalaista pyrki purjehtimaan Gazasta Kyprokselle, Israelin laivasto keskeytti tällöinkin matkan ja palautti &rdquo;saarronmurtajat&rdquo; takaisin Gazaan. Mainittakoon, että Israelin Erez ylityspaikan kautta gazalaiset jatkuvasti pääsevät vaativampaan sairaanhoitoon Israeliin;&nbsp; esimerkiksi toukokuussa 2018 tällaisia potilaita saattajineen tuli Israeliin&nbsp;2528 henkilöä.</p><p>Samanaikaisesti nk &ldquo;Freedom Flotilla Coalition&rdquo; ryhmän Skandinaviasta lähtenyt toinen alus Al-Awda, pääsi 8.7.2018 Korsikalle asti ja jatkaa matkaansa Gazaa kohden toteuttaen näin perinteiseen tapaansa &rdquo;saarronmurto&rdquo; mediakampanjaa. (Tästä lisää puolestaan kirjoituksessa <em><a href="https://arielfi.wordpress.com/2018/05/29/gazan-merisaarto-kaksi-flotillaa-saarronmurtajina/">Gazan merisaarto: Kaksi flotillaa saarronmurtajina</a></em> )</p><p><strong>Gaza alueellisen rauhansuunnitelman ensiaskel</strong></p><p>Arabivirkailijat niin Egyptistä, Jordaniasta kuin Ramallahistakin ovat vahvistaneen Israel Hayom julkaisulle että presidentti Donald Trumpin &rdquo;vuosisadan diiliksi&rdquo; kutsuman alueellisen rauhansuunnitelman ensiaskel on Gazan humanitaarisen kriisin ratkaiseminen.</p><p>USAn valmisteilla olevaa suunnitelmaa ajetaan läpi Saudi Arabian, Egyptin, Jordanian ja Yhdistyneiden arabiemiraattien toimesta ja tarvittaessa ilman Mahmound Abbasin Palestiinalaishallintoa. Gazan jälkeen edetään muiden Israel-Palestiina konfliktin osa-alueiden suhteen. (Ks lisää <em><a href="https://arielfi.wordpress.com/2018/05/26/hamas-israel-hudna-jalleen-harkinnassa/">Hamas-Israel Hudna jälleen harkinnassa</a></em> )</p><p><img alt="" height="410" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/05/hudna.png?w=547" width="547" /></p><p><strong>Lähteet:</strong> <em><a href="https://www.idf.il/en/minisites/hamas/the-idf-s-response-to-ongoing-hamas-terror-attacks/">IDF</a> </em><em><a href="http://www.israelhayom.com/2018/07/08/arab-officials-us-peace-plan-to-focus-on-gaza-%E2%80%8Efirst-circumvent-pa-%E2%80%8E/">IsraelHayom</a> </em>ja <em><a href="https://www.jpost.com/Arab-Israeli-Conflict/New-Gaza-flotilla-plans-to-set-sail-Tuesday-562044">Jerusalem Post</a>&nbsp;&nbsp;</em>sekä YK -virasto OCHA:n&nbsp; &nbsp;<a href="https://www.ochaopt.org/sites/default/files/gaza_crossings_operations_status_may_2018.pdf"><em>tilastot</em></a>&nbsp; (12.6.2018) Gazaa koskevista rajanylityksistä</p><p><strong>P.S:</strong> Ns. &rdquo;Gazan saarrosta&rdquo; taustoitusta kirjoituksessa <em><a href="https://arielfi.wordpress.com/2015/10/09/op-ed-egypti-gazan-saartajana-israelin-sijaan/">Op-Ed: Egypti Gazan saartajana Israelin sijaan!</a></em></p><hr /><p>Kirjoitus ensinnä ilmestynyt <a href="http://arielfi.wordpress.com"><em>Ariel-Israelista suomeksi</em></a> verkkojulkaisussa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maanantaista 9.7.2018 lähtien, Israelin ja Gazan välinen Kerem Shalom rajanylityspaikka on auki vain humanitaarista apua – kuten elintarvikkeita ja lääkkeitä – varten mutta suljettuna muulta kaupalliselta liikenteeltä. Tämä on Israelin vastaus Hamasin sallimiin/toteuttamiin palopommi ja muihin terrorihyökkäyksiin Gazasta Israeliin.

YK:n mukaan vuoden 2018 viiden ensimmäisen kuukauden aikana  43,087 rekkalastilista tavaraa kulki Kerem Shalomin kautta.  Toukokuussa 44% lasteista sisälsi rakennusmateriaaleja, 29 % elintarvikkeita ja 1% lääketarvikkeita.

Huhtikuusta 2018 lukien palopommit ovat sytyttäneet 750 paloa Israelin eteläisellä rajalla ja polttaneet 2600 hehtaaria peltoja ja metsiä.  Palopommien ohella hyökkäystunneleita Gazasta Israeliin on löytynyt lisää ja kaksi näistä lähellä Kerem Shalom ylityspaikkaa.

The Kerem Shalom Crossing

Samassa yhteydessä Gazan kalastusvyöhykkeen aiempi laajennus yhdeksään merimailiin lakkaa ja vyöhyke palautuu takaisin kuuteen merimailiin. Tämä puolestaan on vastaus mm siihen että 3.6.2018 löydettiin uusi Hamasin merelle johtava hyökkäystunneli (Ks lisää Hyökkäystunneli mereltä tuhottu Gazassa ).

IDF toteaa Israelin työskentelevän yhdessä muiden kanssa Gazan siviilien elinolojen parantamiseksi mutta kuitenkin joutuneensa nyt päätettyihin toimenpiteisiin varsinkin Hamasin jatkettua palopommihyökkäyksiä Israeliin. Paitsi taloudellista tuhoa palopommit häiritsevät raja-alueiden israelilaisten päivittäistä elämää.

Mikäli hyökkäykset Gazasta Israeliin muodossa tai toisessa jatkuvat on IDF valmis tehostamaan näitä ehkäiseviä keinoja.

Alla video (F/ENG) rajaseudun elämästä Hamasin terrorin alla:

www.youtube.com/watch?v=cDiYi1gL4pM

Flotillat

Tiistaina 10.7.2018 gazalaisaktivistit lähettivät ”Suuren paluumarssin” jälkitunnelmissa jälleen flotillan ns. ”Gazan saartoa” murtamaan. Flotillan oli järjestäjien mukaan tarkoitus purjehtia Kyprokselle mukanaan sairaanhoitoa kaipaavia gazalaisia.

Israelin laivasto katkaisi yhteen veneeseen kutistuneen flotillan matkan alkuunsa. Veneessä oli kahdeksan matkustajaa. Vastaavanlainen yritys tehtiin 29.5.2018 jolloin 17 gazalaista pyrki purjehtimaan Gazasta Kyprokselle, Israelin laivasto keskeytti tällöinkin matkan ja palautti ”saarronmurtajat” takaisin Gazaan. Mainittakoon, että Israelin Erez ylityspaikan kautta gazalaiset jatkuvasti pääsevät vaativampaan sairaanhoitoon Israeliin;  esimerkiksi toukokuussa 2018 tällaisia potilaita saattajineen tuli Israeliin 2528 henkilöä.

Samanaikaisesti nk “Freedom Flotilla Coalition” ryhmän Skandinaviasta lähtenyt toinen alus Al-Awda, pääsi 8.7.2018 Korsikalle asti ja jatkaa matkaansa Gazaa kohden toteuttaen näin perinteiseen tapaansa ”saarronmurto” mediakampanjaa. (Tästä lisää puolestaan kirjoituksessa Gazan merisaarto: Kaksi flotillaa saarronmurtajina )

Gaza alueellisen rauhansuunnitelman ensiaskel

Arabivirkailijat niin Egyptistä, Jordaniasta kuin Ramallahistakin ovat vahvistaneen Israel Hayom julkaisulle että presidentti Donald Trumpin ”vuosisadan diiliksi” kutsuman alueellisen rauhansuunnitelman ensiaskel on Gazan humanitaarisen kriisin ratkaiseminen.

USAn valmisteilla olevaa suunnitelmaa ajetaan läpi Saudi Arabian, Egyptin, Jordanian ja Yhdistyneiden arabiemiraattien toimesta ja tarvittaessa ilman Mahmound Abbasin Palestiinalaishallintoa. Gazan jälkeen edetään muiden Israel-Palestiina konfliktin osa-alueiden suhteen. (Ks lisää Hamas-Israel Hudna jälleen harkinnassa )

Lähteet: IDF IsraelHayom ja Jerusalem Post  sekä YK -virasto OCHA:n   tilastot  (12.6.2018) Gazaa koskevista rajanylityksistä

P.S: Ns. ”Gazan saarrosta” taustoitusta kirjoituksessa Op-Ed: Egypti Gazan saartajana Israelin sijaan!


Kirjoitus ensinnä ilmestynyt Ariel-Israelista suomeksi verkkojulkaisussa.

]]>
0 http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258072-gazan-raja-osittain-suljettu#comments Flotilla2018 Hudna Kerem Shalom Turpo Tue, 10 Jul 2018 23:22:03 +0000 Ari Rusila http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258072-gazan-raja-osittain-suljettu
Kryptovaluutat ja Venäjä - uusi uhka? http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258056-kryptovaluutat-ja-venaja-uusi-uhka <p>Ne ovat kuin rotanmyrkkyä. Näin miljardöörisijoittaja&nbsp;<strong>Warren Buffett</strong>&nbsp;kuvaili Bitcoinia ja muita kryptovaluuttoja, kun hän arvioi seuraavan kymmenen vuoden pörssimarkkinoita ja taloustilannetta vuosittaisessa tapaamisessaan osakkeenomistajiensa kanssa. Kryptovaluutoista ja erityisesti Bitcoinista puhutaan paljon, mutta mitä ne oikeastaan ovat?</p><p>Tulevaisuuden teknologiateollisuuden miljardöörisukupolvi väittää niiden kääntävän talouden päälaelleen ja uhmaavan hallintojen sekä keskuspankkien hegemonian kaupankäynnissä, mutta konservatiivisemmat sijoittajat &ndash; kuten Buffett &ndash; toteavat niiden olevan vain yksi uusi talouden spekulatiivinen kupla.</p><p>Kryptovaluutoista ainutlaatuisen tekee niiden hajautettu luonne. Sen sijaan, että niiden painamisesta vastaisi keskuspankki ja -hallinto, perustuu niiden määrä yhteisön tuottamaan määrään. Yksilö tai yritys voi tuottaa kryptovaluuttoja vastineeksi siitä, että hän osallistuu omilla palvelimillaan valuutan toimintaan, ja välittää ihmisten välisiä rahallisia transaktioita ja kauppoja.</p><p>Tavalliselle suomalaiselle kryptovaluutat saattavat kuitenkin kuulostaa kovin etäiseltä. Bitcoin ja muut sen kaverit saattavat näyttäytyä hikisten nörttien pelivälineenä, jolla ei voi laamanvillasukkien ja pelien lisäksi ostaa mitään muuta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Päinvastoin kryptovaluutoista saattaa tulla helposti piikki lihassa, josta emme pääse irti kirveelläkään.</p><p>Venäjän valtio on varmaankin viimeinen tekijä, jonka odottaisi nousevan esiin keskusteluissa kryptovaluutoista. Heidän kiinnostuksellaan on kuitenkin hyvin järkevä syy: taloudelliset sanktiot ja Euroopan ja Yhdysvaltojen taloudellinen ylivalta. Joulukuussa 2017 Venäjän valtio ilmoitti julkaisevansa oman valtiollisen kryptovaluuttansa, joka olisi suunnattu erityisesti Aasian kehittyville markkinoille.</p><p>Kiinan kaltaisissa maissa, jossa mobiilimaksaminen on jo arkipäivää, saattaisi tämänkaltainen transaktioväline saavuttaa suurtakin suosiota. Kokonaisuutena Venäjän talousalueen ja Aasian kehittyvien markkinoiden talousalue voisikin tarjota tälle uudelle kryptovaluutalle käyttäjäpohjan, joka olisi lähes puolet koko maailman väestöstä.</p><p>Kaikesta tästä huolimatta tämä Venäjän keskuspankin äärimmäisen huolestuttavaa uutinen ei venäläisiä valtiollisia propagandamedioita mukaan laskematta rikkonut edes uutiskynnystä. Kryptovaluutat ovat luonteeltaan jäljittämättömiä ja hajautettuja, ja onkin hyvin havahduttavaa, mikäli Venäjä onnistuu alistamaan yhden niistä omaan valtiolliseen kontrolliinsa.</p><p>Pahimmillaan kryptovaluuttoja voitaisiinkin käyttää rikollisen ja valtiollista epävakautta tavoittelevan toiminnan anonyymiin tukemiseen, veronkiertoon ja toisaalta maailmantalouden yleisen kontrollin kiertämiseen. Nykyisen venäläisen lainsäädännön puitteissa kryptovaluuttoja ei nimittäin määritellä varsinaiseksi valuutaksi vaan pikemminkin taloudelliseksi kaupankäynnin instrumentiksi.</p><p>Buffett on siis oikeassa, kun hän kuvailee kryptovaluuttoja rotanmyrkyksi, mutta täysin eri syystä kuin hän itse varmasti tarkoitti. Kryptovaluutat ovat potentiaalisesti myrkkyä taloudelliselle järjestelmällemme ja ennen kaikkea kansainväliselle taloudelliselle sääntelylle sekä kontrollille. Jotain pitää siis tehdä, mutta kysymys onkin, miten yhteiskunta voi kontrolloida Hydran kaltaista hirviötä, jolle kasvaa aina kaksi suuta, kun siltä katkaisee yhden.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ne ovat kuin rotanmyrkkyä. Näin miljardöörisijoittaja Warren Buffett kuvaili Bitcoinia ja muita kryptovaluuttoja, kun hän arvioi seuraavan kymmenen vuoden pörssimarkkinoita ja taloustilannetta vuosittaisessa tapaamisessaan osakkeenomistajiensa kanssa. Kryptovaluutoista ja erityisesti Bitcoinista puhutaan paljon, mutta mitä ne oikeastaan ovat?

Tulevaisuuden teknologiateollisuuden miljardöörisukupolvi väittää niiden kääntävän talouden päälaelleen ja uhmaavan hallintojen sekä keskuspankkien hegemonian kaupankäynnissä, mutta konservatiivisemmat sijoittajat – kuten Buffett – toteavat niiden olevan vain yksi uusi talouden spekulatiivinen kupla.

Kryptovaluutoista ainutlaatuisen tekee niiden hajautettu luonne. Sen sijaan, että niiden painamisesta vastaisi keskuspankki ja -hallinto, perustuu niiden määrä yhteisön tuottamaan määrään. Yksilö tai yritys voi tuottaa kryptovaluuttoja vastineeksi siitä, että hän osallistuu omilla palvelimillaan valuutan toimintaan, ja välittää ihmisten välisiä rahallisia transaktioita ja kauppoja.

Tavalliselle suomalaiselle kryptovaluutat saattavat kuitenkin kuulostaa kovin etäiseltä. Bitcoin ja muut sen kaverit saattavat näyttäytyä hikisten nörttien pelivälineenä, jolla ei voi laamanvillasukkien ja pelien lisäksi ostaa mitään muuta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Päinvastoin kryptovaluutoista saattaa tulla helposti piikki lihassa, josta emme pääse irti kirveelläkään.

Venäjän valtio on varmaankin viimeinen tekijä, jonka odottaisi nousevan esiin keskusteluissa kryptovaluutoista. Heidän kiinnostuksellaan on kuitenkin hyvin järkevä syy: taloudelliset sanktiot ja Euroopan ja Yhdysvaltojen taloudellinen ylivalta. Joulukuussa 2017 Venäjän valtio ilmoitti julkaisevansa oman valtiollisen kryptovaluuttansa, joka olisi suunnattu erityisesti Aasian kehittyville markkinoille.

Kiinan kaltaisissa maissa, jossa mobiilimaksaminen on jo arkipäivää, saattaisi tämänkaltainen transaktioväline saavuttaa suurtakin suosiota. Kokonaisuutena Venäjän talousalueen ja Aasian kehittyvien markkinoiden talousalue voisikin tarjota tälle uudelle kryptovaluutalle käyttäjäpohjan, joka olisi lähes puolet koko maailman väestöstä.

Kaikesta tästä huolimatta tämä Venäjän keskuspankin äärimmäisen huolestuttavaa uutinen ei venäläisiä valtiollisia propagandamedioita mukaan laskematta rikkonut edes uutiskynnystä. Kryptovaluutat ovat luonteeltaan jäljittämättömiä ja hajautettuja, ja onkin hyvin havahduttavaa, mikäli Venäjä onnistuu alistamaan yhden niistä omaan valtiolliseen kontrolliinsa.

Pahimmillaan kryptovaluuttoja voitaisiinkin käyttää rikollisen ja valtiollista epävakautta tavoittelevan toiminnan anonyymiin tukemiseen, veronkiertoon ja toisaalta maailmantalouden yleisen kontrollin kiertämiseen. Nykyisen venäläisen lainsäädännön puitteissa kryptovaluuttoja ei nimittäin määritellä varsinaiseksi valuutaksi vaan pikemminkin taloudelliseksi kaupankäynnin instrumentiksi.

Buffett on siis oikeassa, kun hän kuvailee kryptovaluuttoja rotanmyrkyksi, mutta täysin eri syystä kuin hän itse varmasti tarkoitti. Kryptovaluutat ovat potentiaalisesti myrkkyä taloudelliselle järjestelmällemme ja ennen kaikkea kansainväliselle taloudelliselle sääntelylle sekä kontrollille. Jotain pitää siis tehdä, mutta kysymys onkin, miten yhteiskunta voi kontrolloida Hydran kaltaista hirviötä, jolle kasvaa aina kaksi suuta, kun siltä katkaisee yhden.

]]>
3 http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258056-kryptovaluutat-ja-venaja-uusi-uhka#comments EU ja Venäjä EU:n Venäjäpakotteet Kryptovaluutat Turpo Tue, 10 Jul 2018 13:51:59 +0000 Markus Myllyniemi http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258056-kryptovaluutat-ja-venaja-uusi-uhka